Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Joulukautena on markkinoita jos jonkinlaisia ja kävin viime viikolla kiertämässä läpi Helsingin kansainväliset joulumarkkinat, jotka sijaitsevat Lasipalatsin aukiolla Helsingin keskustassa. Eniten tuntui markkinoilla olevan erilaista ruokatarjontaa, mutta valikoimasta löytyy myös muun muassa koruja, pipoja, lapasia ja sen sellaista.

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Lasipalatsin aukio sijaitsee keskeisellä paikalla Sokoksen tavaratalon ja Kampin kauppakeskuksen välissä. Paikalle on helppo saapua niin metrolla, ratikalla kuin busseillakin. Jos markkinahumua jaksaa kirpeässä talvisäässä enemmänkin, kannattaa hypätä nelosen ratikkaan (tai kävellä) Lasipalatsin edestä ja jatkaa matkaa vielä Senaatintorille Tuomaan markkinoille. Itse olen suuntaamassa sinne huomenna ja jos jonkinlaista materiaalia saan kasaan, niin laittelen tunnelmapaloja tänne blogiinkin.

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Englantilaista toffeeta olen kuullut kehuttavan ja ostinkin The Fudge Factorylta pienen pussillisen toffeeta. Erilaisia makuja oli paljon, muun muassa erilaisia juustokakkujen makuisia toffeepaloja. Nehän tietenkin sujahtivat ensimmäisenä juustokakkufanin pussiin.

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Maistuisiko krokotiili- tai kenguruburgeri? Tällaista erikoisuutta oli saatavilla The Australian Barbecue Companyn kojulla. En maistanut, mutta pakko ehkä joskus maistaa. Ei ihan yleinen liha täällä meillä päin tuo kenguru tai krokotiili.

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Mitä olisivatkaan markkinat ilman joulupukkia ja -muoria? Helsingin kansainväliset joulumarkkinat antavat mahdollisuuden myös vossikka-ajelulle. Vossikkaa vetää suomenhevonen Veikko, johon taisin hieman ihastua vaikken hevostyttöjä olekaan. Varsin suloinen oli myös islanninhevonen Rusina. Ei toki mitään vikaa joulupukissakaan! 😉 (suomenhevonen ja islanninhevonen olivat seuralaiseni veikkauksia, joten virheet lajeissa mahdollisia)

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat

Maistoin markkinoilla poronlihalettua, mutta en ihastunut – valitettavasti – mutta ei se pahaakaan ollut. Olisin ehdottomasti halunnut ensisijaisesti perinteisen letun hillolla ja kermavaahdolla, mutta koska olen ainakin tällä hetkellä laktoositon, niin lettu olisi jäänyt ilman kermavaahtoa (ja sehän ei käy!). Niinpä valitsin suolaisen version ja sain jälleen Elämäni ensimmäisen kerran -kokemuksen. Kaiholla kyllä katselin perinteisen ranskalaisen leipomon kaikkia ihania kermaisia leivonnaisia, nam!

Lue myös: Vanhan Suurtorin markkinat Turussa

Helsingin kansainväliset joulumarkkinat
Lasipalatsin aukio
24.11.-22.12.2018
klo 10-20 (22.12. klo 10-18)
https://www.eurooppamarkkinat.fi

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat Turussa

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinoita Turussa on kehuttu yhdeksi Suomen parhaimmiksi joulumarkkinoiksi. En ole koskaan Turussa käynyt joulunaikaan, joten halusin tänä vuonna käydä fiilistelemässä sikäläisiä joulumarkkinoita. Hyppäsimme ystävän kanssa viime lauantaina junaan ja lähdimme alkutalviselle päiväreissulle Turkuun.

Kortteliravintola Kerttu, Turku

Turkuun saavuttuamme aloitimme lounaalla Kortteliravintola Kertussa Läntisellä Pitkäkadulla. Valitsin listalta lohiavocadoburgerin. Annos oli sopivan kokoinen ja vei nälän. Mielelläni asioin Kertussa jatkossakin. Lounaan jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti Aurajokea ja Vanhaa Suurtoria.

Turku, Nuppu

Turku, jokiranta

Turku, jokiranta

Turku, jokiranta

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin laidalla on myyntikojuja reilusti, joskin vähemmän kuin esimerkiksi Helsingin Tuomaan markkinoilla. Iloinen yllätys itselleni oli, että en törmännyt yrityksiin, joita olisin muistini mukaan nähnyt Helsingissä. Vanhan Suurtorin joulumarkkinat tarjosi minulle siis uudenlaisen markkinakokemuksen.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Yllä olevan kuvan korvakorut olivat aivan ihania. Oli esimerkiksi kuivatetuista ruusunmarjoista tehtyjä korviksia.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Itse tehtyä pyykkietikkaa olisi tehnyt mieli ostaa (oi budjetti, miksi olit niin pieni?! 😉 ). Miltä kuulostaisi hattaralta tuoksuva pyykkietikka?

