Kesäfiilistelyä Kevätmessuilla

Voi vitsi, kesä lähenee ja terassisormia jo syyhyttää! Tämän vuoden Kevätmessuilla oli ihania esillelaittoja, ideoita ja inspiraatiota. Kun osaisi ja pystyisi toteuttamaan edes osan niistä jutuista, mitä messuilla näki. Lähde mukaani kuvamatkalle Kevätmessuille ja jos voit, niin käy myös paikan päällä tutustumassa ja ihastelemassa!

Ottaisin enemmän kuin mielellään tällaiset Ball-tunnelmavalaisimet terassilleni.

Vau, mikä väriloisto! Tämä yksi messuille rakennetuista seitsemästä teemaparvekkeesta oli ehdoton suosikkini. Vaikka kotini värimaailma on varsin hillitty, niin terassilla saisi olla värejä ja ”mummolamaisuutta” yllin kyllin. Mainio idea myös tuo autonrenkaista tehty pöytä sekä tiilistä/kivistä ja lankusta tehty day bed.

Tässä yllä olevassa kuvassa on puolestaan autonrenkaat päällystetty narulla.

Löytyykö kotoasi tyhjänpanttina oleva vaaterekki? Ota se käyttöön ja ripusta siihen amppeleita! 🙂

Puulatikot <3 Niitä oli messuilla käytetty ihanasti sisustamisessa ja aitoja alkuperäisiä saksalaisia puulaatikoita oli myös myynnissä, niin luonnollisen värisenä kuin maalattuinakin. Puulaatikko-hullun paratiisi. 😀

Olen nyt parina vuotena haaveillut näistä Tokmannin aurinkokennovalaisimista. Mielessäni on jo kuva siitä, miltä ne näyttäisivät terassini marja-aroniapensaan juurelle työnnettynä hämärän tullen.

Ilmakasveja oli jälleen runsain mitoin tarjolla HUONE ett RUMin osastolla. Viime Habitare-messuilta ostin itselleni ilmakasvin, mutta valitsemallani suihkuttelukastelulla se ei pysynyt hengissä. Nyt ostin hennon vaaleanpunaisen Tillandsia Capitata -ilmakasvin ja aion kokeilla, jos suositeltu uppokastelu pitäisi sen elossa.

Kesäksi on aivan pakko saada terassille hortensia. Taidan viime kesän tapaan tänäkin kesänä valita sinisävyisen. Hortensioita on minulla ollut kesäkukkina jo muutaman vuoden. Se on näyttävä ja kestävä kukka, kunhan muistaa huolehtia sen kastelusta. Hortensia on muuten siinäkin mielessä helppohoitoinen, että se näyttää kyllä kukinnoillaan, milloin se on janoinen.

Sain messuilta myös ämpärin. Ensin meinasin, että minähän en mitään ämpäreitä ala kotiuttamaan, mutta kun kuulin, että ämpäriin saa myös multaa ja idätettyjä perunoita, jolloin voi itse koittaa ämpäriperunoiden kasvatusta niin innostuin. Onhan se varmasti oma kokemuksensa ja olen jo kerran onnistunut valmiista taimista kasvattamaan itselleni tomaatteja, joten kyllä, ämpäriperunat lähtee kokeiluun! Tomaatinkasvatukseen liittyvät postaukset löydät parvekepuutarha-kategorian alta, jos tahdot lukea lisää. 🙂

Messujen Ideapuutarha on tänä vuonna aivan mieletön. Ihanaa Liisa Ihmemaassa -satumaailmaa mukaileva puutarha on varsin sykähdyttävä. Jos et muuta messuilla ehdi tai kykene katsomaan, niin tutustu tähän! ↓

Muutamia tuliaisia tuli hankittua messuilta, mutta niissä ei sinänsä mitään sen ihmeempää ole. Ilmakasvi oli tietenkin yksi tärkeimmistä ja samoin saadut ämpäriperuna-ainekset. Meinaan viikonlopun aikana yrittää saada perunat istutettua ja jossain vaiheessa niistäkin voisin teille kirjoittaa.

Meinaatko mennä messuille tai olitko jo? Mikä sykähdytti joko kuvien kautta tai livenä?

Keväistä viikonloppua!

Messukäyntini sponsoroi Messukeskus

Luetut kirjat – maaliskuu 2018

Huhheijakkaa, jopas aika liitää ja ollaan jo huhtikuun puolessa välissä. Melkein. Nyt äkkiä maaliskuussa lukemieni kirjojen pariin, koska ihan pian huhtikuukin on loppu. 😀 Maaliskuussa luin yhdeksän kirjaa.

