Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!Lue lisääOta yhteyttä
Tämä vuosi on ollut varsin erikoinen ja siitä syystä olen päätynyt kävelemään paljon. Kesän myötä, kun pystyi tekemään muutakin kuin kävelemään pitkin ja poikin, on kävelyreissut hieman harventuneet. Edelleen kuitenkin käyn kävelemässä useamman kilometrin kahdesti tai kolmesti viikossa. Tätä kun en ennen koronaa harrastanut (jotain hyötyä myös koronasta 😉 ) ja katselin luontoa lähinnä omalta terassiltani käsin, niin nyt on mielenkiintoista seurata kunnolla, kuinka luonto muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa. Se onkin oiva syy kuvaamiseen. Tässä Syksyisiä kuvia -postauksessa näette, millaisissa maisemissa olen ollut ja mitä ovat silmäni nähneet.
Tällaisia syksyisiä kuvia… ja jos pidit kuvistani, niin tule seuraamaan minua Instagramiin! Siellä Stories-puolella julkaisen näitä kuvia lenkeiltäni. Sen lisäksi tarinoissani vilahtaa säännöllisesti kissa-neiti, arkiruokajuttuja ja mitä muuta nyt arki mukanaan kuljettaakaan. 🙂
Three Pinesin kylässä kesken tapaninpäivän curling-ottelun kyläläisten inhoama CC de Poitiers kuolee sähköiskuun. Miten keskellä jäätä ja lunta voi kuolla sähköiskuun? Tapausta tutkimaan saapuu jälleen charmantti rikoskomisario Armand Gamache, joka on kyläläisille tuttu jo ennestään. Samaan aikaan, kun kuolleen CC de Poitiersin menneisyyden asiat nousevat pintaan, tapahtuu samaa myös Gamachelle, kun tapahtuma menneisyydessä ei olekaan kaikkien osapuolten mielestä loppuun käsitelty.
Tällä kakkososalla kesti kauan käynnistyä. Tarkoitan, että ennen kuin päästiin The tapahtumaan niin oltiin sivuja käännelty jo tovi. Sitten, kun tarina todella käynnistyi niin se kyllä oli viihdyttävää luettavaa kuten ensimmäinenkin osa. Three Pinesin kylä asukkaineen ja Armand Gamache sopivat seuraksi heille, jotka tykkäävät rikoksista ilman raakuuksia leppoisessa ympäristössä. ✭✭✭
Manni työskentelee opintojensa ohella yövartijana espoolaisessa lääkkeiden maahantuontiyrityksessä. Eräänä yönä hän todistaa ikkunasta ampumatapausta, jossa uhrina on järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen. Myöhemmin Manni tekee kyseiseltä rikospaikalta löydön, joka helpottaisi aika lailla hänen omaa elämäänsä. Helsingin huumepoliisi Pasilassa ryhtyy tutkimaan ampumatapausta.
Dekkarifanina tietenkin, mutta myös omasta työhistoriastani johtuen odottelin mielenkiinnolla Mannia. Kale Puonti entisenä huumepoliisina kirjoittaa tapahtumista aidontuntuisesti, kuten myös Niko Rantsi, jonka esikoisen Sinun puolestasi vuodatettu luin viime kuussa. Tapahtumaketju Mannissa on mielenkiintoinen ja sivuja kääntelee uteliaana ja mielellään. Kirjan tarkoituksena on ollut myös huumeyksikön maineen parantaminen aiemman esimiehen törttöilyjen jälkeen ja mielestäni Manni onnistuu tässä varsin hyvin. On aika jättää menneet menneisyyteen ja aloittaa jotain uutta puhtaalta pöydältä. Ja koska Manni aloittaa uuden sarjan, niin seuraavaa osaa odotellessa! ✭✭✭
Kaksi somevaikuttajaa katoaa Helsingin yössä. Vuosaaresta Aurinkolahden rannalta löytyy ruumis. Edellisen esimiehensä kuolemasta vielä toipuva Jessica Niemi saa johdettavakseen tapauksen tutkinnan. Tästä lyhyestä johdannosta huolimatta tapaus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Annoin ensimmäiselle osalle Uskollinen lukija kolme tähteä ja sanoin kirjan luettuani näin: ”Itse en Daniel Kuismasta kertovan trilogian jälkeen oikein osannut suhtautua uuteen hahmoon vaikka Jessica olikin varsin mielenkiintoinen kaikkine salaperäisyyksineen. Ajattelen, että minulta kenties vaan menee hetki aikaa tottua tähän Seeckin avaamaan uuteen maailmaan.” Olin oikeassa, sillä nyt Jessica tuntui jo ihan tutulta eikä uuden hahmon luomaa varjoa lukiessani enää ollut. Pääsin nauttimaan Seeckin rakentamasta juonesta täysin rinnoin. ✭✭✭✭
On kesä 1945 ja Lapin sota on ohi. Viisi naista lähtee kotimatkalle Pohjois-Norjasta läpi poltetun Lapin. Kulku on raskasta, mutta niin on mietteetkin. Miten kotona otetaan vastaan naiset, jotka ovat lähteneet vihollisen mukaan?