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Korvakorujen ostamiselta en välttynyt – niihin on tullut himo – ja ostin Vuonuen ja viipsinpuun maatiaiskanasulkakorvikset. Vuonue ja viipsinpuu kasvattaa maatiaiskanoja kotikanalassa Paimiossa ja kanojen pudonneista sulista tehdään muun muassa kauniita korvakoruja. –> Vuonue ja viipsipuun maatiaiskanasulkakorvakorut

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Pienen Saippuapajan kojussa oli herkullisia saippuoita, esimerkiksi jumalaisen tuoksuinen Täydellinen mies -oliiviöljysaippua, jonka miehinen tuoksu houkutteli ostamaan. Siis ihan itselleni tämän olisin ostanut! Leikkisät huovutetut saippuatkin kiehtoivat. Saippuan päällä oleva huovutus toimii samalla pesimenä.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Turun kaupungin työkeskuksella on oma putiikki Luostarin Välikadulla Vanhan Suurtorin liepeillä. Työkeskus tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja sekä toimii kaupungin tukityöllistettyjen toimipaikkana. Työkeskuksen kaupasta ostin itselleni pienen (n. 7 x 19 cm) käsin tehdyn vehnätyynyn, joka sopii pienien alueiden lämpö- tai kylmähoitoon. Minulla on jo isompi vehnätyyny, mutta tämä pienempi sopii paremmin silmien lämpöhoitoihin, joita joudun silloin tällöin tekemään.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat 2018

Turku, Cafe Art

Turku, Cafe Art

Suunnitelmissa oli nauttia kupillinen kuumaa omenaglögiä raikkaassa ulkoilmassa, mutta olimme lopulta niin syväjäässä, että kun Vanhan Suurtorin joulumarkkinat oli koluttu läpi, piipahdimme lämmittelemään sisätiloihin Cafe Art -kahvilaan jokirantaan. Kesällä kävimme samaisen kahvilan terassilla ja oli kiva testata tällä kertaa myös viihtyisät sisätilat.

Turku, Aboa Vetus & Ars Nova

Turku, Aboa Vetus & Ars Nova

Turku, Aboa Vetus & Ars Nova

Oli ihan pakko myös vierailla Aboa Vetus & Ars Novan museokaupassa, jossa on paljon kaikkea mielenkiintoista ja kivaa. Piruuttaan olisi voinut ostaa tuollaiset pienet huolinuket, joille tarun mukaan mayat ovat kertoneet huolensa, laittaneet nuket tyynyn alle yöksi ja aamulla huolet ovat kaikonneet. Vaikka en olekaan taikauskoinen tai uskovainen muutenkaan, niin jotenkin kiehtovalta ajatus silti tuntui. Lopulta ostin museokaupasta vain nätin punatulkkuheijastimen, jonka laitoin reppuuni roikkumaan.

Turku, jokiranta

Turku, Kauppatori

Turku, El Nam, churros

Vielä hetki ennen paluumatkaa kotiin kävimme maistelemassa el Namissa churroja ja nappasimme mukaamme burritot evääksi junaan. Churrot ovat muuten tosi hyviä, melkein kuin olisi syönyt munkkia. En ollut aiemmin näitä maistellut – enkä vissiin ikinä syönyt burritoakaan – mutta taatustikaan ei ollut viimeinen kerta. 🙂

Tällainen pieni, mutta todella virkistävä reissu pois omasta kotikaupungista teki hyvää. Nähdä vähän muutakin kuin kodin seiniä ja omia ympyröitä. Nauttia hyvästä seurasta ja virittäytyä alkaneeseen joulukuuhun. Vanhan Suurtorin joulumarkkinat ovat monipuoliset, mutta mukavan idylliset markkinat. Täällä Helsingissä on vielä suunnitelmissa käydä ainakin kaksilla joulumarkkinoilla: Kansainvälisillä joulumarkkinoille Lasipalatsin aukiolla Narinkkatorin vieressä ja Senaatintorilla Tuomaan markkinoilla.

Lue myös:

Päiväreissu Turkuun

Tärpit Tuomaan markkinoille

Tuomaan markkinoilta ostettua

 

Joulun kirjalahjavinkit

Joulu on perinteisesti kirjalahjojen ja lukemisen aikaa. On ihana vajota sohvan uumeniin joulupäiviksi vain rentoutumaan. Kirjakaupat jakavat mainoskatalogeissa tuoreimpia kirjallisia teoksia joululahjavinkeiksi, mutta minä päätin jakaa teille joulun kirjalahjavinkit omiin lukukokemuksiini perustuen.

Lue koko postaus CASA Blogien joulukalenterista ja osallistu myös arvontaan –> täältä!

CASA Blogit joulukalenteri aukeaa tänään!

Olemme täällä CASA Blogeissa valmistelleet teille kaikkien aikojen ensimmäistä joulukalenteriamme. Joulukalenteri aukeaa tänään ja jatkossa joka aamu klo 8 aukeaa uusi luukku aina jouluaattoon asti. Tiedossa on kaikkea jouluun liittyvää kivaa ja sen lisäksi paljon arvontoja. Tule kurkkaamaan, mitä kivaa päivittäin luukuista aukeaa!

