Tavaranraivausviikko – #raivausriennot

Viime viikko oli tavaranraivausviikko, kun ammattijärjestäjä Laura Holmström tempaisi taas Raivausriennot-tapahtuman käyntiin. Tällä kertaa mentiin pienemmällä mittakaavalla ja karsittiin kotien turhia tavaroita vain viikon ajan (kahdeksan päivää), 10 tavaraa joka päivä. Koti keveni siis 80 tavaralla. Viikon Raivausriennot oli siis passeli esimerkiksi heille, joiden on tuntunut hurjalta lähteä karsimaan tavaraa isolla kädellä heti alkuun tai heille, joilla jo karsiminen on hyvällä mallilla ja vaatii enää pieniä toimenpiteitä.

Oman kotini tavaratilanne on varsin hillitty verrattuna vuosien takaiseen tilanteeseen ja tavaramäärääni ei voi enää kutsua liialliseksi. Olen karsinut jo monen monta kertaa ja se alkaa jo näkyä. Kyllä minulla silti on tavaroita, joista voisin luopua, mutta koska tilanne on hallinnassa voin antaa itselleni aikaa tehdä luopumispäätöksiä. Luopumispäätökset syntyvät ajan kanssa, kun huomaa, mitä tavaroita käyttää ja mille ei enää ole tarvetta. Tämä tavaranraivausviikko piti sisällään luopumisia tavaroista, jotka aiemmilla karsimiskierroksilla olen päättänyt säilyttää ja joista nyt ajan kanssa olen sitten kuitenkin päättänyt luopua. Tavaran karsiminen on oikeastaan päättymätön taival, sillä aina kotiin päätyy jotain sellaista, mitä ei tarvitse. Karsiminen ei vain ole enää massiivinen iso projekti vaan karsimista tulee tehtyä tavara kerrallaan arjen ohessa, pikku hiljaa.

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 1

  • Sisätyyny
  • Villasukat
  • 2 toppia
  • Collegetakki
  • 4 kirjaa
  • Vanhentunut voide
  • Korvatulpat

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 2

  • Paketti paperiservettejä
  • Teekannu
  • 4 tulitikkuaskia
  • Agar agaria
  • Taikinapyörä
  • 2 muovista leikkuulautaa

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 3

  • 3 asiapaperia
  • Maljakko
  • Vanhentuneita kanelitankoja
  • Ikivanha hunaja
  • Pullo steviaa
  • Purkki puutarhalannoitetta
  • Teetä
  • Pussillinen muovikorkkeja (joita olin ajatellut käyttää kukkaruukuissa salaojituksena)

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 4

  • Lasikannu/-pullo
  • 4 kuumajuomalasia + alustat
  • 5 muumimukia

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 5

  • Paketti Post-it -lappuja
  • Purkki koristehiekkaa
  • Lyhty
  • iPhonen kuoret
  • Simpukkakoriste
  • Silikonivuoka
  • Niitinpoistaja
  • Nitoja
  • Rei’ittäjä
  • Tarjoilulautanen

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 6

  • Tyhjä laatikko
  • Käsilaukun hihna
  • 2 vyötä
  • Kaulakoru
  • Korvakorut
  • Kenkien geelityynyt
  • 3 kanta-asiakaskorttia tmv.

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 7

  • Hoitoaineen jämät
  • Vanhentunut neste hiuspohjalle
  • Vanhentunut aurinkovoide
  • Vanhentunut suolasuihke
  • 2 kylpypalloa
  • Deovoide, joka itselleni on sopimaton
  • tarpeeton huulivoide
  • Vanhentunut huulikiilto
  • Hammasharja

tavaranraivausviikko, raivausriennot, karsiminen, tavaran karsiminen, raivaus

Päivä 8

  • Suoristusrauta
  • Kynsilakka
  • Paketti hiuslenksuja
  • Kynsiharja
  • Pinsetit
  • 5 hiuspinniä