Tuulen varjo - Carlos Ruiz Zafón

Carlos Ruiz Zafón, Tuulen varjo

Barcelonan vanhan kaupungin sydämessä on salaperäinen ”Kadonneiden kirjojen hautausmaa”. Sinne kirjakauppiasisä vie kymmenvuotiaan poikansa Danielin ja antaa hänen valita itselleen kirjan. Käsiin osuu Julián Caraxin teos Tuulen varjo, jonka kirjoittaja on kadonnut mystisesti, kenties murhattu.

Yli vuosikymmenen ajan Daniel seuraa kirjailijan jälkiä läpi rakkauden, väkivallan, ystävyyden ja petoksen labyrintin. Sitten Caraxin salaperäinen tarina alkaa toistua Danielin omassa elämässä: eräs Tuulen varjo -romaanin henkilöistä ryhtyy vakoilemaan ja uhkailemaan häntä. (Otava)

Tämä oli mukavan jännittävä kirja, jossa tuli koko ajan mietittyä, kuka on kuka ja onko joku joku. Samassa pakkauksessa jännitystä, rakkautta, ystävyyttä ja kumppanuutta. Ehkä paikoitellen tuntui hitaalta, mutta kokonaisuus sen verran miellyttävä, että aion lukea seuraavankin kirjan (Enkelipeli).

Caminosaari - John Grisham

John Grisham, Caminosaari

Scott F. Fitzgeraldin alkuperäiset käsikirjoitukset ryöstetään Princetonin yliopiston kirjastosta. Caminosaarella menestyksekästä kirjakauppaa pitävän Bruce Cablen epäillään ostaneen varastetut käsikirjoitukset ja salaperäinen taho palkkaa nuoren kirjailijattaren Mercer Mannin soluttautumaan kirjakauppiaan elämään ja selvittämään asiaa.

Edellisen lukemani Grishamin (Ilmiantaja) jälkeen hieman pelkäsin, että niinköhän juoni iskee ja uppoaa. Nyt kuitenkin osui omalle kohdalle sellainen tarina, joka kuljetti mukanaan koukuttavasti alun ihmettelyn jälkeen. Joskus vuosituhannen vaihteessa olen joitakin Grishamin kirjoja ahminut ja nyt on mukava taas, kun on päässyt vanhan tutun kirjailijan makuun.

Eleanorille kuuluu ihan hyvää - Gail Honeyman

Gail Honeyman, Eleanorille kuuluu ihan hyvää

Eleanor on hyvin organisoitunut ja outo. Hän asuu yksin ja on sosiaalisesti vähän kankea ja suorasukainen. Ihmiskontakteja hänellä ei juuri ole eikä ystäviä. Eleanor on yksinäinen vaikka hänelle kuuluu ihan hyvää. Alkuun jopa hieman myötähäpeää lukiessa aiheuttava Eleanor saa lopulta huomata, että koskaan ei ole liian myöhäistä.

Siis voi Eleanor! Ihana! Kuten sanoin, alkuun tunsin jonkinlaista myötähäpeää, kun luin kirjaa. Hyvin äkkiä kuitenkin huomasin, että en olisi millään malttanut laskea kirjaa käsistäni. Eleanorin tarina on pitkään aikaan lukemistani tarinoista yksi parhaista! Näin äkkisältään en muista kovin montaa kirjaa, joka olisi tällä tavalla koukuttanut. Jos nyt jokin yhtä hyvä pitäisi mainita, niin Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää. Vahva suositus tälle kirjalle!

Miss You - Kate Eberlen

Kate Eberlen, Miss You

Kate Eberlenin romaanissa Tess ja Gus tapaavat toisensa ohimennen 18-vuotiaina Firenzessä lomamatkalla. Sen jälkeen kohtalo tuo heitä vuosien mittaan toistensa lähelle, muttei aivan tarpeeksi lähelle. Kuudentoista vuoden aikana elämä heittelee heitä kumpaakin odottamattomiin eikä aina toivottuihin suuntiin. Mutta jos elämä voi pitää kaksi ihmistä erillään, niin ehkä se jossain vaiheessa voi tuoda heidät yhteenkin?

Sanotaan, että jos piti Kerro minulle jotain hyvää -kirjasta niin pitää tästäkin. Tietyllä tavalla ovat samantyylisiä kirjoja molemmat (aikuisten chicklit?!) ja vaikka eivät aivan samalla tasolla olekaan niin kyllä täytyy sanoa, että koukkuun jäin tähän tarinaan. Voin lämpimästi suositella!

