Loppuneet kosmetiikkatuotteet: huhtikuu – kesäkuu 2018

Ajattelin ensin, että kolme kuukautta on näännyttävän pitkä aikaväli loppuneiden kosmetiikkatuotteiden raportoimiselle, mutta ainakin ruudun tällä puolella kolme kuukautta meni niin, että hups vaan. Nyt on siis aika katsoa, mitkä 14 tuotetta loppuivat ajanjaksolla huhtikuusta kesäkuuhun.

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: huhtikuu - kesäkuu 2018

Mayn All Natural Hand & Body Lotion* – Mayn All Natural -luonnonkosmetiikkasarjasta kerroin omassa postauksessaan. Voide oli suhteellisen tuhtia ja rasvaista, joten käytin sen käsirasvana yötä vasten. Annostelu oli helppoa pumppusysteemillä. Tuoksu varmasti jakaa käyttäjät kahtia, tästä joko tykkää tai ei tykkää. Itse totuin tuoksuun, mutta en voi vilpittömästi sanoa pitäneeni siitä. Kehoitan kokeilemaan, jos tuote kiinnostaa (pullo on yksinkertaisen kaunis!), voide kosteutti kyllä ihon hyvin. Sen sijaan tuoksun ja hinnan (250 ml:n pullo 24 euroa) vuoksi itsellä tämä tuote ei mene jatkoon.

Emendo Himalajan hoitava jalkavoide – Ostin tämän, koska se vaikutti hyvältä ja hoitavalta jalkavoiteelta. Lisäksi himalajansuola lisäsi houkuttelevuutta. Vaan voi kauhistus, millaista lirua voide oli! Kun voide pääsi kosketuksiin jalkojen ihon kanssa, se ”suli” siihen kuin olisi vettä valellut jaloille. Ei imeytynyt ihoon eikä kosteuttanut. Harmissani jouduin heittämään pois. :/

Rexona Motionsense Biorythm antiperspirantti spray – Luottotuote, vakiotuotteeksi päässyt. Toimii!

Lumene KUULAS Beauty Illuminating Ultra Firming Elixir* – Sain kokeiluun muutamia Lumene-tuotteita vajaa puolitoista vuotta sitten Polhem PR Summer Partysta ja nyt on vihdoin avattu ja käytetty tämä KUULAS Beauty Illuminating Ultra Firming tehohoito, jonka kerrotaan heleyttävän ja kiinteyttävän ihoa. Tämä sopi hyvin kosteusvoiteen ja meikin alle, mutta en muutoin huomannut sen kummempia heleitä saati kiinteyttäviä vaikutuksia. Joko niitä ei tullut tai sitten en vain osaa niitä nähdä, se on hyvin mahdollista. Ei mitään huonoa sanottavaa tästä tuotteesta, voisin mahdollisesti käyttää jatkossakin – joskin tämä lienee poistunut jo markkinoilta, sillä en löytänyt sitä enää Lumenen sivuilta. Mikähän lienee syynä, käsittääkseni tämä oli silloin vajaa puolitoista vuotta sitten yksi uutuustuotteista?

Nivea Waterlily & Oil Caring Shower Gel – En ostanut tätä suihkugeeliä vaan sain tämän äidiltäni, joka ei tästä tykännyt. Puhdistusteho, käyttömukavuus ja tuoksu saavat minulta ihan hyvät pisteet ja voisinkin tätä periaatteessa käyttää vielä joskus uudelleenkin. Sen sijaan hieman harmittaa tuotteen sisältämä muovi, erityisesti kun muovin käytöstä kosmetiikassa ja muutenkin on nyt paljon ollut juttua. En ole fanaattinen muovin välttäjä kosmetiikassa, mutta ehdottomasti käyttäisin mieluummin muovittomia tuotteita.

Faith in Nature Brave Botanicals Laventeli-Jasmiini hoitoaine* – Tämän hoitoaineen ja sarjan shampoon olenkin jo kehunut hyväksi, joten enempää en tästä turise. Lisää voit lukea Faith in Nature – Laventelintuoksuista mökkisaunatunnelmaa hiustenpesuun -postauksestani.

Lumene Basic Blue Night Cream – Löysin Basic Blue -yövoiteen edullisesti alle kolmella eurolla, kun edellinen öisin käyttämäni kosteusvoide oli loppunut. Ihan passeli ja voisin käyttää uudestaankin, joskin ehkä mielelläni kokeilen välillä jotain muuta. Tämäkään voide ei näytä ainakaan tällaisenaan olevan enää Lumenen valikoimissa (nettisivujensa mukaan), mutta kaupoista taitaa edelleen saada vanhempiakin tuote-eriä.