Tavaranraivausviikko tuli onnistuneesti “suoritettua”. Jossain vaiheessa näiden kahdeksan päivän aikana koin jopa hieman haasteita tavaroista luopumisessa. Vaikka sitä on luopunut jo paljosta ja siten karaistunut karsija, niin silti koen vielä silloin tällöin “Mitä jos…” ja “Emmäoikeintiedä” tuntemuksia. Kaikille, jotka arpovat luopumisen ja säästämisen väliltä voin vinkata, että antakaa itsellenne aikaa. Jääkää makustelemaan tavaraa ja luopukaa alkuun vain niistä tavaroista, joista ihan varmana raaskitte luopua. Karsimisen idea ei ole vain kylmästi luopua luopumisen ilosta tai pakosta. Ideana on, että omistamme tavaroita, joista meille on hyötyä tai iloa (esimerkiksi muistot) sekä se, että emme henkisesti romahda kotimme tavaroiden paljoudesta. Jos taas tavarapaljous on sinun juttusi, niin se on ihan okei.

Lue myös:

Kellarikomeron raivaus [Hyvästit turhille tavaroille!]

Vaatteiden konmaritus ⎢ennen ja jälkeen

Ajatuksiani minimalismista 2012 ja 2019

 

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Luetut kirjat – huhtikuu 2019

Huhtikuu oli todellinen lukukuu, sillä luin 11 kirjaa! Runsas kirjojen määrä johtui siitä, että otin testiin Nextory-palvelun. Puhelin kun kulkee vähän joka paikkaan mukana, niin kirjoja on tullut luettua tiiviimpään tahtiin.

Mielen yhteydet, Masennuksen todelliset syyt, Johann Hari, Lost Connections

Johann Hari, Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt

Toimittaja Johann Hari sairastui masennukseen jo lapsena ja sai masennuslääkkeet. Harille kerrottiin, että masennuksen syynä on aivojen kemiaepätasapaino – siihen meistä moni uskookin. Ryhtyessään tutkimaan masennusta ja ahdistuneisuutta Harille selvisi, että se, mitä meille kerrotaan masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta ei pidäkään paikkaansa. Ei ainakaan kokonaan. Syynä oikeasti on meidän tapamme elää elämäämme. Tätä ajattelutapaa Johann Hari avaa kirjassaan Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt (The Lost Connections).

Ehdoton lukusuositus kaikille! Erityisesti kuitenkin kaikille heille, jotka eivät ole aivan varmoja syistä, jotka ovat johtaneet sairastumiseen. Tämän kirjan pitäisi olla lääkäreiden raamattuna masennukseen ja olla perustana Käypä hoito -suosituksiin. Viiden tähden kirja!

Sinä päivänä opin elämään, Laurent Gounelle

Laurent Gounelle, Sinä päivänä opin elämään

Jonathan myy työkseen vakuutuksia firmassa, jonka omistaa yhdessä ex-vaimonsa ja ystävänsä kanssa. Elämä on tasapaksua arkea. Eräänä päivänä rannalla mustalaisnainen ennustaa Jonathanin kädestä ja ennustus on hirveä. Sen jälkeen Jonathanin elämä ei ole ennallaan.

Juoni on kliseinen, myönnetään, mutta jotenkin todella voimaannuttava. Kirjassa oli paljon juttuja, jotka voisin täysin allekirjoittaa. Sinä päivänä opin elämään on romaanin muotoon rakennettu self help -kirja, jota ei missään nimessä kannata tuomita ennakkoon sanan self help vuoksi. Rakastin Laurent Gounellen edellistäkin samantyyppistä kirjaa Matka yli onnen esteiden enkä malta odottaa, että kirjailijalta tulisi lisää luettavaa!

Vainotut, Pertti Laine

Pertti Laine, Vainotut (Rikoskomisario Simppa -sarja #2)

Toisen polven suomalainen rikoskomisario Simppa kumppaneineen on täällä taas ratkomassa pirkanmaalaisia rikoksia. Pienen lapsen äiti löytyy kuolleena kotoaan ja rikoksesta epäillään hänen entistä miestään, joka on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Tapausta tutkittaessa pyöritään rakennusalan ja MeToo-liikkeen kiemuroissa.