Rotko - Luca D'Andrea

Luca D’Andrea, Rotko

Luca D’Andrean Rotko johdattelee lukijan etelätirolilaiseen Siebenhochin kylään, jonne dokumentaristi Jeremiah Salinger muuttaa kylästä kotoisin olevan vaimonsa ja heidän nuoren tyttärensä kanssa. Jeremiah päätyy kommellusten kautta tutkimaan kolmekymmentä vuotta vanhaa kolmoismurhaa, joka tapahtui Bletterbachissa – jota Etelä-Tirolin Grand Canyoniksikin kutsutaan. Mitä syvemmälle tutkimuksissaan Jeremiah uppoutuu, sen enemmän se alkaa vaikuttaa hänen perheeseensäkin.

Tämä oli hieman erilainen dekkari, tai ei kai dekkari ollenkaan… lähinnä jännitystä tai trilleri. No, samaan kastiin sinänsä kuuluvat kuitenkin. Oli jotenkin ihana lukea tätä, kun oli mukana maantiedettä ja itselle paljon uusia asioita (missäköhän olen ollut maantiedon tunneilla? 😉 ). Jos siis vaikka geologia maittaa ja jännityskirjallisuuskin uppoaa, niin tartu tähän kirjaan!

Luin myös nämä kirjat:

Kuukauden hitti oli Gail Honeymanin Eleanorille kuuluu ihan hyvää. Siitä ei ole epäilystäkään, sillä ajatus kirjasta aiheuttaa vieläkin hyvin vahvan positiivisen tunteen. Maaliskuussa lukemistani kirjoista mikään ei varsinaisesti kuukauden huti -titteliä ansaitse, mutta vähiten minua sykähdytti Anna Taipaleen Sydänjuttu. Siitä huolimatta, että se oli ihan hyvä ja sieltä löysin joitakin varsin hyviä pointteja.

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

Aurinkoista loppuviikkoa! 🙂

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: tammikuu – maaliskuu 2018

Vuoden ensimmäinen loppuneiden kosmetiikkatuotteiden koontipostaus on täällä! Päädyin nyt siihen, että jos tuotteita ei lopu kovin isoa määrää per kuukausi, niin teen koonnin sitten useammasta kuukaudesta kerrallaan. Kolmen kuukauden aikana tuotteita loppui yhteensä kolmetoista.

Lumene Body Refresh Cranberry Nourishing Body Cream – Hyvä vartalovoide, jos tykkää makeasta virkistävästä tuoksusta ja hyvästä imeytyvyydestä. Tuubi on materiaaliltaan lötkö, joten voiteen puristaminen oli aavistuksen hankalaa. Puristinkin voiteen heti alkuun tyhjään purkkiin, josta annostelin voidetta. Olen käyttänyt tätä vartalovoidetta aiemminkin ja tykkään tuoksusta, mutta en ehkä jatkossa kuitenkaan osta pakkauksen takia.

Kocostar Foot Peeling Pack kuorintasukat – Nämä kuorintasukat oli jännittävät! Lits läts vain kuului, kun tassuttelin kuorintasukat jalassa lattialla. Vaikutusaika oli pitkä, taisi olla jopa puolitoista tuntia. Sujautin villasukat vielä sukkien päälle, jotten liukastu, jos tarvitsi liikkua puolentoista tunnin aikana. 😉 Ihon kuoriutuminen jaloissa alkoi neljän-viiden päivän tienoilla. Kauhunsekaisin tuntein odotin, että miten paljon iho kuoriutuu, mutta kuoriutuminen oli tosi maltillista. Jopa niin maltillista, että mietin tosissani, onko tässä nyt toimiva tuote. Jotenkin kamalan vaikea kuvitella, että jaloissani ei olisi ihoa kuoriutuvaksi. 😀 Ehdottomasti kuitenkin ostan jatkossakin tätä kokeiluun, jos tulee sopivalla hetkellä vastaan.

