Nyt on vuorossa lokakuun luetut kirjat. Toki ollaan jo marraskuun puolessa välissä, mutta muuttotouhut ja nyt tämä flunssaan sairastuminen vie aikaa ja energiaa. No joo, yritetäänpä silti saada nämä luetut kirjat tänne jotenkin järkevään muotoon. 😉

Heli Isomäki ja Nina Uusitalo, Aivotaidot – Käytä päätäsi paremmin

Aivotaidot antaa ohjeita ja vinkkejä aivojen huoltoon ja käyttöön. Kirjassa on myös runsaasti niin sanotusti teknistä tietoa, joten tästä saanee aivoista muutenkin kiinnostunut jotain irti. Itse tosin en ollut tätä lukiessa teoriamoodissa, joten en jaksanut ihan täysillä keskittyä juuri muuhun kuin niihin huolto- ja hoitovinkkeihin.

Noah Hawley, Ennen syöksyä

Pienkone putoaa mereen New Yorkin lähellä ja selviytyjiä on vain kaksi: Scott ja hänen pelastamansa 4-vuotias JJ. Ennen syöksyä kertoo tarinan tästä selviytymisestä ja siitä, miten asiat etenevät sen jälkeen. Selviää myös, että kyse ei tainnutkaan olla onnettomuudesta. Ennen syöksyä oli mielenkiintoinen tarina tapahtuneesta ja selviytymisestä ja kaikesta, mikä siihen liittyy. Erityisen jännittävä tämä ei ollut, toisin kuin olin aluksi ajatellut.

Emelie Schepp, Ikuisesti merkitty

Ikuisesti merkitty aloittaa syyttäjä Jana Berzeliuksesta kertovan dekkarisarjan. Maahanmuuttoviraston johtaja löydetään kotoaan ammuttuna kuoliaaksi. Paikalta löydetään myös lapsen kädenjälki vaikka talossa ei lapsia ole. Jana osallistuu syyttäjänä murhatutkimuksiin, mutta tilanne alkaa käydä jännittäväksi, kun Janan oma menneisyys alkaa nostaa päätään ja uhkaa paljastua. Jännityksen nälkäisille ehdoton lukusuositus! Kirja on saanut myös suomennetun jatko-osan Valkoiset jäljet, jota jo kuumeisesti odottelen kirjastosta saapuvaksi.

Meik Wiking, Hygge – Hyvän elämän kirja

Vihdoin myös minä pääsin lukemaan tämän kohkatun ja kehutun kirjan lemppariharrastuksestani eli hyggeilystä, jota voi yksinkertaistettuna kutsua myös rentoutumiseksi ja kotoiluksi. Hygge – Hyvän elämän kirja sisältää ihania hyggeily-vinkkejä, herkullisia reseptejä ja yleistä tietoa aiheen tiimoilta. Tämä kirja sopii luettavaksi juurikin lämpimän juoman ja kynttilöiden äärellä, pääsee paremmin tunnelmaan. Ja kun on lukenut tämän, kannattaa lukea Wikingin seuraava kirja Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet.

Ninni Schulman, Tyttö lumisateessa

Magdalena on eronnut ja muuttanut poikansa kanssa takaisin kotikaupunkiinsa Hagforsiin. Uudenvuodenyönä katoaa 16-vuotias tyttö. Nuori tyttö löytyy ammuttuna. Onko hän kadonnut Hedda? Magdalena, joka on toimittaja paikallislehdessä, alkaa kirjoittaa tapauksesta. Hagfors on pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa. Se pistää Magdalenan miettimään, mahtaako hän tuntea murhaajan… Tämän Ruotsin Värmlandiin sijoittuvan dekkarisarjan aloitusosa Tyttö lumisateessa oli kyllä jokaisen kehunsa arvoinen. Kesäkuussa 2018 julkaistaan sarjan toinen osa (Poika joka ei itke) suomennettuna enkä malttaisi odottaa!

Minna Rytisalo, Lempi

Facebookin lukupiirin kautta valitsin luettavaksi Minna Rytisalon Lempi-kirjan. Ajattelin, että tarina on jotain perinteisen sota- ja rakkaustarinan väliltä, mutta vähänpä tiesin. Lempi on kolmen ihmisen todistus rakkaudesta ja sodasta sekä perhettä kohdanneesta tragediasta, mutta niin eri tavalla kuin odotin, että olin hämmästynyt. Kirjan kieli oli varsin nokkelaa ja sujuvaa, ja kirjan ahmaisi lopulta aika nopeasti. Onneksi tartuin tähän, oli meinaan positiivinen yllätys!