Tykkään kovasti Simpasta ja kumppaneista. Pertti Laineen dekkarisarjan toinen osa Vainotut on sujuvaa luettavaa ja suosittelen lukemaan myös ensimmäisen osan Pisto sydämeen. Ihanan perinteisiä dekkareita muodissa olevan trilleribuumin keskellä!

Zero Waste, Jäähyväiset jätteille, Otso Sillanaukee

Kuva: Nextory

Otso Sillanaukee, Zero Waste – Jäähyväiset jätteille

Kirja kertoo siitä, mitä on Zero Waste -elämäntyyli ja kuinka sitä voi toteuttaa. Tosi hyviä vinkkejä helpoista hieman haasteellisimpiin tapoihin elää jätteettömämpää elämää. Olen tämän aiheen kanssa vielä ihan alkumetreillä vaikka tosi hyvään vauhtiin olen jo päässyt kahden kuukauden aikana. En ole ainakaan tällä hetkellä itse pyrkimässä täysin Zero Waste -elämään, mutta kannatan ajatusta hyvin pitkälle. Suosittelen kirjaa jokaiselle, jota kestävämpi kulutus ja jätemäärien vähentäminen kiinnostaa. Luin tämän kirjan e-kirjana Nextory-palvelun kautta.

Korppikuningas, Elly Griffiths

Elly Griffiths, Korppikuningas (Ruth Galloway -sarja #5)

Arkeologi Ruth Gallowayn seikkailut jatkuvat sarjan viidennessä osassa Korppikuningas. Ruthin opiskelutoveri on kuollut, mutta käy ilmi, että kuolema ei välttämättä olekaan ollut vahinko. Ruth matkustaa Blackpooliin (komisario Harry Nelsonin kotikaupunki) selvittämään, mitä on tapahtunut. Uhilta ja vaaratilanteilta ei tälläkään kertaa vältytä ja sen lisäksi Ruthin ja Nelsonin välit aiheuttavat kimurantteja tunteita ja tilanteita – kuten aina.

Pidän kovasti tästä dekkarisarjasta ja sen päähahmoista. En osaa sen kummempaa sanoa, mutta kannattaa jokaisen dekkarifanin ainakin kokeilla, josko tästä pitäisi. Suosittelen myös lähtemään lukemaan alusta asti eli kirjasta Risteyskohdat, jos haluaa pysyä henkilöhahmojen kehityksessä mukana.

Pirulainen, Tomas Gads

Tomas Gads, Pirulainen (Ryhmä Halme #1)

Polttariporukka kirjaimellisesti törmää vedessä lilluvaan ruumiiseen Turun saaristossa ja tapausta ryhtyy selvittämään vastikään perustettu poliisin ryhmä Halme. Pirulainen on ryhmä Halmeesta kertovan sarjan ensimmäinen osa.

Tarinan lisäksi oli mielenkiintoista seurata, kuinka viiden täysin erilaisen ihmisen muodostama ryhmä toimii yhdessä ja millaisia ryhmän tyypit ja heidän taustansa ovat. Tässä avausosassa mielenkiintoisimmiksi hahmoiksi osoittautuivat mielestäni itse ryhmän pomo Halme, lappeenrannasta ryhmään bongattu ainakin ulkokuoreltaan kova Sergei Petrov sekä kuolemansyyntutkija Kristian Kvist. Vähiten mielenkiintoa herätti rikostutkija ja psykologi Magnus Mehtonen. Saa nähdä, kuinka henkilöhahmot ja heidän mielenkiintoisuus kasvaa ja muuttuu jatko-osissa. Ihan viihdyttävä dekkari, odotan jatkoa!

