Kuluneet kaksi kuukautta ovat menneet pääosin hyvin. Muutama lyhyt down-kausi on piipahtanut kylässä, mutta niistä on selvitty muutamassa päivässä. Suurimman osan ajasta kaikki on ollut hyvin ja olen nauttinut ulkoilusta, luonnosta ja kotona olemisesta.

Lue myös: Mitä hyvää poikkeusaika on tuonut elämääsi?

Poikkeustilan alussa kaipasin kovasti kuntosalilla käymistä. Kuntosalikäyntien sosiaalisia kontakteja kaipaan kyllä edelleen, mutta juuri nyt en liikunnan osalta ikävöi saliharrastustani. Salin ovet avataan varmaankin muutaman viikon päästä, mutta riskiryhmäläisenä ei tule kuuloonkaan, että sinne voisin mennä. Paluuta salille harkitsen sitten, kun se on mahdollisimman turvallista.

Nyt olen löytänyt liikkumisen ilon kävelylenkeillä. Siinä yhdistyy luonnossa samoileminen ja kaikenlaisen kauniin ja ihmeellisen tutkiminen. Olen nähnyt jo sellaisia eläinkunnan jäseniä, joita en aiemman vähäisen luontoliikkumisen vuoksi ole nähnyt. Tällaisia ovat muun muassa metsäkauris ja rantakäärme. Lisäksi mieleni rauhoittuu luonnossa ja se onkin ollut paras lääke ahdistukseen. Ainoa ongelma on ollut se, kun pitäisi harrastaa myös ihan reipasta sykkeet nostavaa kävelyä, niin siitä ei meinaa tulla mitään jatkuvan pysähtelyn ja ihastelun takia. Kyselinkin Instagram-stoorieni puolella, että miten ihmeessä muut kykenevät lenkkeilemään? Lenkkeilevätkö muut jossain asfaltilla betonilähiöissä, joissa ei ole samalla tavalla visuaalisia häiriötekijöitä? 😉

Riskiryhmäläisenä teen 99 % ruokaostoksistani verkossa. Sen lisäksi joudun joskus hakemaan pikkukaupasta jotain äkisti loppunutta, apteekissa tai postissa. Tällä viikolla pitää käydä myös katsomassa kaupasta uusia istuintyynyjä terassille. Niin ja jatkossa aion silloin tällöin asioida taas kirjastossa ja hakea varaamiani kirjoja. Nämä yritän pitää pikaisina ja suojattuina pyrähdyksinä.

Vaikka onkin kiva, että joku kantaa puolestani kotiini kaikki painavat ruokatarvikkeet niin todellakin kaipaan sitä, että saisin käydä hoitamassa ruokaostokseni itselleni mieluisassa kaupassa. Tilaan tällä hetkellä ruokani K-ryhmältä, mutta haluaisin asioida S-ryhmän Prismassa tai S-Marketissa. Heillä vaan ei ole hyvät kapasiteetit hoitaa näin suuria määriä kotiinkuljetuksia, joten on todella vaikea päästä heiltä ruokaa tilaamaan. Nykyisestä kaupastani tiedän, että heiltä saan viikottain tarvittavat tuotteet enkä jää ilman ruokaa. Ehkä jos jossain vaiheessa yhä useammat ihmiset uskaltautuvat itse ostamaan ruokansa kaupasta, niin verkkokaupan kapasiteettia saattaisi vapautua sen verran, että minäkin pääsisin asioimaan mieleisessäni kaupassani.

Kuten näkyy, tänne ei kuulu mitään erikoista näin kun itsekseni olen. Suurin osa ajasta kuluu siis kotosalla omien touhujeni parissa ja päivittäisillä lenkeillä. Välillä kävelen montakin kilometriä kerralla ja välillä nautin vain ulkoilmasta rannalla tai jossain istuskellen. Juuri nyt rakkain harrastukseni on kävellä, tutkia luontoa ja ottaa kauniita valokuvia.

Ei taida sen kummosempaa kerrottavaa tässä olla. Kuten kaikki sen tietävät niin näinä aikoina ei ole päässyt minnekään eikä mitään ole oikein tapahtunut, joten ei ole juuri raportoitavaa. Se tulee kohdallani jatkumaan varmaan koko kesän, sillä kun ei ole autoa ja julkisilla ei voi kulkea niin olen aika hyvässä motissa täällä Vuosaaressa. Täytyy toivoa, että jossain vaiheessa joku liikkumaan kykenevä kaveri voisi vaikka piipahtaa täällä päin. 😀

Tätä huikean jännittävää poikkeustila-aikaani voit seurata myös Instagramissa, jossa stoorien puolella melkeinpä päivittäin kuvaan kaunista luontoa, eläimiä, kissaani ja mitä nyt sattuu nenän eteeni arjessa tulemaan. 😀

Mitä sinulle kuuluu?