CASA Blogit joulukalenteri

Tervetuloa!

–> https://joulukalenteri.casablogit.fi

Luetut kirjat – marraskuu 2018

Nyt ollaankin jo niin lähellä kuunvaihdetta, että voidaan paneutua hetkeksi kirjoihin, jotka luin marraskuun aikana. Jostain syystä luin kirjoja vähemmän kuin normaalisti vaikka edelleen lukutahtini on monen mielestä varsin vauhdikas. Kirjoja tuli luettua seitsemän.

Anna minun olla, Clare Mackintosh, Gummerus Kustannus

Clare Mackintosh, Anna minun olla

Annan vanhemmat ovat kuolleet, tehneet itsemurhan. Ensin isä, sitten äiti. Äidin kuoleman ensimmäisenä vuosipäivänä Anna saa postissa kortin, jossa sanotaan vain “Itsemurhako? Mieti vähän.”. Anna ryhtyy selvittämään, mitä vanhemmilleen tapahtui, murhattiinko heidät. Joku on kuitenkin Annan suunnitelmista toista mieltä ja herää kysymys, joutuuko Anna lähes vastasyntyneen tyttärensä kanssa vaaraan, jos hän jatkaa vanhempiensa kohtalon selvittämistä.

Olen tykännyt kaikista Clare Mackintoshin trillereistä, joista Anna minun olla on järjestyksessään kolmas. Kirjat eivät kuitenkaan ole millään laillaa liitoksissa toisiinsa, joten lukujärjestyksellä ei ole merkitystä. Anna minun olla vetää juonellisesti mukaansa hyvin eikä lukumatkan varrella itselleni tullut tylsiä hetkiä.

Kadonneen lapsen tarina, Napoli-sarja, Elena Ferrante, WSOY

Elena Ferrante, Kadonneen lapsen tarina (Napoli-sarja #4)

Napoli-sarja huipentuu tähän neljänteen ja viimeiseen osaan, Kadonneen lapsen tarina. Viimeisessä osassa keskitytään Elenan ja Lilan kypsään aikuisikään ja siitä vanhuuteen asti. Keskiössä “tyttöjen” omien elämien lisäksi on edelleen hyvin vahvasti heidän keskinäiset suhteensa ja kuten aiemmin, Elenan näkövinkkelistä. Itse olisin toivonut sarjan päätöksen viemistä vielä pidemmälle vanhuuteen, mutta tämä omasta mielestäni ehkä hieman keskeneräinen loppu ei millään lailla himmennä kokonaisuutta. Vahva lukusuositus Napoli-sarjalle!

Tapaaminen Elämän kanssa, Cecelia Ahern, Gummerus Kustannus

Cecelia Ahern, Tapaaminen Elämän kanssa

Lucy on saanut potkut työstään ja hänen poikaystävänsä on jättänyt hänet. Hän asuu pienessä kopperossa kissansa kanssa eikä suostu myöntämään kenellekään, että hän voisi olla onneton. Erosta ja potkuista alkaa pitkäkestoinen valheiden ketju ja selvitäkseen yhdestä valheesta Lucyn on keksittävä jatkuvasti lisää valheita. Lopulta hän saa Elämältään kutsun tapaamiseen. Elämä on Lucyn hämmästykseksi nukkavieru, huonovointinen ja pahanhajuinen nuori mies. Yhteinen taival Lucyn ja Elämän kanssa ei ala ollenkaan lupaavasti. Aina kun Lucy valehtelee jollekin, kertoo Elämä “kostoksi” yhden totuuden Lucyn elämästä. Lucyn on pakko huomioida elämänsä ja kohdata ikävät totuudet.

Aivan älyttömän hyvä kirja ja ihana aihe. Kunpa voisi itsekin tavata oman elämänsä ja yhdessä hänen kanssaan viettää aikaa, keskustella ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tokihan tarina on varsin kliseinen ja lapsellinenkin toisaalta, mutta silti kovin voimaannuttava. Koskaan ei pidä olla välinpitämätön omaa itseään ja elämäänsä kohtaan!

Shinrin-Yoku, Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet, Dr. Qing Li, readme.fi

Dr. Qing Li, Shinrin-Yoku – Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet

Qing Li on on yksi maailman johtavista metsäkylvyn asiantuntijoista ja toimii yhtenä Japanin metsäterapiayhdistyksen johtajista. Li kertoo kirjassa yleisesti metsistä, puista, luonnosta ja niiden vaikutuksesta ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kirjassa on myös käytännön vinkkejä siihen, miten metsäkylpyjä voi ja kannattaa harjoittaa.

Kirjassa oli paljon mielenkiintoista tietoutta ja hieman inspiraatiotakin sain. Kirja innoitti teoriassa metsäkylpyihin, mutta juuri nyt en päässyt ajatuksista tekoihin, sillä en vaan saa itseäni lähtemään tuonne ulos viimaan parin tunnin metsäkävelylle. 😉 Kannattaa kuitenkin lukea kirja, sillä aihe on tärkeä ja kiinnostavakin.