Luin myös nämä kirjat:

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

Kestosuodatinpussi ⎢Kohti ekologisempaa arkea

Maaliskuun alussa koin lopullisen sysäyksen kohti ekologisempaa arkea ja päätin aloittaa huolellisemman jätteiden lajittelun ja kierrätyksen. Sen myötä heräsi kaikenlaisia muitakin ajatuksia liittyen kuluttamiseen ja kestävämpiin vaihtoehtoihin. Aloin tutkia (ahmia) blogeja, vlogeja ja artikkeleita jätteiden (erityisesti muovin) lajittelusta, kierrätyksestä ja Zero Waste:sta. Mietin, mitkä toimenpiteet voisivat olla omaan arkeeni ja elämääni sopivia. Ensimmäisten joukossa oli paperisten kahvisuodattimien korvaaminen kestoversiolla ja niinpä kokeiluun tuli tilattua kestosuodatinpussi.

kestosuodatinpussi, pellava, kestosuodatinpussi pellastava

Pietarsaarelaiselta pieneltä luonnonmateriaaleihin ja kestotuotteisiin keskittyvältä yritykseltä Leonora.fi:ltä tilaamani kestosuodatinpussi on raakapellavaa. Se sopii yleisimpiin kahvinkeittimiin, joissa suodattimen koko on 4. Kestosuodatinpussin voi ompelutaitoinen tehdä itsekin, ohjeita löytyy netistä. Kankaan on syytä olla luonnollista materiaalia ja sopivan tiheää, jotta kahvinporot eivät pääse suodattimesta läpi. Tämä minun raakapellavainen kestosuodatinpussi on vajaan kahden kuukauden käytön aikana osoittautunut oikein hyväksi.

kestosuodatinpussi, pellava, kestosuodatinpussi pellastava

Kestosuodatinpussi on syytä ennen ensimmäistä käyttöä keittää. Tämän jälkeen se toimii kuten paperisetkin suodatinpussit, paitsi ettei sitä tietenkään heitetä pois. Käytön jälkeen kahvinporot kipataan bioroskikseen – lusikan avulla saa suurimman osan poroista raaputettua pois – ja kestosuodatinpussi huuhdellaan lämpimällä vedellä. Lämpimällä vedellä siksi, että kahvin rasvat irtoavat. Tämän jälkeen olen itse rutistanut suodatinpussista suurimmat vedet pois, oikonut pussin omaan muotoonsa ja ripustanut kuivumaan tiskikaapin ritilässä roikkuvaan koukkuun. Eikä haittaa vaikka suodatinpussi ei olisi ehtinyt kuivua ennen seuraavaa käyttöä, hyvin toimii kosteanakin.

Olen kuullut, että jotkut ovat välillä pesseet kestosuodatinpussin pienellä määrällä astianpesuainetta ja itsekin tätä kokeilin, mutta vaikka huuhtelin suodatinpussin äärimmäisen huolellisesti, oli seuraavalla kerralla kahvissa outo sivumaku. Niinpä olen itse päätynyt vain vedellä huuhtelemaan omani (keittiöni hanasta tulee kiehuvan kuumaa vettä) ja silloin tällöin kiehauttamaan sen.

kestosuodatinpussi, pellava, kestosuodatinpussi pellastava

kestosuodatinpussi, pellava, kestosuodatinpussi pellastava

Kestosuodatinpussi – plussat ja miinukset

Plussat

  • Jos haluat säästää materiaaleja (paperia), kestosuodatinpussi on siihen oiva väline.
  • Säästää vuoden aikana euroja vaikka ei olekaan taloudellisesti suuri säästäjä
  • Ei tarvitse muistaa ostaa kaupasta suodatinpusseja, ne eivät enää lopu.
  • Helppo käyttää
  • Zero Waste

Miinukset

  • Ei suurta taloudellista säästöä (Lieneekö tämä edes miinus?)
  • Vaatii hieman vaivaa tyhjentää poroista ja huuhdella (joskin siihen tottuu).

