30 päivän minimalismihaaste: päivät 21-30

30 päivän minimalismihaaste on haaste, jossa luovutaan ensimmäisenä päivänä yhdestä tavarasta, toisena päivänä kahdesta tavarasta ja lopulta kolmantenakymmenentenä päivänä luovutaan 30 tavarasta. Yhteensä haasteen aikana luovutaan 465 tavarasta.

Olin jo aiemmin kuullut tästä haasteesta, mutta en tohtinut siihen oikein tarttua, sillä jostain syystä ajattelin ettei kotonani ole niin paljon tavaroita, joista luopua. Olenhan kuitenkin hiljalleen karsinut kotini tavaramäärää aina vuodesta 2011 lähtien – välillä vähemmän ja välillä runsaammalla kädellä. Haasteen ensimmäisessä osassa kuitenkin kerroin, että inspiroiduin erästä Youtube-tiliä katsellessani ja päätin ainakin kokeilla, josko onnistuisin toteuttamaan tämän haasteen. Yrittänyttä ei laiteta! Ja kappas, onnistuin oikein hyvin. Nyt esittelen tavarat, joista luovuin päivien 21-30 aikana.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 21

Famun vanha astiasto, jossa kymmenen kahvikuppia ja lautasta. Mukana on myös yksi sarjaan kuulumaton lautanen.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 22

Jumppakuminauha, käsipaino, aikansa elänyt aktiivisuusranneke ja 18 asiapaperia

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 23

Torkkupeitto, kaksi koristetyynyä, kolme käsipyyhettä, satulaistuin, kolme koristetyynynpäällistä ja 12 kappaletta famuni vanhoja kapioita

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 24

30 päivän minimalismihaaste antoi mahdollisuuden myös vihdoinkin karsia vaatekaappia ja heittää sieltä pois sellaiset vaatteet, joita en enää käytä tai jotka ovat auttamattomasti liian pieniä.

Niinpä kaapista lähti heti ensimmäiseksi 2 treenisukat, ohuet tukipolvisukat, treenipaita, 2 treenicaprit, pitkähihainen trikoopaita, 2 t-paitaa, ohut pusero, collegepusero, neulehame, mekko, 4 leggingssit, sukkahousut, 2 farkut, 3 ”joogahousut”, 1 toppahousut

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 25

Pidän teräshenkareista, sillä ne eivät vie kaapissa juurikaan tilaa, mutta nämä Ikean teräshenkarit kolisevat ikävästi. Jo tovi sitten ostin uudet muoviset henkarit ja koska korvasin niillä vanhat, saivat nämä 25 teräshenkaria väistyä niiden tieltä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 26

Sitten taas hieman sekalaisempaa tavaraa: 1 shortsit, sukkia, 1 saappaat, 1 lenkkarit, 1 kesätossut, 2 converset, 2 tyhjää kenkälaatikkoa, 2 ritilävalaisinta, rikkinäinen hartiahierontalaite sekä vanhoja famun ja fafan asiapapereita

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 27

Tässä vaiheessa siirryttiin itselleni hieman haasteelliseen ja teille lukijoille varmaan aika epäkiinnostavaan kategoriaan eli muistotavaroihin. Olen isäni kuoleman jäljiltä raahannut kotiini paperi- ja muita tavaroita, joissa on sekaisin isäni, fafani ja famuni juttuja – pääosin erilaisia asiapapereita.

Päivänä 27 luovuin muun muassa famun vanhoista pankkikirjoista, erilaisista kuiteista ja asiapapereista sekä yhdestä kirjasta.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 29

Jälleen hieman sekalaista seurakuntaa… kangaspussi, isän vanhoja osoitevihkoja, kasa isän tavaroiden joukossa olleita mitaleita, solmioneula, ikivanhat kalvosinnapit (?), muutama valokuva, vanha bussilippu, famun lompakko ja omasta keittiöstäni servettejä, joille minulla ei ole käyttöä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 29

29. päivänä luovuin 29 vanhasta asiapaperista, joiden säilyttämiseen en löytänyt mitään syytä.

30 päivän minimalismihaaste

Päivä 30

Muovitaskuja, onnitteluadresseja, asiapapereita, isälleni lapsena tekemäni pääsiäiskortti (hieno, eikö! 😉 ), ja muovikassi.