Yotuel All-In-One Wintergreen hammastahna – Tykkään, tykkään, tykkään! ♥ Ajattelin, etten enää raportoi loppuneista hammastahnoista, mutta ainakin kerran pitää vielä päästä hehkuttamaan tätä Yotuelin All-In-One Wintergreeniä. Valkaisee aiheuttamatta vihlontaa eikä maku ole liian vahva herkkäsuiselle. Ainoa miinus tulee kalliista, liki kahdenkymmenen euron hinnasta. Köyhällä ei oikein olisi varaa, mutta ehkäpä jos syksyn I love me -messuilta saisi taas lisätuubeja edulliseen hintaan, niin voisi rohmuta muutaman varastoon. 🙂

Sensai Mascara 38 °C Silk Performance – ”L u o t t o t u o t e – en vaihda! Suosittelen herkkäsilmäisille ainakin kokeilun verran. Omat superherkät silmät eivät oireile tästä ripsarista toisin kuin tosi monista muista. Lisäksi lähtee lämpimällä vedellä pois eikä tarvitse lotrata silmämeikinpoistoaineiden kanssa.” Näin kerroin edellisen kerran, kun vaihdoin ripsarin uuteen ja sama pätee edelleen.

Ceraderm voide huulien hoitoon – Tämä oli lehdessä mainittu hyväksi huulivoiteeksi (ei liikaa eikä pahoja ainesosia, plus toimiva) ja piti kokeilla. Ei mitään huonoa sanottavaa, toimivuus ok. Voiteen tullessa kohti loppuaan voide muuttui vetiseksi, mutta suurimman osan käytöstä oli koostumus hyvä. Edelleen suosikkini tavallisista huulivoiteista on kuitenkin ACOn hoitava huulivoidepuikko (sininen).

Mary Kay Extra Emollient Night Cream – Aiemmin olen käyttänyt tätä voidetta näytekokoisina tuubeina ja olen tykännyt sen tehosta esimerkiksi kuiviin nenänpieliin talvisin, satunnaisesti huulille yöksi. Täysikokoinen tuubi on kuitenkin omaan käyttööni liian iso eikä isommassa mittakaavassa edes kovin tehokas. Käytin tuubin lopun kuivilla jalkapohjille, mutta se muodosti ihon pinnalle ainoastaan tymäkän rasvapinnan (ei vesiliukoinen), mutten huomannut sen erikoisempaa kosteustehoa. Jotkut kuitenkin vannovat tämän voiteen nimeen, joten kai se on yksilökohtaista sitten. Ei jatkoon, ainakaan täysikokoisena.

Rainbow Foot Cream – Toimiva ja kosteuttava jalkavoide, joka antaa myös hieman viilennystä. En juuri pidä mentholia sisältävistä voiteista niiden tuoksun vuoksi, mutta tällaisina hellepäivinä tämä voisi olla ihana yötä vasten levitettynä. Varsinkin, kun kärsin öisin kuumottavista jaloista. Edullinenkin oli eli kyllä, voisin käyttää jatkossakin.

Lush New shampoopala

Lush New shampoopala* – Ensimmäinen palashampoo-kokeiluni. Jouduin jättämään hyvästit ennakkoluuloilleni ja hyvä niin, sillä Lushin New-palashampoo toimi loistavasti. Pari hassua vetoa palalla kostutettuihin hiuksiin ja hyvin vaahtosi sekä pesi. Toki palashampoon kanssa on käytettävä hoitoainetta, sillä hiukset jäävät narskuvan puhtaiksi pesun jälkeen ja sen lisäksi oma ohut pitkä tukkani ”menee solmuun” takaraivolta pesun myötä. Ehdottomasti aion kokeilla (Lushin) palashampoita toistekin!

Lush Honey I washed the kids

Lush Honey I Washed The Kids – palasaippua* – Toffeentuoksuinen Honey I Washed The Kids -saippua on Lushin klassikko. Eikä suotta: vaahtoaa ja pesee hyvin sekä tuoksuu taivaalliselta. Isosta palasta annoin puolet ystävälle ja toisen puolikkaan käytin käsisaippuana. On muuten myös riittoisaa. Voin käyttää jatkossakin.