kestosuodatinpussi, pellava, kestosuodatinpussi pellastava

Olen ollut kestosuodatinpussiin tyytyväinen. Olen pärjännyt hyvin vain yhdellä suodattimella vaikka keitän kahvia kahdesta kolmeen kertaa päivässä. Vain satunnaisesti olen napannut käyttöön kertasuodatinpussin ja niiden loputtua en aio enää ostaa lisää. Aion jossain vaiheessa hankkia yhden tai kaksi kestosuodatinpussia lisää kiertoa helpottamaan, mutta tosiaan tällä yhdelläkin pärjää. Lisäksi valitsemani raakapellava kestosuodatinpussin materiaaliksi on ollut todella hyvä, sillä siinä ei näy helposti ajan myötä värjäytymät. Tässä vaiheessa värjäytymiä ei ole edes syntynyt.

Kestosuodatinpussi on helppo keino, jos haluaa vähentää jätettä ja muuttaa omia kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan. Kertakäyttöiset suodatinpussit eivät todellakaan ole pahimmasta päästä jätettä niiden kompostoituvuuden takia, mutta pienistä puroista syntyy suuri joki.

Oletko sinä harkinnut kestosuodatinpussia?

Teurastamon pääsiäismarkkinat

En ole aiemmin käynyt kulttuurisesti suositussa Teurastamossa (Helsingissä), mutta viime viikonloppuna siihen oli oiva tilaisuus, kun siellä järjestettiin Teurastamon pääsiäismarkkinat. Kelikin oli aika lailla mallillaan, hieman pilvistä, mutta kerrankin varsin tuuletonta.

Teurastamon pääsiäismarkkinat

Teurastamon pääsiäismarkkinat

Markkinoilla oli ihania eläimiä, jotka saivat nelikymppisenkin tuosta noin vain lässyttämään. 😉 HyvänMielen Alpakat -tilalta Mäntsälästä tulleet alpakat saivat hymyn huulille ja pääsinpä toista hieman ruokkimaankin.

Teurastamon pääsiäismarkkinat

Teurastamon pääsiäismarkkinat

Teurastamon pääsiäismarkkinat tarjosivat vaalikampanjoinnin loppukirityksen, ruokatarjonnan ja eläinten lisäksi myös mielenkiintoisia juttuja arkeen ja kotiin. Oli nättejä kukkakimppuja ja leikkisiä kevät-/pääsiäiskukka-asetelmia.

Teurastamon pääsiäismarkkinat, Katja's Coffee Sack, kierrätysmateriaali

Itseäni kiinnosti eniten juuri nämä erilaisia käsitöitä myyvät yritykset, sillä ostoslistallani oli ja on erilaisia kestävämpään arkeen liittyviä hankintoja. Niitä sitten yritän bongailla markkinoilta ja myyjäisistä sekä kirppareilta. Ensin törmäsin näihin Katja’s Coffee Sack  -kahvisäkkituotteisiin ja niistä eniten ihastuin patalappuihin. Minulla on jo kierrätysmateriaalista käsin tehdyt patalaput, mutta koska ne ovat valkoiset niin pestynäkin niissä näkyy herkästi tahrat. Ajattelin, että tällaiset kahvisäkkikankaasta tehnyt patalaput olisivat aivan täydelliset. Jostain syystä unohdin moiset hakea markkinakierroksen jälkeen, mutta onneksi hätätapauksessa niitä voi tilata myös netin kautta.