Poika pimeästä, Holger Munch ja Mia Krüger, Samuel Bjork, Otava

Samuel Bjørk, Poika Pimeästä (Holger Munch & Mia Krüger #3)

Samuel Bjørkin Poika pimeästä jatkaa Holger Munch ja Mia Krüger -dekkarisarjaa. Tunturijärveltä Norjassa löytyy balettipukuisen nuoren naisen ruumis ja koko tapaus tuntuu todella omituiselta. Holger Munchia ja Mia Krügeria erikoisyksikköineen tarvitaan taas.

Munch & Krüger -dekkarisarjan avausosa Minä matkustan yksin oli aivan käsittämättömän hyvä ja koukuttava. Toinen osa Yölintu ei saanut dekkarinälkääni tyydytettyä, mutta Poika pimeästä oli selvästi edeltäjäänsä parempi. En ole aiemmin yhtään tykännyt Mia Krügerin hahmosta, toisin kuin Holger Munchista, mutta vihdoin Mia tuntuu ryhdistäytyneen ja hänenkin tekemisiään oli huomattavasti mukavampi seurata. Tarinan juoni piti mielenkiinnon yllä koko matkan ajan. Tarinan päätöskin oli tyhjentävä, mutta tuntui siltä, kuin se olisi pikakelattu loppuun.

Luin myös nämä kirjat:

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

30 päivän minimalismihaaste: päivät 21-30

30 päivän minimalismihaaste on haaste, jossa luovutaan ensimmäisenä päivänä yhdestä tavarasta, toisena päivänä kahdesta tavarasta ja lopulta kolmantenakymmenentenä päivänä luovutaan 30 tavarasta. Yhteensä haasteen aikana luovutaan 465 tavarasta.

Olin jo aiemmin kuullut tästä haasteesta, mutta en tohtinut siihen oikein tarttua, sillä jostain syystä ajattelin ettei kotonani ole niin paljon tavaroita, joista luopua. Olenhan kuitenkin hiljalleen karsinut kotini tavaramäärää aina vuodesta 2011 lähtien – välillä vähemmän ja välillä runsaammalla kädellä. Haasteen ensimmäisessä osassa kuitenkin kerroin, että inspiroiduin erästä Youtube-tiliä katsellessani ja päätin ainakin kokeilla, josko onnistuisin toteuttamaan tämän haasteen. Yrittänyttä ei laiteta! Ja kappas, onnistuin oikein hyvin. Nyt esittelen tavarat, joista luovuin päivien 21-30 aikana.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 21

Famun vanha astiasto, jossa kymmenen kahvikuppia ja lautasta. Mukana on myös yksi sarjaan kuulumaton lautanen.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 22

Jumppakuminauha, käsipaino, aikansa elänyt aktiivisuusranneke ja 18 asiapaperia

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 23

Torkkupeitto, kaksi koristetyynyä, kolme käsipyyhettä, satulaistuin, kolme koristetyynynpäällistä ja 12 kappaletta famuni vanhoja kapioita

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 24

30 päivän minimalismihaaste antoi mahdollisuuden myös vihdoinkin karsia vaatekaappia ja heittää sieltä pois sellaiset vaatteet, joita en enää käytä tai jotka ovat auttamattomasti liian pieniä.

Niinpä kaapista lähti heti ensimmäiseksi 2 treenisukat, ohuet tukipolvisukat, treenipaita, 2 treenicaprit, pitkähihainen trikoopaita, 2 t-paitaa, ohut pusero, collegepusero, neulehame, mekko, 4 leggingssit, sukkahousut, 2 farkut, 3 “joogahousut”, 1 toppahousut

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 25

Pidän teräshenkareista, sillä ne eivät vie kaapissa juurikaan tilaa, mutta nämä Ikean teräshenkarit kolisevat ikävästi. Jo tovi sitten ostin uudet muoviset henkarit ja koska korvasin niillä vanhat, saivat nämä 25 teräshenkaria väistyä niiden tieltä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 26

Sitten taas hieman sekalaisempaa tavaraa: 1 shortsit, sukkia, 1 saappaat, 1 lenkkarit, 1 kesätossut, 2 converset, 2 tyhjää kenkälaatikkoa, 2 ritilävalaisinta, rikkinäinen hartiahierontalaite sekä vanhoja famun ja fafan asiapapereita

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 27

Tässä vaiheessa siirryttiin itselleni hieman haasteelliseen ja teille lukijoille varmaan aika epäkiinnostavaan kategoriaan eli muistotavaroihin. Olen isäni kuoleman jäljiltä raahannut kotiini paperi- ja muita tavaroita, joissa on sekaisin isäni, fafani ja famuni juttuja – pääosin erilaisia asiapapereita.

Päivänä 27 luovuin muun muassa famun vanhoista pankkikirjoista, erilaisista kuiteista ja asiapapereista sekä yhdestä kirjasta.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 29

Jälleen hieman sekalaista seurakuntaa… kangaspussi, isän vanhoja osoitevihkoja, kasa isän tavaroiden joukossa olleita mitaleita, solmioneula, ikivanhat kalvosinnapit (?), muutama valokuva, vanha bussilippu, famun lompakko ja omasta keittiöstäni servettejä, joille minulla ei ole käyttöä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 29

29. päivänä luovuin 29 vanhasta asiapaperista, joiden säilyttämiseen en löytänyt mitään syytä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 30

Muovitaskuja, onnitteluadresseja, asiapapereita, isälleni lapsena tekemäni pääsiäiskortti (hieno, eikö! 😉 ), ja muovikassi.

***

Näin tuli onnistuneesti suoritettua tämä 30 päivän minimalismihaaste. Haaste, jonka onnistumisesta en ollut alkuun ihan varma. Niin sitä vain huomaamattaan tulee säilöneeksi kaikenlaista tavaraa vaikka itse kuvittelisi omistavansa vähemmän tavaraa. Esimerkiksi tv-tason kaapeista löytyi sellaista tavaraa, joiden olemassaolon olin ehtinyt oikeastaan jo unohtaa. Samoin kaikki johdot ja piuhat ym. sähkötarvikkeet olivat vain lojuneet eteisen yläkaapissa omissa laatikoissaan. Tämä olikin yksi huomioitava pointti: kun jollekin tavararyhmälle on oma paikkansa ja oma laatikkonsa sitä helposti unohtaa sen olemassaolon. Eikä siis todellakaan tarvitse olla mikään rojukaappi. Siksi täytyykin muistaa jatkossa käydä läpi myös ne siistit kaapit ja laatikot, koska nekin voivat pitää sisällään tarpeettomia tavaroita.

Jonkin verran tuli koettua myös lievää kipuilua tavarasta luopumisessa. Ei siksi, että luopuisin pois jostain, jota en tarvitse vaan koska mieli yhdistää tavaroihin tuntemuksia. Isäni säilyttämä ja lapsuudenkodissani monesti juhlatilaisuuksissa käytössäkin ollut famun vanha kahviastiasto on tästä hyvä esimerkki. Kaapissani olisi ollut sille kyllä tilaa, mutta enhän minä järjestä kymmenen hengen saati pienemmän ihmismäärän juhlia. Niinpä päätin luopua astiastosta vaikka tunnepuolella hieman pistelikin. Eikä edes famun takia, joka kuoli kun olin niin pieni etten häntä edes voi muistaa vaan lähinnä isäni vuoksi, jolle äitinsä oli äärimmäisen tärkeä. Tunteet eivät siis ole automaattisesti huono syy säilyttää jokin tavara, jos muistosyistä säilyttämien tavaroiden määrä on maltillinen. Tai jos muistoja sisältäville tavaroille on käyttöä. Tämä on asia, jonka jokainen meistä kokee omalla tavallaan eikä sinänsä oikeaa tai väärää tapaa ole. Ei, ellei sitten tavaroiden säilyttäminen aiheuta ongelmia.

30 päivän minimalismihaaste oli todella mielenkiintoinen projekti ja kaiken kaikkiaan se meni hyvin. Ainoa vaikea asia haasteessa minulle oli päästä eroon tavaroista, joista luovuin. Suurin osa on vielä täällä kotonani ja menee hetkinen varmasti, että saan kaikki ulos ovesta. Osan tavaroista sain laitettua roskiin ja osan tavaroista saan kierrätettyä ystävilleni. Osan sitten yritän myydä tai viedä muutoin kierrätykseen.

Aion keväällä kokeilla tehdä tämän haasteen uudelleen, sen verran on vielä ainakin muistotavaroita sekä varastotavaraa. Aiotko sinä kokeilla tai oletko jo kokeillut?

Lue myös:

30 päivän minimalismihaaste: päivät 1-10

30 päivän minimalismihaaste: päivät 11-20

30 päivän minimalismihaaste: päivät 11-20

On aika raportoida 30 päivän minimalismihaasteen päivistä 11-20. Lähdin siis uteliaisuuttani kokeilemaan, onnistuisinko tässä haasteessa, jossa luovutaan ensimmäisenä päivänä yhdestä tavarasta, toisena päivänä kahdesta tavarasta ja niin edelleen kunnes kolmantenakymmenentenä päivänä luovutaan 30 tavarasta. Yhteensä haasteen aikana luovutaan 465 tavarasta.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 11

Omaan nenään ei hyvän tuoksuisen shampoon jämä, suolasuihke jonka suutin ei toimi, suihkuverhorenkaita, kaksi lattialiinaa ja muuta sekalaista roipetta joista en kaikista edes tiedä mitä ne ovat.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 12

Tivoli Audio radio, kopioiva ja skannaava tulostin, funktiolaskin, vanha iPhonen laatikko, vanhaksi menneitä blogin käyntikortteja, klemmareita, post-it lappuja, tussipaketti, huomiokynä, tussi, pari printtiä/julistetta.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 13

Mittanauha ja 12 yritysten käyntikorttia

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 14

CD-levyjä

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 15

Lisää CD-levyjä, neulontapuikot, kuulokkeiden tyhjä paketti ja tarpeettomia postikortteja