Hurja määrä oli nyt loppuneita tuotteita, mutta tokihan niitä kolmeen kuukauteen mahtuukin. Oliko joukossa suosikkejasi tai heräsikö kiinnostuksesi jotain tuotetta kohtaan tämän postauksen myötä?

Helteistä viikon jatkoa! 🙂

* Tuotteet PR-näytteitä tai tuoteyhteistyönä saatuja

Sjökullan torppa – Keskiviikkokahvila

Kävin tutustumassa vähän Vuosaaren ympäristöön tänään, Sjökullan torppaan. Hävettävän vähän sitä omaa asuinympäristöään tuntee, pakko myöntää. Sjökullan torpalla on heinäkuun ajan pop-up keskiviikkokahvila. Tarjolla on kahvia, teetä, mehua ja pientä purtavaa. Maksuna käy ainoastaan käteinen. Oikein idyllinen paikka nauttia kuppi kahvia. Näin kaupunkilaisen silmin oli vähän sellainen fiilis kuin olisi mökillä ollut. 🙂

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa on yli 150 vuotta vanha, joskin vuonna 2013 Vuosaari-seuran hankkima ja kunnostama. 1800-luvun loppupuoliskolla torpassa asui kalastajapariskunta perheineen. Torppa on yksi harvoista vanhemmista Vuosaaren rakennuksista. Toinen, aika lähellä Sjökullan torppaa sijaitseva rakennus on Villa Ullas, joka toimii kahvilana ympäri vuoden.

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torppa, Vuosaari

Sjökullan torpan pop-up keskiviikkokahvila järjestetään tänä kesänä vielä kahtena keskiviikkona, 18. ja 25.7. klo 16-19. Kahvilaan on helppo löytää ja sinne pääsee jalkaisin tai bussilla 560 Rastilan tai Vuosaaren metroasemalta. Pysäkiltä Harbonkatu on lyhyehkö muutaman sadan metrin matka.

Sjökullan torppa, Vuosaari, Harbonkatu 10

 

Luetut kirjat – kesäkuu 2018

Kesäkuussa luin kymmenen kirjaa, joiden joukossa oli yllättävän paljon muitakin kuin dekkareita. Dekkarit on selkeästi edelleen se vetävin genre mulla, mutta pidän ehdottomasti myös muusta kaunokirjallisuudesta ja lisäksi joistain tietokirjoista.

Eeva Vuorenpää, Kaksi rantaa

Eeva Vuorenpää, Kaksi rantaa

Kaksi rantaa kertoo tarinan suomalaisesta Hannasta, joka 17-vuotiaana muuttaa 1920-luvun New Yorkiin. Oikein mukava ja leppoisa kertomus sen ajan Suomesta, elämästä ja kokemuksista maahanmuuttajan New Yorkista.

Catherine Price, Kuinka päästää irti puhelimesta

Catherine Price, Kuinka päästää irti puhelimesta

Omaa älypuhelinkäyttäytymistään on hyvä välillä tarkastella ja päätin herätellä ajatuksiani Catherine Pricen kirjalla Kuinka päästää irti puhelimesta. Kirjan ajatuksena ei missään nimessä ole luopua puhelimesta kokonaan eikä hylätä somettamista vaan pohtia, mikä on tarpeellista ja onko sille puhelin kädessä roikkumiselle aina tarvetta (ellei tee Instagram-päivityksiä kaikista hyvistä kirjoista 😉 ).

Kirjassa on helppo (?!) 30 päivän ohjelma, jonka avulla voi kokeilla oman älypuhelinriippuvuutensa tasoa ja testata, voisiko tilanne olla toisenlainen. Puhelimestakaan ei tarvitse luopua kuin vuorokauden koeajaksi eikä sekään tietenkään pakollista ole. Itse en tehnyt koe-eroa puhelimestani vaikka alun perin suunnittelin kokeilevani. Sen sijaan kokeilin ja sovelsin muita ohjelman juttuja ja nykyään en esimerkiksi enää lataa tai säilytä puhelinta makuuhuoneessa.

En itse koe ahdistuneisuuteen asti olevani riippuvainen puhelimesta – osaan olla tarpeen vaatiessa näpräämättä puhelinta ja metrossa esimerkiksi näpyttelyn sijaan luen kirjaa – mutta siitä huolimatta tämä oli mielenkiintoinen kirja ja kokeilu.