Rexona Motionsense Biorythm antiperspirantti spray – Rexonan dödö on vakkarituotteitani. Aiemmin käytin roll-onia, mutta ihosairauden vuoksi sen käyttö teki kipeää ja siirryin suihkeisiin. Käytin alumiinitonta deodoranttia tuossa välissä, mutta koska sen kanssa tuli pieniä komplikaatioita ja ihotautilääkäri ei ollut sitä mieltä, että antiperspirantti pahentaisi tilannettani, otin taas pääasialliseksi dödöksi tämän vakkarituotteeni. Toimii!

bareMinerals Foundation Original SPF 15 mineraalimeikkipuuteri (sävy fair, c10) – Tähän mennessä paras käyttämistäni meikkipohjista. Yrityksiä löytää parempi on ollut useitakin, mutta vielä ei ole parempaa löytynyt. Kasvojeni iho on hieman haastava, sillä se on couperoottinen, atooppinen ja kevättalvisin siinä usein on vielä hormonaalisia paukamia, jolloin meikkipohjan peittävyys on tarpeen.

Tiger käsisaippua, laventeli – Edullinen ja hyvä perussaippua Tigeristä. Tuoksu ihan passeli ja tätä varmasti ostan jatkossakin.

Palmolive Naturals Camellia Oil & Almond nestesaippua – Tämäkin on ihan perushyvä niin sanottu markettisaippua, josta ei ole sen kummempaa sanottavaa. Tuoksu oli miedon pehmeä ja toimitti virkansa moitteetta.

The Ritual of Sakura Body Scrub – Aivan ihanan tuoksuinen vartalonkuorinta-aine, jonka ostin viime kesänä laivalta. Ritualsin saman tuoksuisen suihkuvaahdon olisin ostanut myös, jos vaan rahavarat olisivat riittäneet. Tämä sokerikuorinta oli siis tosiaan ihana tuoksultaan ja myös toimivakin, mutta omalle herkälle iholleni ehkä aavistuksen liian karhea. Muutoin vahva suositus!

Cien Vital Regenerative Night Cream – Tuoksun puolesta ei kovin houkutteleva, tässä oli sellainen ”kosmetiikan haju”. Koostumus oli tuhti ja rasvainen – iho jäi kiiltävän rasvaiseksi levittämisen jälkeen – ja voiteen levittämisen jälkeen tarvitsi saippuaa, jotta voiteen sai pois sormista. Ajan kanssa kuitenkin imeytyi ihoon. Toimiva yövoide Lidlistä, joka kosteutti kuivaa talvi-ihoa. Käyttäisin, jos muuta vaihtoehtoa ei olisi, mutta pidin ehkä enemmän kuitenkin Cienin toisesta yövoiteesta (Cien Q10 Anti-Wrinkle Night Cream), jota testasin vuosi sitten.

Faith in Nature Brave Botanicals Laventeli-Jasmiini shampoo* – Oikein hyvä shampoo, ihanan tuoksuinen (tuo mieleen kesäisen mökkisaunahetken) ja pesi hyvin. Peukku tälle!

CîME Kissed by a Rose kasvoseerumi* – Korjaava öljypohjainen seerumi kasvoille. Näppärä varsinkin silloin, kun kaipasi jotain lisäkosteutusta kevyen ja ohuen kasvovoiteen alle. En ehkä ostaisi uudelleen, mutta voisin kyllä käyttää jatkossakin. Ei siis tuote, joka olisi aiheuttanut varsinaisesti mitään jippijaijee-fiiliksiä.

Lush Berry Berry Christmas Shower Gel* – Mukava tuoksu, upea vihreä väri ja vaahtoutui sopivasti. Pesutehoon en kuitenkaan ollut 100 % tyytyväinen ja geelin pursottaminen pullosta vaati paikoin tekemistä. Geeli oli hassua sinänsä, että jos ei puristanut pulloa tarpeeksi voimakkaasti, pullo imaisi geelin takaisin sisäänsä. 😉 Ei kuitenkaan huono joulusesonkituote mutta ei minun makuuni kokonaisuudessaan enkä varmaankaan ostaisi jatkossa.

Moroccanoil Treatment-hoitoöljy* – Uulalaa, miten ihana tuoksu Morocconoilissa! Käytin öljyä pääasiassa hoitoaineen sijasta hiusten pituuksiin aina silloin tällöin ja pullo kesti ikuisuuden (vuosia). Ehdottomasti voisin käyttää jatkossakin!

Poskipuna – Ei mitään hajua, minkä merkkinen tämä tiensä päähän tullut poskipuna oli. Se on varmaan ollut osa jonkun lehtitilauksen tilaajalahjaa tms. Värisävy oli kuitenkin omalle iholle oikein hyvä ja käytin tämän mielellään.

Mukavaa viikonloppua! 🙂

 

* Tuotteet PR-näytteitä tai tuoteyhteistyönä saatuja