Teurastamon pääsiäismarkkinat, Taputapu, kestohedelmäpussi, kierrätysmateriaali

Teurastamon pääsiäismarkkinat olivatkin hyödylliset, sillä ostin Taputapun pisteestä itselleni kestohedelmäpussin. Peukaloni ovat keskellä kämmentä mitä tulee käsitöihin, jopa simppeleimpiin juttuihin. Niinpä päätin hankkia kestohedelmäpussini joltain käsitöitä osaavalta taholta ja näin tukea samalla pienyrittäjyyttä. Taputapun kestohedelmäpussit on valmistettu valoverhokankaasta ja vaikka ne ovatkin värillisiä, niistä näkee sopivasti läpi – olettaen, että jossain joku kassahenkilö tahtoisi pussin sisältöä vilkaista. Valitsin väriksi vihreän (alin kuva), joten sen voi pestä näppärästi vaikkapa harmaiden vaatteiden kanssa. Ostan harvoin sellaisia vihanneksia ja hedelmiä, jotka tarvitsisivat pussia, mutta niinä harvoina kertoina, jolloin ostan on hyvä olla oma pussi mukana. Ja kun ei se paina kuin “gramman”, niin siinähän tuo kulkee kauppakassin mukana repussa. Lisäksi olen päättänyt pikkuhiljaa opetella maistamaan ja tekemään silloin tällöin kasvisruokiakin, niin eiköhän pussille tule jatkossa hieman useammin käyttöä.

Teurastamon pääsiäismarkkinat, Taputapu, pesupyörre, Tawashi

Teurastamon pääsiäismarkkinat, Taputapu, kierrätysmateriaali, juurespussi

Taputapulla oli myynnissä myös muun muassa pesupyörteitä eli tawasheja (sellaisen ostinkin jo Kevätmessuilta) sekä juurespusseja. Juurespussi oli kiehtova, mutta koska en toistaiseksi koe sille tarvetta, sai se jäädä hankkimatta. Tietysti, jos perunaa ostaa (ja joskus ostaakin) niin siinä säilyisi mukavasti perunat jääkaapissa. No, ehkä myöhemmin!

Teurastamon pääsiäismarkkinat

Teurastamon pääsiäismarkkinat, Taputapu, kierrätysmateriaali, kestohedelmäpussi

Uskon, että lähden jatkossakin tulevina vuosina Teurastamon pääsiäismarkkinoille ja varmasti myös muihin Teurastamon tapahtumiin. Sijainniltaan ja tunnelmaltaan vanha teurastuslaitos alueineen on oikein idyllinen paikka tapahtumille ja muulle ajanvietolle.

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: tammikuu-maaliskuu 2019

“Voihan loppuneiden kosmetiikkatuotteiden paljous!” totesin kun raportoin teille viimeksi loppuneista tuotteista loka-joulukuulta. Silloin niitä oli 17. Olisi pitänyt olla vaan ihan hissukseen, sillä nyt loppuneita kosmetiikkatuotteita on 23! Olin alun perin ajatellut, että raportoisin tuotteista tammi- ja helmikuulta, mutta koska helmikuun lopussa tuotteita ei kovin montaa ollut, ajattelin vielä odotella maaliskuun loppuun. Maaliskuussa kuitenkin tilanne räjähti ja tuotteita loppui paljon. Nyt sitten teen teille oikein kilometripostauksen näistä kaikista loppuneista tuotteista. Lukekoon, ken jaksaa. 😀

loppuneet kosmetiikkatuotteet

Lemon Juice & Glyserine Perinteinen käsivoide – LJG:n tuotteita on paljon hehkutettu ja vasta nyt hankin testiin merkin perinteisen käsivoiteen. Odotukset olivat korkealla, mutta en pitänyt voiteen koostumuksesta. Voide ei ollut perinteisen voiteen näköistä ja tuntuista, vaan ihan kuin se olisi ollut voiteen ja geelin yhdistelmä. Voide imeytyi ihan hyvin yön aikana, mutta herätessä kädet tuntuivat jotenkin niljakkailta. Voin jatkossa kokeilla jotain muuta LJG:n voidetta, jos koostumus on eri. Jos kuitenkin kaikki heidän voiteensa ovat samaa koostumusta, niin sitten ei jatkoon.

