Luetut kirjat – kesäkuu 2020

Kesäkuussa luin viisi kirjaa. Edelleen olen sitä mieltä, että se on aiempaan lukutahtiini verrattuna aika vähän. Ehkä on kuitenkin hyväksyttävä, että näin on näppylät ja nykyään luen hitaammin. Ei sillä sinänsä mitään suurta merkitystä ole, paitsi tietenkin se, että ehtii lukea vähän vähemmän vaikka niitä kirjoja, jotka haluaisi lukea on edelleen aivan liikaa. 😀

Emelie Schepp, Jaakko kulta

Emelie Schepp: Jaakko kulta (Jana Berzelius, #5)

Norrköpingin läpi virtaavasta joesta löydetään naisen ruumis. Tämä on jo toinen uhri lyhyen ajan sisään. Brutaali yksityiskohta uhreissa on se, että heidän jalkansa on ommeltu yhteen ja he muistuttavat merenneitoja. Esitutkintaa johtaa syyttäjä Jana Berzelius. Tutkimuksissa joudutaan myös käyttämään apuna Janan perivihollista Danilo Peñaa, joka istuu tuomiota oikeuspsykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla.

Jana Berzeliuksesta kertova dekkarisarja on mielestäni yksi parhaimmista. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia, erityisesti tietenkin Jana, ja tapahtumat ovat koukuttavia. Vahva suositus! ✭✭✭✭

Arttu Tuominen, Hyvitys

Arttu Tuominen, Hyvitys (Delta, #2)

Kirja saatu kustantajalta

Sarjan ensimmäisessä osassa (Verivelka) niin sanotussa pääosassa oli Porin poliisista Jari Paloviita ja tässä toisessa osassa hänen kollegansa ja tiimiläisensä Henrik Oksman. Lähettilääksi itseään itseään kutsuva mies tekee kranaatti-iskun ravintolaan. Tämä isku osuu henkilökohtaisesti hyvin lähelle Oksmania ja tapauksen tutkimisen myötä hänen salaisuutensa on vaarassa paljastua.

Loistava yhteiskunnan ajankohtaisia aiheita käsittelevä dekkari, joka vie mukaansa heti alusta asti. Annoin alun perin kolme tähteä, mutta kirjan käsittely lukupiirissä nosti arvosanaa yhdellä tähdellä. Jotenkin sitä muiden kanssa käsitellessä tajuaa, minkä helmen oikeastaan on lukenutkaan. ✭✭✭✭

Haemin Sunim, Rakkaus on sitä että hyväksyy

Haemin Sunim, Rakkaus on sitä että hyväksyy

Toisessa suomennetussa teoksessaan (Edellinen: Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa) eteläkorealainen munkki Haemin Sunim opastaa meitä lukijoita hyväksymisen tiellä. On opittava hyväksymään itsensä myös epätäydellisenä ja miten moni asia tuntuu paremmalta – ja onkin paremmin – sen myötä.

Ihan kaikki Haemin Sunimin ajatukset kirjassa eivät osuneet ja uponneet minuun, mutta jälleen kerran joukossa oli paljon todella hyviä pointteja, jotka olisi aina välillä ja ehkä useastikin hyvä muistaa. ✭✭✭

Joyce Carol Oates, Elämäni rottana

Joyce Carol Oates, Elämäni rottana

Violet Kerrigan on suurperheen nuorin lapsi. Eräänä iltana Violetin isoveljet pahoinpitelevät tummaihoisen pojan, joka kuolee saamiinsa vammoihin. Violet saa selville poikien teon ja puolivahingossa ilmiantaa veljensä. Violet karkotetaan kotoa ja hän päätyy asumaan äitinsä siskon luokse. Kukaan perheestä ei myöskään halua olla enää missään tekemisissä Violetin-rotan kanssa. Perhettä vastaan ei koskaan saa rikkoa.