Paul Auster, Sattumuksia Brooklynissa

Lukupiirin kautta sain myös tartuttua vihdoin ensimmäiseen Paul Austerin kirjaan. Päähenkilö Nathan Glass vetäytyy takaisin synnyinkaupunkiinsa New Yorkin Brooklyniin, kun hän uskoo kuolevansa keuhkosyöpään. Hän päättää aloittaa kirjoittamaan ylös ihmisille sattuneita hassuja juttuja. Nathan kuitenkin huomaa omaan elämäänkin ilmestyvän kaikenlaisia sattumuksia. Hän tapaa siskonpoikansa Tomin, kirjakaupan omistajan Harry Brightmanin ja tupsahtaapa kuvioihin myös sukulaistyttö, jotka kaikki tuovat mukanaan odottamattomia käänteitä.

Sattumuksia Brooklynissa tarjosi varsin leppoisan lukukokemuksen ja saa minut tarttumaan jatkossa myös muihin Austerin kirjoihin. Tykkäsin!

Stephen King, Etsivä löytää

Etsivä löytää on Stephen Kingin Mersumies-trilogian toinen osa. Tämä oli pakko lukea, koska elokuussa lukemani Mersumies jätti houkuttelevasti tarinan auki. Kumpikaan näistä ensimmäisestä ja toisesta osasta ei ole aiheuttanut riemun kiljahduksia, mutta jokin näissä on ollut, että on pitänyt lukea alusta loppuun. Sanoisin ehkä kuitenkin, että tykkäsin enemmän Mersumiehestä. Vaikka sarjan päähenkilöt Bill Hodges ja kumppanit esiintyvät tässäkin kirjassa, niin kirja tuntui silti olevan suurelta osin muiden henkilöiden tähdittämä. Hodges ja kumppanit tulivat kirjassa kuvioihin vasta aika loppuvaiheessa. Tammikuussa julkaistava trilogian päätösosa Viimeinen vartio on sekin kuitenkin luettava, sillä edelleen tarina jäi auki. 😉

Ruth Ware, Synkän metsän siimeksessä

Laitoin tämän kirjan kirjastoon varaukseen lähinnä muiden kehujen perusteella. En itse ollut kovinkaan vakuuttunut. Ajatus kirjasta, joka liittyy polttareihin ei saanut minua innostumaan. Jälleen voisin sanoa, että vähänpä tiesin! Synkän metsän siimeksessä veti tosi hyvin mukaansa heti alusta lähtien ja kuljetti mukanaan koko matkan pitäen mielenkiinnon ja uteliaisuuden hereillä.

Polttarit metsän keskellä, haulikko jonka ei pitänyt olla ladattu. Salaisuuksilla on tapana paljastua.

Nora herää sairaalasta vahingoittuneena ja muistinsa menettäneenä. Hän muistaa osallistuneensa polttareihin mökissä keskellä synkkää, lumista metsää. Hän muistaa kireän tunnelman ja kaason pakkomielteen järjestää morsiamelle täydelliset juhlat. Hän muistaa katuneensa, että ylipäätään osallistui juhliin. Eihän hän ole ollut morsiamen kanssa vuosiin missään tekemisissä!

Mutta nyt joku on murhattu. Mitä mökillä on oikein tapahtunut? Voiko Nora itse olla murhaaja? (Otava)

Paulo Coelho, Alkemisti

Jo vuosituhannen alussa hankin itselleni Coelhon Alkemistin, mutten koskaan saanut sitä luettua ennen kuin lukuintoni lopahti kokonaan. Nyt sitten lukuinnon palattua ostin tämän kirjan kirpparilta ja sain sen viime kuussa vihdoin luettua. Alkemisti oli todella helppolukuinen ja tarina Santiago-nimisestä paimenesta oli mukava kertomus itsensä etsimisestä ja haaveiden toteutumisesta. Olen tyytyväinen, että vihdoin sain luettua tämän. 🙂

Mitään varsinaisia huteja ei lokakuun luetut kirjat pitänyt sisällään, jos ei oteta huomioon sitä, että Aivotaidot-kirja ei ihan ollut sitä mitä olin toivonut. Hittejä oli todella monta, erityisesti Ikuisesti merkitty, Tyttö lumisateessa, Synkän metsän siimeksessä ja Sattumuksia Brooklynissa. Löysitkö sinä näiden joukosta jo luettuja kirjoja tai uusia kirjoja lukulistalle laitettavaksi? 🙂