Ninni Schulman, Poika joka ei itke

Ninni Schulman, Poika joka ei itke (Hagfors-sarja #2)

Poika joka ei itke on on toimittaja Magdalena Hanssonista kertovan dekkarisarjan toinen osa. Magdalena yrittää edelleen poikansa kanssa sopeutua avioeron jälkeiseen elämäänsä ”uudessa vanhassa” kotikaupungissaan. Samaan aikaan kaupunkia piinaa murhapolttaja ja talo toisensa jälkeen palaa.

Tykkäsin sarjan ensimmäisestä osasta Tyttö lumisateessa ja tykkäsin tästäkin. Ninni Schulman kirjoittaa hyvin. Juoni on hyvällä tapaa yksinkertainen, mutta koukuttava. Pidän myös päähenkilöstä Magdalenasta. Kunnon dekkarissa on hyvä juoni, mutta sen lisäksi mukana pitää olla myös päähenkilön omaa elämää ja ihmissuhteita.

Cecilia Samartin, Senor Peregrino

Cecilia Samartin, Señor Peregrino (Peregrino-trilogia #1)

Jamilet on nuori meksikolainen nainen, jota kyläläiset ovat karttaneet ja pilkanneet lapsesta asti selässä olevan ison verenpunaisen syntymämerkin vuoksi. Jamilet lähtee laittomasti rajan yli Yhdysvaltoihin, jotta löytäisi avun merkin poistamiseksi. Tienatakseen rahaa operaatioon Jamilet aloittaa työnteon paikallisessa mielisairaalassa ja saa hoidettavakseen pahansisuisen vanhan espanjalaismiehen herra Peregrinon, jonka kanssa kukaan ei tule toimeen. Jamilet kuitenkin ystävystyy herra Peregrinon kanssa, kuuntelee tämän tarinoita ja samalla etsii itseään ja tarkoitustaan, mikä aiemman pilkan ja kiusanteon vuoksi on ollut mahdotonta.

Todella sydämellinen tarina, jossa keskiössä avoimuus, rehellisyys ja hyväksyvyys. Tätä lukiessa tuli mieleen, että ihmisten pitäisi ehdottomasti olla toisilleen ystävällisempiä ja arvostaa toisiaan enemmän kuin moni tekee. Kirja kosketti ja oli myös varsin viihdyttävä. Jatkoakin tälle löytyy ja yöpöydällä lukuvuoroaan odotteleekin jo La Peregrina, jossa matkustetaan Espanjaan selvittämään menneiden saloja.

Pierre Lemaitre, Verihäät

Pierre Lemaitre, Verihäät

Sophie on hajamielinen. Hän unohtelee asioita ja hukkaa tavaroita ja tilanne vain pahenee. Onko hän sekoamassa? Eräänä aamuna hän huomaa, että 6-vuotias poika, jonka hoitaja hän on, on kuollut. Sophie lähtee pakomatkalle ja päätyy jatkamaan elämäänsä uuden henkilöllisyyden turvin. Mutta… pakoon johtaneet tapahtumat ovatkin vain alkua jollekin paljon, paljon pahemmalle.

Tätä kirjaa ei hyppysistä niin vaan pystynytkään laskemaan vaan rikoskirjallisuuden rakastajaa vietiin aikamoisella intensiteetillä! Hyytävän julma trilleri piti kynsissään loppuun asti. Kirjan suomennos tosin on hieman harhaanjohtava, sillä ei ollut varsinaisesti mitään verisiä häitä. 😉

Luin myös nämä kirjat:

Kuukauden hitti, hmm… osaan ehkä mainita kolme parasta: Señor Peregrino, Verihäät ja Poika joka ei itke. Kuukauden huti oli Jane Austen -lukupiiri. Odotin tarinalta enemmän – Jane Austenin takia luultavasti – mutta vaikka päähenkilöiden elämää oli ihan ok seurata niin sen kummosempia hypetyksiä tämä ei kyllä ansaitse. Vaikka jotkut sanovat, että kirjan ja lukupiirin henkilöt olivat olevinaan Austenin kirjoissa esiintyviä hahmoja tai heidän piirteitään omaavia, niin tämä meni minulta ainakin ihan ohi. No mutta, tulipahan luettua. Ainakin itse Jane Austen -kuume iski ja täytyykin ottaa uudelleen lukuun hänen romaaninsa. 🙂

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.