Odotin tältä kirjalta paljon sen aiheen puolesta. Miten mielenkiintoista on lukea siitä, miten käy pienen tytön, joka joutuu kantamaan veljiensä salaisuutta ja joka salaisuuden vahingossa lipsauttamalla karkotetaan perheestä. Tilanteesta menisi sekaisin varmasti kuka tahansa ja tietenkin pieni tyttö vielä enemmän. En kuitenkaan yhtään pitänyt siitä hahmosta, joka Violetista on tehty. Sanoisin, että kirjan ja tarinan idea on loistava, mutta toteutus meni pieleen. Ja se harmittaa. Tiedän olevani myös aika lailla vähemmistössä arvioni kanssa, moni meinaan on todella tykännyt tästä kirjasta ja siitä, miten Violetin kokemukset on kirjoitettu. ✭

Jens Henrik Jensen, Jäätyneet liekit

Jens Henrik Jensen, Jäätyneet liekit (Niels Oxen, #3)

Kirja saatu kustantajalta

Niels Oxen on selviytynyt Ruotsin rannikolla tapahtuneesta räjähdyksestä ja on kuukausien ajan toipunut hänet löytäneen entisen lääkärin hoteissa saaristossa. Kaikki luulevat hänen kuolleen. Oxen haluaa kuitenkin puhdistaa nimensä ja tavata poikansa, joten alkaa jälleen taistelu Danehofia vastaan.

Hieman hitaanlaisesti käynnistyi tämä tarina, mutta on edelleen muutoin aivan omaa loistokasta laatuaan. Niels Oxenista ei oikein voi olla pitämättä, samoin kuin hänen taistelukumppanistaan Margrethe Franckista. Axel Mossmanista taas ei edelleenkään tiedä, onko hän lintu vai kala. Odotan innolla seuraavaa kirjaa, joka myös kertoo Oxenista vaikka ei olekaan varsinaisesti osa tätä trilogiaa. ✭✭✭✭

Oletko sinä lukenut näistä jonkin tai jotkin? Mitä pidit?

***

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadsissa tai vaikkapa molemmissa.

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: huhtikuu-toukokuu 2020

Huhtikuun ja toukokuun aikana loppui yhteensä kymmenen kosmetiikkatuotetta, joista yksi oli näytekokoinen ja kaksi kertakäyttöisiä tuotteita.

Lush Sleepy-suihkusaippua – Tämä ikisuosikkini tuoksuu jumalaiselta ja toimii kuten pitääkin eli vaahtoaa ja pesee hyvin.

O’Keeffe’s Healthy Feet -jalkavoide (näyte) – Pehmensi kyllä ihon, mutta koostumuksen vuoksi meistä ei tullut kavereita.

Natusan 24 hour moisture hand cream – Lisääntyneen käsienpesun vuoksi nappasin tämän lähikaupan hyllyltä, kun ei oikein muutakaan ollut. Kävi kuitenkin niin, että tämä osoittautui oikein hyväksi käsivoiteeksi. Koostumukseltaan sopiva (ei liian ohut eikä paksu), imeytyy ja kosteuttaa hyvin. Lisäksi ehdoton plussa se, että ei tunnu jälkeenpäin käsissä klähmäiseltä. Monissa käsivoiteissa on ollut se ongelma, että kun nukkumaan mennessä rasvaa niin aamulla tuntuu ensimmäiseksi siltä, että on pestävä kädet. Tässä sitä ei tapahdu. Tuoksu voisi olla aavistuksen keveämpi, mutta itseäni se ei juurikaan haittaa. Tuoksuherkkä saattaisi kiusaantua.

Holika Holika Pure Essence Mask Sheet Cucumber – Rauhoittava ja raikastava kasvonaamio. Keväällä puhjennutta atopian pahenemisvaihetta yritin tällä hoitaa silloin kun luulin, että kyse oli vain kasvojen ihon tavallisesta kuivuudesta. Näinpä tämä ei tuonut tullessaan mitään apuja (ainoastaan kosteusvoide ja hydrokortisoni tehosivat), mutta normaalioloissa olisi varmasti ollut kiva kosteuttava hemmotteluhoito iholle.

Erisan hajusteeton & alkoholiton antiperspirantti – Omat kainaloni vaativat paljon ja jossain kohtaa en saanut tätä enää toimimaan niin kuin olisin halunnut. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, jos on etsinnässä hajusteeton ja alkoholiton antiperspirantti.

Neutral shampoo – Normaaleille hiuksille ja erityisesti herkälle iholle kehitetty markettishampoo. Omaan makuun liian litkumainen koostumus ja liikaa hajusteettoman tuotteen hajua. Jotenkin tuntui vaahtoavankin kehnosti. Ei vaan ollut tuote minun makuun vaikka tiedän joidenkin tätä hypettävän.