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 16

Leffoja ja tv-sarjoja sekä lisää tarpeettomia postikortteja

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 17

Pussillinen männynkäpyjä, kynttilälyhty, pussinsulkija, lusikka, piparimuotteja, varapolttimo johonkin valosarjaan tai kynttelikköön, kynttilänjämä jota olen säästellyt jostain syystä, pari ulos sopivaa lyhtykynttilää, kaksi Kastehelmi-kynttilälyhtyä, yksi kanta-asiakaskortti ja lisää tarpeettomia postikortteja

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 18

Pullasuti, sähkövatkaimen taikinakoukut, kaksi suojaruukkua, kaksi lasimaljakkoa, vanha tuoksukynttilän lasipurkki, vintage kynttilälyhty, kaksi keraamista tarjotinta, säilytyslaatikon ylimääräinen puukansi, laatta, pari kauhaa ja kolme keittiöveistä

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 19

Kynttilälyhty, säilytyslaatikko, muumilautanen, pikkuinen maljakko, kaksi simpukka-amppelia, 11 kirjaa ja kaksi säilöttyä pakkausta joissa olen saanut postitse kasvien pistokkaita (ja joita olin ajatellut uudelleenkäyttää)

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 20

Kopiopaperinippu, muistilehtiö, metallinen tupakka-aski, 5 tarpeetonta käyttöohjetta, bambulyhty, 7 kirjaa ja 4 sekalaista lippulappua

Joistain tavaroista oli harmillista luopua, mutta yritin olla tiukkana. Vaikka tavara olisi kuinka kiva, kaunis ja jopa käyttökelpoinenkin, niin jos sitä ei käytä tai se ei vaikka löydä sopivaa paikkaa kodista ollakseen mahdollisimman paljon hyödyksi tai silmien iloksi niin siitä on vain luovuttava. Tällaisia tuli vastaan näiden kymmenen päivän aikana useampi. Jatketaan kolmannen ja viimeisen osan kanssa ensi viikon alkupuolella. 🙂

Lue myös: 30 päivän minimalismihaaste: päivät 1-10

Mukavaa viikonloppua!

30 päivän minimalismihaaste: päivät 1-10

Olen karsinut kotini tavaramäärää jo vuosia. Välillä ahkerammin ja välillä vähemmän. On tullut inspiroiduttua tavaran karsimiseen liittyvästä kirjallisuudesta, esimerkiksi Marie Kondon KonMari-kirjoista sekä silloin tällöin erilaisista YouTube-videoista, joissa karsitaan tavaraa eri metodeilla.

Kaiken tämän myötä olen törmännyt myös 30 päivän minimalistihaasteeseen, jossa vähennetään ensimmäisenä päivänä yksi tavara, toisena päivänä kaksi tavaraa ja niin edelleen, kunnes lopulta kolmantenakymmenentenä päivänä luovutaan 30 tavarasta. Yhteensä luovutaan siis 465 tavarasta. Pidin tätä haastetta liian vaativana itselleni, en uskonut voivani tätä haastetta suorittaa, sillä sen verran paljon olen tavaraa jo karsinut. Sitten aloin seurata YouTubessa Vested Interests -tiliä, joka käsittelee tavaran karsimista ja minimalismia ja niinpä innostuin kokeilemaan 30 päivän minimalismihaastetta. Eihän siinä mitään häviä, jos kokeilee. Ja onnistuin! Jaan tämän haasteen täällä blogissa kolmeen osaan, jotta yhdestä lukukerrasta ei tule liian pitkä. Tässä siis 30 päivän minimalismihaasteen päivät 1-10.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 1

Osittain käytetty Methodin huuhteluaine. Ei vain ole tarvetta huuhteluaineelle ja jos joskus onkin, tykkään käyttää pyykkietikkaa.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 2

Naapurintädin tuoma Comfortin huuhteluaine lähtee jonnekin, missä sille on enemmän käyttöä. Samoin kissanhiekkalapio, joka ei osoittautunutkaan hyväksi.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 3

Kaksi vanhaa vessakäytössä ollutta mikrokuituliinaa ja Puhdas+ teepuuöljy, joka olisi ollut tarpeen lintukirpun puremien aiheuttamaan kutinaan, mutta jonka aivan liian voimakas tuoksu aiheuttaa pahoinvointia.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 4

Vanha kynsilakka, tarpeeton puuteri ja kaksi pakettia vaaleanpunaisia hiuslenksuja

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 5

Viisi pakettia Mujin nenäliinapakkauksia (nenäliinat liian ohuita mihinkään järkevään käyttöön)

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 6

Huulikiilto, vanhentunut hiusnaamio, korvakorut (aivan ihanat, mutta tehty väärin ja pääskysistä toinen joutuu korvissa väärinpäin), luomiväripaletti, kynä ja mutjutin (lihaskalvojen hierontaväline)

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 7

Kaksi reppua, toinen kulunut ja rispaantunut ja toinen vain nykyään tarpeeton, sillä pärjään alkusyksystä saamallani uudella Kånkenin repulla. Kaksi vanhaa puhelinta, joku elektroniikkavehje/johtojuttu, kasvojenpuhdistusliina ja epäsopivat kotihousut.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 8

Vanha modeemi ja muita johtoja ja piuhoja, joita en ole aiemmin uskaltanut heittää pois, jos sattuisi tarvitsemaan. En kuitenkaan koskaan ole säilyttämiäni johtoja ja piuhoja tarvinnut, joten päätin olla nyt rohkea ja laittaa ne eteenpäin.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 9

Lisää sähkö- ja elektroniikkatavaraa

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 10

Ja vielä kymmenennellekin päivälle löytyi johtoja ja piuhoja. Löytyi myös maalarinteippiä, huonoksi mennyttä kaksipuoleista teippiä, vetimiä ja valaisinkupu.