Hyvin mielenkiintoinen ja mukaansavievä tarina naisista, joista itse en aiemmin ole lukenut. Aiemmin on lukenut sodan naisista kodeissa tai lottina. Tämä oli erilainen näkökulma. Tommi Kinnuselta on luettu nyt sitten Pintti ja tämä Ei kertonut katuvansa. Voisi olla paikallaan tutustua myös kahteen aiempaan kirjaan Neljäntienristeys ja Lopotti. ✭✭✭
Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti käy kirjassaan läpi erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä väittämiä, joihin meistä jokainen törmää netissä ja sosiaalisessa mediassa. Väittämät tässä kirjassa on arvioitu tutkitun tiedon valossa eli niitä ei arvioida mutu-tuntumalla ja omilla mielipiteillä.
Tosi mielenkiintoinen aihe ja alku menikin aika mukavasti. Jossain vaiheessa kirjassa esitetyt väitteet eivät enää itseäni henkilökohtaisesti kiinnostaneet, joten kiinnostus hieman lopahti. Selasin kuitenkin kirjan läpi ja suosittelen tietenkin jokaiselle, jota kiinnostaa lukea siitä, millaisia väittämiä ihmisillä on terveyteen liittyen ja mitä niihin tutkimus puolestaan vastaa. ✭✭
Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua goodreadsissa. Julkaisen lukemiani kirjoja myös Instagramissa, joten tervetuloa seuraamaan! (Nyt olen Instassa hieman jäljessä, mutta yritän kovasti kiriä kiinni nykyhetkeen! 🙂 )
Olen nyt vuoden ajan kirjannut ostoksiani ja kulujani ylös ja jakanut ne myös tänne blogiin. Kuukauden summat vaihtelevat, mutta huomaan kiinnittäväni ostoksiin enemmän huomiota nyt, kun ne on kirjattava ylös. En mielestäni ole ollut pitkään aikaan enää mikään himoshoppailija, mutta tunnustan edelleen kokevani silloin tällöin ostohaluja. Nykyään osaan kuitenkin suurimmaksi osaksi panna stopin haluilleni eli olen oppinut paljon. Oman talouden ja kuluttamistapojen järkevöittäminen on toiminut.
Aion edelleen jakaa kuukauden ostokseni täällä blogissa, sillä se tuntuu hyvältä. Kuukauden ostokset -postaukseni sisältää kaiken muun paitsi ruoan, päivittäistarpeet kuten pyykinpesuaineet, roskapussit yms. sekä asumiskulut. Myöskään tulojani en täällä avaa. Ja koska tarkoituksenani on hieman seurata sisään tulevien tavaroiden määrää ja laatua, niin kirjaan loppuun myös kuukauden aikana saadut tavarat.
