Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Vaatekaapin läpikäynnin ja karsimisen jälkeen siirryin keittiöön. Kaivoin kaapeista ja tasoilta kaikki astiat ja keittiötarvikkeet, vain ruoat säilytysastioissaan jätin paikoilleen. En koe, että mulla olisi mitenkään järisyttävän paljon astioita yms., mutta kun ne latoi tuohon lattialle, niin kyllähän se aikamoiselta määrältä näyttää. 😀 Tuostahan saisi karsittua vaikka ja kuinka!
Tässä oli lopulta ne tavarat, jotka karsiutui pois. Tuntuu aika pieneltä määrältä. Pakko tosin myöntää, että olen tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana, ennen tätä rysäystä karsinut jonkin verran tavaraa. Ehkä määrä siksi on nyt näin pienehkö. Osa näistä meni surutta hävitettäväksi ja osa lähti kiertoon. Jatkossa yritän katsella keittiötarvikkeitani useammin sillä silmällä, jotta saan pidettyä määrän aisoissa. Kaappitilaakaan kun ei loputtomiin ole ja vaikka olisikin, niin avarammin sijoitettuja tavaroita on huomattavasti helpompi ottaa käyttöön.
Karsin myös kukkaruukut ja maljakot, joita lähti myös kiertoon aika hyvä määrä. Kuinka paljon oikeasti voi ihminen tarvita maljakoita?! 😉
Mittavimmat karsinnat on nyt tehty lukuunottamatta valokuvia ja muistoja. Niiden kanssa tuleekin hankaluuksia, tiedän jo etukäteen. Niiden kimppuun siirryn kuitenkin vasta myöhemmin, sillä suurin osa valokuvistani on (onneksi) varastossa ja muistoillakin on oma laatikkonsa täällä kotona eli ovat valmiiksi omassa hallitussa kuplassaan. Nyt voisi keskittyä ehkä siihen karsimisen jälkeen tulevaan työvaiheeseen eli järjestelyyn ja järjestyksen ylläpitoon.
Täällä kanssa karsitaan mikä ehditään :)))
S: Karsimisen tulokset on ihania ♥
Siis tämä minunkin pitää tehdä!! Miten ei ole tullut mieleenkään siivota keittiönkaappeja turhista tavaroista, vaikka vaatekaappi kokee vähän väliä tuon muutoksen :)<br />
<br />
Mitä taas valokuviin tulee, niin älä ihmeessä niitä karsi paljoa ♥ Muistoille pitää löytyä tilaa kaapeista 🙂
Elina: Keittiön kaapeista löytyy monesti aika yllättäviä juttuja, sellaisia, joita ei ole aikoihin tarvinnut. Mulla oli pitkään irtopohjavuoka, mutta luovuin siitä, koska enhän mä mitään leivo. 😀 Jos leivon, niin aika edullisesti niitä löytyy kaupoista.