Alun jännityksen jälkeen (saanko kasaan tarpeeksi tavaraa) huomasin, että sitä on säilönyt paljonkin tavaraa, jota ei ihan oikeasti tarvitse. Tuntui helpottavalta luopua itselle turhista tavaroista eikä tässä ensimmäisen kymmenen päivän aikana tullut edes tenkkapoota, että miten saisi tarpeeksi karsittavaa tavaraa kasaan. Esimerkiksi noista kaikista johdoista ja piuhoista eroon pääseminen tuotti suurta mielihyvää. Hitsiäkö niitä säilyttämään, kun ei edes tiedä, mihin niitä käyttäisi. 🙂

Seuraavaksi tulossa 30 päivän minimalismihaasteen osat 11-20 ja 21-30, joten pysykäähän kuulolla!

 

New York -karttataulu koivuvanerista

Kaupallinen yhteistyö: Papurino Oy

New Yorkilla on erityinen paikka sydämessäni. Kolmen vuoden takainen matkani sinne jätti jälkeensä ikuisen kaipuun. Kun tämän syksyn Habitaressa näin Papurinon osaston, jossa komeili iso koivuvanerinen New York -karttataulu, olin myyty. Olohuoneeni seinällä sohvan yläpuolella on jo useamman vuoden ollut isompi taulu, joka tähän mennessä on aina ollut jotain New Yorkiin liittyvää. Sieluni silmin näin jo tämän koivuvanerisen karttataulun seinälläni. En juuri iloisempi olisi voinut olla, kun sain mahdollisuuden yhteistyöhön Papurinon kanssa ja nyt olohuoneen seinälläni roikkuu kodikkuutta ja muistoja mieleen tuova New York -karttataulu.

New York -karttataulu - Papurino

Kolmiulotteinen New York -karttataulu on valmistettu laserilla leikaten suomalaisesta 4 mm:n koivuvanerista ja viimeistelty käsin. Kooltaan taulu on noin 58 x 75 cm ja on saatavilla puun värisenä tai mustaksi petsattuna. Oman tauluni valikoin puunvärisenä, sillä vaikka musta onkin kiva väri niin koin puunvärisen omaan kotiin sopivammaksi. Samaa värimaailmaa kodissani löytyy muun muassa lattialaminaatista ja tv-tasolla olevasta valaisimesta. Tämän lisäksi koen, että kartan yksityiskohdat pääsevät paremmin näkyviin vaaleassa puussa.

New York -karttataulu - Papurino

New York -karttataulu - Papurino

New York -karttataulu - Papurino

Papurinolla on valikoimassaan runsas määrä erilaisia ja eri kokoisia kaupunkikarttoja niin kotimaisista kuin ulkomaisista kaupungeista. Joistain kaupungeista karttataulut on valmistettu pyöreäksi, sillä joissain kartoissa pyöreä muoto tuo kartan paremmin esille. Pyöreitä kaupunkikarttoja löytyy Amsterdamista, Budabestista, Lontoosta, Pariisista ja Tukholmasta. Lisäksi maailmankartta sekä muutaman yksittäisen maan kartta on saatavilla siluettimuotoisena ilman taustaa. Nämä on helppo asentaa seinälle sabluunan avulla. Ylipäätään karttataulun kiinnittäminen seinään on helppoa. Tauluihin on valmiiksi kiinnitetty kaksipuoleiset teipit. Karttataulun voi hyvin laittaa myös nojaamaan seinää tai muuta tukea vasten. Jos ripustat taulun seinälle, suosittelen kuitenkin varmistamaan kiinnityksen taulunaulalla. Teippi ei välttämättä pidä kaikissa seinämateriaaleissa.

New York -karttataulu - Papurino

New York -karttataulu - Papurino

New York -karttataulu sai kaverikseen myös kaksi New Yorkin kartalla varustettua 50 x 50 koristetyynynpäällistä, mustan ja valkoisen. Tyynynpäälliset ovat jämäkkää 100 % puuvillaa ja niissä on vetoketjukiinnitys. Kuten muutkin Papurinon tuotteet, on nämä valmistettu Suomessa. New York -koristetyynynpäälliset ovat aivan uusi tuote ja ne ovat tulossa valikoimaan myöhemmin. Lisää tietoa saatavuudesta voi kysellä Papurinon porukalta vaikkapa sähköpostilla osoitteesta info@papurino.com

Papurino Oy on kotimainen kolmen yrittäjän muotoilutalo, joka suunnittelee ja valmistaa kauniita ja käytännöllisiä tuotteita Hämeenlinnassa. Tuotteet valmistetaan luonnonmateriaaleista. Papurinon kaupasta löydät kaupunkikarttojen lisäksi muita sisustustuotteita, joulu- ja pääsiäiskoristeita, julisteita, koruja ja kivaa lapsillekin. 