Aikamoinen summa tuli kuluneeksi kosmetiikka-, hygienia- ja terveystuotteisiin. Apteekkiostoksiin ja -kosmetiikkaan meni tietenkin osuutensa ja samoin kangasmaskeihin. Näin myöhemmin ajateltuna olisin voinut jättää nuo Finlaysonin maskit hankkimatta. Ne ovat aika paksut, joten voi käydä niin, että niitä ei ole miellyttävä käyttää. En ole vielä kokeillut. Voisi siis sanoa, että ne ovat jonkinlainen hutiostos? Twelve Textilesin maski puolestaan oli kallis, mutta kaikista maskeista säädettävine kuminauhoineen parhaiten istuva.
Viihde
Viaplay 12,99 €
Ruutu+ 4,15 €
Nextory 1 €
Yht. 18,14 €
Kodin tavarat
Paistinpannu 20 cm 7,95 €
Paistinlasta 1,99 €
SINI puinen tiskiharja 2,95 €
Yht. 12,89 €
Paistinlasta osoittautui lopulta hutiostokseksi. Se oli hyvin tarpeellinen, sillä edeltänyt muovilasta oli karmeassa kunnossa, mutta pieniin lastoihin tottuneena se tuntui käteen aivan liian isolta. Laitoin sen siis kiertoon ja otin käyttöön kaksi puulastaa, jotka sain äidiltäni. Pieni summa, mutta harmittaa silti, että ehdin ostaa.
Kissan kulut
Valjaat 23,90 €
Ruokalautanen 2,99 €
Kaulapanta 6,90 €
Yht. 33,79 €
Valjaat ostin sillä ajatuksella, että saisin jossain vaiheessa totutettua kissan niihin. Nyt kuitenkin ollaan sairasteltu ja harjoittelu on pantu toistaiseksi jäihin. Edellinen kaulapanta pysyikin kaulassa yllättävän kauan, mutta nyt sitten eräänä päivänä se oli jäänyt jonnekin matkan varrelle. Ruokalautasia tarvitaan vain kaksi, mutta vanhimpaan kissan lautaseen oli tullut särö, joten eihän sitä enää uskaltanut käyttää.
Matkustus
Arvoa HSL-kortille 40 €
Vaatteet, asusteet ja kengät
Icepeak välikausitakki 52 €
Ostetut lahjat
Lahja 27,98 €
Muut kulut
Postikulut verkkokauppatilauksesta 2,70 €
Saadut tavarat ja lahjat
2 kpl puulastoja
2 kpl V10-jalkanaamioita
Urtekram käsivoide
Koko kuukauden ostokset yhteensä 362,10 €
Lisäksi elo- ja syyskuussa kului satasia kissan eläinlääkärikuluihin. Rahaa siis paloi todella paljon kaiken kaikkiaan, mutta näitä akuutteja sairastumisiahan ei voi estää. Toivoisin vain, että eläinten lääkärimaksut olisivat pienempiä, niin ei aina tuntuisi joutuvan vararikkoon rakkaasta lemmikistä huolehtiessaan. ❤︎
Sanoisin, että kun on huomannut tuon pienen ostoshalun heräämisen, niin täytyy olla aika tarkkana jatkossa. Vielä olen toki onnistunut pitämään itseni kurissa ja toimimaan uuden minäni toimintamallin mukaisesti (eli ostamaan pääosin vain tarpeeseen entisen mieliteko-ostelun sijaan), mutta entisen shoppailuaddiktin täytyy aina olla hieman normaalia varovaisempi. 😉
Omasta mielestä elokuu meni Finlaysonin kangasmaskeja ja muovista paistinlastaa lukuun ottamatta ihan hyvin vaikkakin kalliisti – jos jätetään eläinlääkärimaksut huomiotta hetkeksi. Erityisen iloinen olen Icepeakin välikausitakista, sillä olen pari vuotta etsinyt uutta tuulenpitävää mutta myös kaupunkikelpoista takkia. Viime syksynä vanhasta kirppikseltä ostamastani takista meni vetoketju rikki ja kevään kuljinkin lenkeillä sitten softshell-takilla. Onneksi oli korona eikä tarvinnut kaupunkikelpoista takkia lenkkipoluilla. Nyt kuitenkin on takki, joka kelpaa kaikkialle. Sen lisäksi se oli vielä muistaakseni 60 % alennuksessa eli ihan täysosuma. ❤︎