***

Näin tuli onnistuneesti suoritettua tämä 30 päivän minimalismihaaste. Haaste, jonka onnistumisesta en ollut alkuun ihan varma. Niin sitä vain huomaamattaan tulee säilöneeksi kaikenlaista tavaraa vaikka itse kuvittelisi omistavansa vähemmän tavaraa. Esimerkiksi tv-tason kaapeista löytyi sellaista tavaraa, joiden olemassaolon olin ehtinyt oikeastaan jo unohtaa. Samoin kaikki johdot ja piuhat ym. sähkötarvikkeet olivat vain lojuneet eteisen yläkaapissa omissa laatikoissaan. Tämä olikin yksi huomioitava pointti: kun jollekin tavararyhmälle on oma paikkansa ja oma laatikkonsa sitä helposti unohtaa sen olemassaolon. Eikä siis todellakaan tarvitse olla mikään rojukaappi. Siksi täytyykin muistaa jatkossa käydä läpi myös ne siistit kaapit ja laatikot, koska nekin voivat pitää sisällään tarpeettomia tavaroita.

Jonkin verran tuli koettua myös lievää kipuilua tavarasta luopumisessa. Ei siksi, että luopuisin pois jostain, jota en tarvitse vaan koska mieli yhdistää tavaroihin tuntemuksia. Isäni säilyttämä ja lapsuudenkodissani monesti juhlatilaisuuksissa käytössäkin ollut famun vanha kahviastiasto on tästä hyvä esimerkki. Kaapissani olisi ollut sille kyllä tilaa, mutta enhän minä järjestä kymmenen hengen saati pienemmän ihmismäärän juhlia. Niinpä päätin luopua astiastosta vaikka tunnepuolella hieman pistelikin. Eikä edes famun takia, joka kuoli kun olin niin pieni etten häntä edes voi muistaa vaan lähinnä isäni vuoksi, jolle äitinsä oli äärimmäisen tärkeä. Tunteet eivät siis ole automaattisesti huono syy säilyttää jokin tavara, jos muistosyistä säilyttämien tavaroiden määrä on maltillinen. Tai jos muistoja sisältäville tavaroille on käyttöä. Tämä on asia, jonka jokainen meistä kokee omalla tavallaan eikä sinänsä oikeaa tai väärää tapaa ole. Ei, ellei sitten tavaroiden säilyttäminen aiheuta ongelmia.

30 päivän minimalismihaaste oli todella mielenkiintoinen projekti ja kaiken kaikkiaan se meni hyvin. Ainoa vaikea asia haasteessa minulle oli päästä eroon tavaroista, joista luovuin. Suurin osa on vielä täällä kotonani ja menee hetkinen varmasti, että saan kaikki ulos ovesta. Osan tavaroista sain laitettua roskiin ja osan tavaroista saan kierrätettyä ystävilleni. Osan sitten yritän myydä tai viedä muutoin kierrätykseen.

Aion keväällä kokeilla tehdä tämän haasteen uudelleen, sen verran on vielä ainakin muistotavaroita sekä varastotavaraa. Aiotko sinä kokeilla tai oletko jo kokeillut?

Lue myös:

30 päivän minimalismihaaste: päivät 1-10

30 päivän minimalismihaaste: päivät 11-20

2 kommenttia “30 päivän minimalismihaaste: päivät 21-30

  1. Siis härregud mulla on mennyt aivan ohi koko tämä postaussarja! Rakastan karsimispostauksia karsimisen suurena ystävänä. Oikein kuola alkoi vähän valumaan! 😀 Mutta miksi mun sydäntä riipaisi mm.sen sun isälle sun tekemän kortin hävitys ja joidenkin sun isän vanhojen tavaroiden hävitys? Mä tiedän että muistoesineiden hilloaminen on järkyttävän vaikeeta saatika niistä luopuminen ja tiedän että olet tehnyt ison ajatustyön nämä valitessani! Varmasti hyvä työ! Mutta tuo tekemäsi kortti..eikö se olisi johonkin mappiin sujahtanut?

    1. Me ihmiset ollaan niin erilaisia, reagoidaan ja suhtaudutaan asioihin niin monella eri tavalla. Isään ja sukuun liittyviä tavaroita on mulla kaksi isoa laatikollista. Niinpä on myös paljon papereita ja esineitä, jotka vielä säilytän, jotka vielä vanhaa tekemääni korttia enemmän tuovat muistoja mieleen. Itselleni tuo kortti ei valitettavasti mitään erityisiä tuntemuksia herättänyt, toki hymyn kasvoille ja ajatuksen, että olenpa ollut ”taitava”. 🙂 Usko pois, kyllä minä säästän myös paljon vaikka paljosta luovunkin. Suurimpia ”aarteitani” isään liittyen on hänen kahvikuppinsa, lippalakkinsa ja viimeisinä aikoinansa käyttämänsä flanellipaita. Niistä saan niin paljon enemmän voimaa ja muistoja kuin lapsena tekemästäni kortista. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *