Fanni K puuvillainen torkkupeitto sängynpäätypeitoksi

Arpaonni osui kohdalleni, kun osallistuin maaliskuun lopussa uuden kodinsisustukseen keskittyvän Fanni K -tuotemerkin lanseeraukseen Vantaan Flamingossa, ja voitin itselleni valitsemani suosikkituotteen. Valitsin suosikikseni luonnonvalkoisen torkkupeiton, joka on 100 % puuvillaa. Olin jo pidemmän aikaa kaivannut makuuhuoneen sängynpäätypeitoksi jonkinlaista ohutta ja keveän näköistä peittoa. En käytä perinteisiä päiväpeittoja – ehkäpä laiskuuttani, heh – vaan sijaan torkkupeiton sängyn jalkopäähän. Torkkupeitto antaa hieman siistimmän vaikutelman kuin pelkät pussilakanat ja samalla se on paikkana kissalle.

Fanni K torkkupeitto

Fanni K torkkupeitto

Fanni K torkkupeitto

Torkkupeitto on vohvelikuvioitu ja väriltään luonnonvalkoinen. Vitivalkoinen olisi ollut toki parempi, mutta yritän olla itselleni armollinen ja antaa luonnonvalkoisen ja (viti)valkoisen mennä rinnakkain. Onneksi sisustuksessani on muitakin ”ei se oo niin justiinsa” elementtejä, niin että sävyjen ei tarvitse olla ihan prikulleen jämptisti. Harkitsin lanseeraustilaisuudessa suosikikseni myös sinisävyisiä kuvioituja torkkupeittoja, sillä olen hieman haaveillut kokeilevani sinistä sisustuksessa pitkästä aikaa, mutta valitsin tutun ja turvallisen valkoisen kaikesta huolimatta.

Fanni K torkkupeitto

Olen päässyt pitämään tätä Fanni K -torkkupeittoa sängyssä vain kerran, sillä kissan ulkoillessa kesäaikaan tassut hiekkaantuvat ja likastuvat ja se tarkoittaa myös peiton likaantumista. Samoin kesäaikaan on myös valtava karvanlähtöaika, joten peittoa saisi olla harjaamassa ja pesemässä alituiseen. Talvipakkasilla peitto pääsee varmasti sänkyyn useammin tai jos en malta olla sitä käyttämättä niin sitten on vain pestävä ahkerasti. 😉

Käytätkö sinä päiväpeittoa, sängynpäätypeittoa tai et laisinkaan mitään päällistä?

Luetut kirjat – heinäkuu 2018

Helteet ovat aavistuksen hidastaneet lukutahtiani, mutta ei järisyttävästi ja siten heinäkuussakin tuli luettua yhdeksän kirjaa.

Jorn Lier Horst, Tulikoe

Jørn Lier Horst, Tulikoe (William Wisting -sarja #10, neljäs suomennettu osa)

Neljännessä suomennetussa William Wisting -sarjan dekkarissa Tulikoe William tahkoo jo puoli vuotta kadonneena olleen taksikuskin jutun parissa. Samaan aikaan hänen viimeisillään raskaana oleva ja kotikaupunkiin muuttanut Line-tytär tapaa vanhan kouukaverinsa Sofien, joka niinikään on muuttanut kotiin perittyään isoisänsä talon ja rahat. Tyhjän talon kellariin on jätetty isoisän vanha ja suuri kassakaappi, jonka sisältö on karmaiseva.

Horstin WW-sarja on mainio ja pidän siitä. William on hahmona miellyttävä, samoin hänen toimittaja-tyttärensä Line. Jos tykkää hyvin kuljettavista dekkaritarinoista, niin näihin kannattaa tarttua. Jos kiinnostuit, aloita ensimmäisestä suomennoksesta Suljettu talveksi tai jos taidat norjankielen, niin sarjan ensimmäinen osa kantaa nimeä Nøkkelvitnet.

Mamen Sanchés, On ilo juoda teeta kanssasi

Mamen Sánchez, On ilo juoda teetä kanssasi

Konstaapeli Manchego saa tutkittavakseen Atticus Craftsmanin katoamistapauksen. Atticus on saanut tehtäväkseen hoitaa madridilaisen Librarte-lehden lakkautuksen. Viisi lehdessä työskentelevää naista ovat päättäneet estää lakkautuksen ja suunnitelma vie yhden heistä sekä Atticuksen Granadaan. Mutta miksi Atticus on kadonnut ja mitä milläkin on merkitystä kaiken kanssa?