Ceralan hoitava perusvoide – Akuuttiin hätään atopian pahenemisvaiheessa ostin tämän tuubin kosteuttamaan ihoa. Koostumus oli ihan ok, ei liian paksu ja levittyi oikein hyvin. Tämän voiteen teho perustuu käsittääkseni keramideihin, kun taas itselläni auttoi enemmän glyseriinipitoinen voide (ACO Miniderm, jonka sain reseptillä). Mutta vaikka itselläni tämä ei jäänyt vakituiseen käyttöön, niin en kokenut tätä silti huonoksi millään tavalla.

Bliw Sensitive nestesaippua täyttöpussi – Hajusteeton Bliw on tasoltaan ja teholtaan ihan samanlainen kuin muutkin Bliwit. Tykkään sen koostumuksesta, joka on hieman paksuhko, sillä se ei annostellessa livahda sormien välistä hukkaan. Voisin ostaa ja olenkin ostanut myös jatkossa.

Oliva Pure Oil Soap – Oliiviöljysaippua, jossa on oikeastaan vain sitä itseään. Ei oikeastaan mitään ylimääräistä – oliiviöljyä, vettä, mineraalisuolaa – joten jos tykkää simppelistä ja ekologisesta palasaippuasta niin tässä on. Saippua ei vaahdonnut ihan niin paljon kuin olisin tykännyt (levitän saippuan mielelläni käsien kautta). Kyllä tällä silti sai hoidettua peseytymisen ja pala oli myöskin hyvin riittoisa. Voisin ostaa jatkossakin ellen jostain löydä hieman vaahtoavampaa muutoin samoilla spekseillä.

Jalkakylpy – Tämän jalkakylvyn tekijän olen hukannut, mutta sain tämän tuliaisena Turun keskiaikaisilta markkinoilta viime kesänä. Ihana jalkakylpy sisälsi koivua, minttua, puna-apilaa, horsmaa, kanervaa ja vadelmaa kuivattuna. Yhdestä kerrasta on vaikea mitään isompia tuloksia saada, mutta oli tosi ihana istuskella jalkakylvyssä. Kyllähän näitä käyttäisi jatkossakin!

Herättikö mikään tuote mielenkiintosi?

Kohti normaalimpaa arkea

Vihdoin! Kolmen kuukauden sosiaalisen eristäytymisen ja virustorjunnan jälkeen olen tällä viikolla aloittanut normaalimman arjen palauttamistoimenpiteet. Eilen kävin ensimmäistä kertaa asioilla kauempana kuin lähi-kauppakeskuksessa ja uskaltauduin siis jopa metroon – ilman maskia! Olipa vapauttava kokemus. Eikä edes pelottanut vaikka olin varautunut siihen, että saatan saada jonkinlaisen paniikin.

Tänään tein viimeisen tilauksen ruokakauppaan ja huomenna tulee viimeinen kotiinkuljetus. Ensi viikosta alkaen alan taas itse käydä ruokakaupassa. Miten ihanaa, kun saa itse valita omat vihannekset ja tarkastaa päiväykset jo kaupassa. Tosin täytyy myöntää, että tulee ikävä kyllä sitä, että ei ole tarvinnut pitkään aikaan kantaa itse kaupasta painavia ruokatarvikkeita. 😀

Tietysti varovainen täytyy olla edelleen, sillä olen kuitenkin riskiryhmäläinen. Käsihygienia on tarkempaa kuin normaalina ajankohtana eikä välttämättä tule mentyä niihin kaikkein ruuhkaisimpiin paikkoihin. Nyt kuitenkin tartuntamäärät ovat sen verran pienet, että jos jokin toinen aalto vielä myöhemmin tulee, niin nyt on hyvä aika yrittää elää edes hieman normaalimmin.

Kuluneet kolme kuukautta ovat olleet kovin yksinäistä aikaa. Elän muutenkin yksin ja olen kärsin yksinäisyydestä jo ennen poikkeusaikaa, mutta nyt se vähäkin sosiaalinen kanssakäyminen jäi pois. Olen äärimmäisen kiitollinen jokaisesta poikkeusajan tapaamisestani – niistä pikaisistakin. Ilman niitä en varmaankaan olisi selviytynyt. Ei tässä päästä vieläkään ketään halaamaan, mutta uskaltaudun ehkä hieman enemmän ihmisten ilmoille.

Lue myös: Mitä hyvää poikkeusaika on tuonut elämääsi?

Joko sinä olet palannut (uuteen) normaaliin vai vieläkö eristäytyminen jatkuu?

Ihanaa juhannusta! ❤︎