–> Tutustu Papurinon kauppaan!

Luetut kirjat – lokakuu 2018

Lokakuussa luin kymmenen kirjaa, joista kaksi oli tietokirjallisuutta ja yksi elämäkerta. Loput olivat sitten tavan romaaneja ja dekkareita.

Luetut kirjat - lokakuu 2018

Jojo Moyes, Elä rohkeasti (Louisa Clark #3)

Louisa Clark on muuttanut uuden työn perässä New Yorkiin ja jättänyt uuden poikaystävänsä kotimaahan. Louisa työskentelee rikkaan pariskunnan vaimon assistenttina ja yrittää sopeutua uuden työpaikan lisäksi uuteen maahan ja etäsuhteeseen Samin kanssa. Silti, “Elä rohkeasti” oli Will sanonut hänelle ennen kuolemaansa…

Elä rohkeasti on jatkoa kirjoille Kerro minulle jotain hyvää ja Jos olisit tässä. Vaikka lukukokemus ei ole yhtä järisyttävä ja kyyneleitä silmiin tuova kuin ensimmäisessä osassa, on tämäkin tuttua Moyesia ja vie hyvin mukanaan. Suosittelen lukemaan kaikki kolme Louisasta kertovaa kirjaa. Jojo Moyes kirjoittaa sujuvasti chic litiä, tosin aavistuksen aikuisempaa sellaista.

Luetut kirjat - lokakuu 2018

Antti Heikkinen, Kehveli

Kehveli on selviytymistarina. Ja veijaritarina. Kehvelistä ja hänen elämästään. Tarinassa seurataan perheen kuopuspoikaa Kehveliä aina syntymästä kuolemaan. Matkan varrella sattuu ja tapahtuu, ja kirjoitetaanpa samalla Suomen historiaa vielä uusiksi, kehvelimäiseksi.

Voihan Kehveli, sanon minä. Tämä oli kirja, jota en varmastikaan olisi tullut lukeneeksi ellen olisi saanut tätä käsiini St. Georgen lukupiirissä syyskuussa. Kehveli oli tosiaan jännä tyyppi, jonka touhuja seurasi mielellään. Olen oikeastaan aika sanaton. Kehveli on jäänyt pitkäksi aikaa mieleen pyörimään. Joten, jos yhtään kiehtoo Antti Heikkisen upeasti kerrottu tarina Kehvelistä niin suosittelen lukemaan.

Luetut kirjat - lokakuu 2018

Janne Raninen, Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi

Janne Raninen tuomittiin 90-luvulla Ruotsissa elinkautiseen jugoslavialaistaustaisen mafiapäällikön murhasta ja toistamiseen Suomessa 2000-luvun alussa ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta. Ünsal murhattiin Helsingin Vuosaaressa 2003 ja tapaukseen on sittemmin liitetty myös Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön entinen johtaja Jari Aarnio. Kirjassaan Janne Raninen käy läpi elämänsä sekä elinkautisvankeuksiinsa liittyvät syyt ja seuraukset. Mielenkiintoinen ja ajatuksia paljonkin herättävä omaelämäkerta.

Luetut kirjat - lokakuu 2018

Tommi Kinnunen, Pintti

Tarina Tyynelän perheestä – Jussista, Helmistä ja Railista – jonka elämä on pyörinyt ja pyörii edelleen lasitehtaan ympärillä ja sen sisällä. Jokaisella heistä on omat luonteensa ja haasteensa. Elämä ei ole läheskään aina helppoa, mutta Tyynelän perheessä sinnitellään. Kirja ei minussa sytyttänyt aivan niin isoa paloa kuin monissa muissa kirjan lukeneissa, mutta ehdottomasti on sanottava, että hyvin osaa Tommi Kinnunen kuvata ihmisiä, tunteita ja tunnelmaa.

Luin myös nämä kirjat:

Lokakuun huteja olivat Lihansyöjäkasvit – Opas kesytyksestä kasvatukseen ja A Monk’s Guide to a Clean House and Mind. Siru Nurmisen lihansyöjäkasveista kertova kirja on hänen opinnäytetyönsä ja se huokuu selkeästi läpi. Tietoa oli, mutta tiedonjanoiselle silti aivan liian vähän. A Monk’s Guide to a Clean House ans Mind oli idealtaan hyvä, mutta vaikka oppaasta voi imeä itseensä inspiraatiota niin en varsinaisesti katso tämän kirjan olevan kovin käytännöllinen opas meille länsimaalaisille.

Eniten lokakuussa luetuista kirjoista minua miellyttivät Elä rohkeasti, Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi ja Kehveli. Myös vihdoin lukemani Da vinci -koodi oli varsin kelvollinen ja aion lukea muutkin osat.

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.