On ilo juoda teetä kanssasi oli leppoisaa luettavaa. Saatoin ehkä odottaa tältä leppoisuuden lisäksi myös jonkinlaista dekkarimaisuutta, mutta siihen ajatukseen ei taida kannattaa juuri nojautua. Ihmissuhderomaanihan tämä taisi ennemminkin olla. En tiedä, ihan mielenkiintoinen lukukokemus, johon en olisi tarttunut ilman lukupiiriämme. 🙂

A.J. Finn, Nainen ikkunassa

A.J. Finn, Nainen ikkunassa

Anna asuu New Yorkin Harlemissa ja viettää päivänsä kotonaan, sillä hänellä on vakava agorafobia. Ajankulukseen Anna vakoilee naapuriensa elämää. Naapuriin muuttaa uusi vakoiltava perhe, mutta kaikki kääntyy päälaelleen, kun Anna näkee perheenäidin murhattavan. Vai näkikö sittenkään?

Nainen ikkunassa on vuoden hypetetyin trilleri. Väittäisin, että juoni on aika taitavasti rakennettu enkä minä osannut arvata juonenkulkua. Taitavimmat lukijat tosin ehkä arvaavat… No, joka tapauksessa ajatukseni alkuun olivat kysymysmerkkien lisäksi vähän ehkä ahdistavatkin, en tiedä miksi. Mietin jossain vaiheessa jo, että tätäkö tämä on, kunnes yhtäkkiä säpsähdin. Varsinainen juonenkäänne, jota tosiaan itse en ollut tullut edes ajatelleeksi tai odottaneeksi. Sanoisin, että kirja oli hyvä ja nokkela, mutta ei se ehkä ihan kaiken hypetyksen arvoinen ollut – minun mielestäni. Siitä huolimatta suosittelen trillerin ystäviä lukemaan ja tekemään omat johtopäätöksensä. Kolme tähteä viidestä.

Elena Ferrante, Ne jotka lahtevat ja ne jota jaavat

Elena Ferrante, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (Napoli-sarja #3)

Napoli-sarjan kolmas osa keskittyy Elenan ja Lilan aikuisuuteen jossain siellä 25-30 ikävuoden kieppeillä. Edelleenkin Elenan ja Lilan elämäntarinat ja kohtalot kiinnostavat sen verran, että sivut kääntyvät kuin itsestään. Silti pakko myöntää, että välillä tarinat poliittisista näkemyksistä, vallasta ja naisten asemasta eivät jaksaneet kiinnostaa. Onneksi Ferrante kaikesta huolimatta onnistui kuitenkin pitämään mielenkiinnon yllä niin, että nämä yhteiskuntaan liittyvät asiat eivät onnistuneet viemään koukkua pois tarinasta. Odottelen syksyllä ilmestyvää neljättä ja viimeistä osaa sarjasta – Kadonneen lapsen tarina – ja suosittelen sarjan lukemista kaikille vähänkään kiinnostuneille!

Luin myös nämä kirjat:

Tällä kertaa heinäkuun luetuista kirjoista mikään ei erityisesti noussut hitiksi tai osoittautunut olevan huti. Mikään kirja ei osoittautunut toista huonommaksi tai paremmaksi tai sitten helteen sumentavat aivoni eivät vain jaksa käydä tarpeeksi tehokkaasti muodostaakseen vahvoja ajatuksia ja tunteita. 😉

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

Helteistä viikon jatkoa!

Kirppislöytöjä ja muita kotikuvia

Inspiroituneena kahdesta valaisinlöydöstä kirppiksellä innostuin ottamaan hieman kotikuviakin pitkästä aikaa. Kotini on sen verran hämärä, että inspiraatiota kuvaamiseen ei kovin usein ole (paitsi makuuhuoneessa, jossa on valoisinta). Siitä syystä kotikuvia on harvoin. Nyt kuitenkin siis kuvia olohuoneesta, keittiöstä ja makuuhuoneesta – ja niitä kirppislöytöjä.

olohuone 50-luvun tv-taso

olohuone pasila-valaisin

olohuone 50-luvun tv-taso

Olen tykännyt tuosta synttärilahjaksi saamastani 60-luvun tv-tasosta, joka minulla toimii sohvapöytänä. Vaikka puunvärit eivät pöydän ja lattian osalta ihan natsaakaan yhteen, niin se ei ole minua suuremmin häirinnyt. Matto olisi kiva, mutta pidän helposta siivouksesta ja en siksi ole mattoa tosissani harkinnut tuohon kokonaisuutta tasapainottamaan.

olohuone peikonlehti

olohuone viirivehka

olohuone keltainen pinnatuoli perintolipasto anopinkieli

Kotini ”mummola-nurkkaus” jaksaa sykähdyttää minua aina vain! Ystävältä saatu keltainen pinnatuoli, jonka selkänojalla lepää lapsuuteni kylpypyyhe (kissan pyyhe nykyään 😉 ). Lapsuudenkodistani saatu perintölipasto, vieressä isän 40-luvun alussa nikkaroima pieni jakkara. Lipaston yläpuolella hieman modernimpaa ilmettä antaa ystävältä lahjaksi saatu String-hylly.

olohuone string-hylly kirppisloyto valaisin

kirppisloyto valaisin

Otsikossa jo mainitsinkin kirppislöydöt. Löysin kaksi valaisinta, joista tässä toinen. Ihan tavallinen musta seinälamppu – iästä ei ole hajuakaan –  joka pysyy hyvin pystyssä myös pöydällä. Niinpä siirsin sen hyllylle, josko se pimeällä valaisisi hieman paremmin kuin hyllyllä aiemmin ollut betonivalaisin. Nyt tosin tämä valaisuasia mietityttää, sillä saatan laittaa loppusyksystä kasvilampun, jotta voisin joitain kasvejani pitää hyllyn päällä. Ilman valaisinta tuohon hyllylle ei kovin paljon valoa tule.

makuuhuone diy kirjahylly

taskujuoru

taskujuoru kirjovehka monstera adansonii

monstera adansonii

diy kirjahylly

makuuhuone

Taskujuoru, kirjovehka ja monstera adansonii (monkey mask) koristavat makuuhuoneen DIY kirjahyllyä, joka on yhdistetty saunapenkistä ja erikokoisista puulaatikoista. Lisäsin tuossa hetki sitten hyllyyn yhden ison IKEA KNAGGLIG -puulaatikon. Nyt kirjahyllyn laajentaminen ylöspäin ei enää onnistu, alkaa natista muuten liitoksistaan. Penkin alle voisi vielä jotain laittaa, mutta voi olla, että yritän ennemmin lukea noita kirjoja sen verran ettei lisätilaa enää tarvitsisi. Osa kirjoista on nytkin varastoituna perintölipaston laatikoihin olohuoneessa. 😀

Yöpöytänä on 50-luvun sivupöytä, jonka löysin pari vuotta sitten kirpputorilta. Sekin on saanut jäädä alkuperäisen väriseksi.

kirppisloyto valaisin keittio

kirppisloyto valaisin keittio

Sitten on vuorossa se toinen kirppislöytö, joka siis myös on valaisin. Tämä valaisin on kattovalaisin ja peräisin myyjän mukaan 70-luvulta. Tuollainen pieni retrovalaisin oli juuri passeli keittiöön. Kovin usein ei ole keittiössä tarvetta kattovalolle, sillä liesituulettimen ja loisteputkivalaisimen teho riittää pienessä keittokomerossa touhuiluun. Olen muutenkin useampien ja pienempien valonlähteiden ystävä ja viihdyn aavistuksen hämärämmässä ja tunnelmallisemmassa valaistuksessa, mutta sisustuksellisesti näyttää kivalta, kun katossa on valaisin.

Tällaisia kirppislöytöjä ja kotikuvia tällä kertaa. Mitäs mieltä? Eteisestä on aina niin hankala ottaa kuvia, siellä kun on vielä pimeämpää kuin muualla kotona. Sen lisäksi eteinen on järkyttävässä kunnossa, kun en meinaa keksiä ja löytää sinne järkevää sisustusratkaisua. Ehdottomasti kuitenkin kuvailen teille eteisenkin, kunhan keksin sinne jotain. 🙂

Aurinkoista viikon jatkoa!