Exuviance Propiotic Lysate Anti-Pollution Essence* – Probiootteja sisältävä hoitovesi, joka suojaa ihoa ilmansaasteilta ja muilta ärsykkeiltä sekä auttaa ylläpitämään ihon kosteustasapainoa. Hoitovesi tuoksui todella omituiselta, joskaan ei ylettömän pahalta ja käyttö oli ihan mukavaa kun outoon tuoksuun tottui. Outo tuoksu johtuu siitä, että probiootit itsessään ovat hyvin pahanhajuisia ja siksi probiootteja sisältäviin tuotteisiin pitää lisätä hajusteita. Tämä yhdistelmä tekee tuotteesta “mielenkiintoisen” tuoksuisen, mutta ilman hajustetta probioottia sisältää tuotetta olisi varmaankin hyvin vastenmielistä käyttää. Kokonaisuudessaan tykkäsin tästä hoitovedestä, joka olikin ensimmäinen koskaan käyttämäni hoitovesi. Voisin käyttää jatkossakin.

DIY vartalonkuorinta-aine – Syksyllä valmistamani vartalokuorinnan toinen lasipurkki tyhjeni vastikään ja voin nyt todeta, että itse valmistettu kuorinta-aine toimii oikein hyvin eikä valmistuotteita välttämättä tarvitse enää hankkia. Lisää DIY vartalokuorinnasta ja ohjeet löydät täältä.

Kaurilan Sauna suolasaippua – Täydet kymmenen pistettä! Merisuolaa ja kasviöljyjä sisältävä sekä ruususuolan kiteitä pinnalla koristeena. Sopii mainiosti kasvojen ja koko vartalon pesuun. Vaahtoaa kivasti ja on samalla hajusteeton ja väriaineeton. Varmasti hankin joskus jatkossakin.

The Natural Beauty Shop Finland Anti-Ageing Body Lotion – Olen aiemminkin hehkuttanut tätä paksua, kosteuttavaa ja upean tuoksuista vartalovoidetta eikä hehkutukset lopu nytkään, kun jo toinen purkki on käytetty. Käytin tätä tänä talvena saunan jälkeen eikä ihoni kärsinyt kuivumisoireista kertaakaan. Aiemmat hehkutukset voiteesta voit käydä lukemassa postauksesta, jossa esittelyssä huhtikuun 2017 loppuneet kosmetiikkatuotteet.

NIVEA Q10 POWER Anti-Wrinkle + Sensitive Skin -yövoide* – Tämä erityisesti herkälle iholle suunniteltu yövoide on ihanan pehmeää, jopa silkkisen tuntuista! Levittyy ja kosteuttaa hyvin, eikä tuote tuoksu hajusteettomille tuotteille tyypillisellä tavalla. Tykkäsin!

NIVEA Pure & Sensitive Deo Roll-On -antiperspirantti – Ihan ok ja toimiva antiperspirantti. Voisin ostaa jatkossa ja itse asiassa ostinkin, mutta eri tuoksuisen ja siitä lisää vielä tämän postauksen loppupuolella.

loppuneet kosmetiikkatuotteet

Nuxe Micellar Foam Cleanser* – Vaahtomainen saippuaton putsari sopii lähes kaikille ihotyypeille. Tuoksu ei ole liian voimakas ja puhdistusteho kohtuullinen. Itselläni mikään puhdistusaine (edes kaksoispuhdistus) ei aivan viimeistä piirtoa myöten irrota meikkipohjajäämiä ihosta vaan aina jää pyyhkeeseen hieman. Tämä oli ihan ok, mutta ei niin erikoinen, että ostaisin itse.

Kangasnaamiot vasemmalta oikealle (kuva yllä):

Mitomo Kollageeni + Lithospermum -kangasnaamio – Anti-age vaikutteinen kangasnaamio. Ihan ok, mutta nämä Mitomon naamiot eivät oikein asetu kasvoille mukavasti. Kertaluontoinen vaikutus iholle naamion jälkeen on pehmeä ja kosteutettu, mutta pitkäaikaisista vaikutuksista minulla ei ole kokemusta, sillä en käytä naamioita päivittäin. Käytän, jos näitä jostain saan, mutta enpä taida itse ostaa.

Mitomo Q10 + Lithospermum -kangasnaamio – Koentsyymi Q10:tä sisältävä antioksidanttinen kangasnaamio, jossa lopputuloksena jälleen kosteutettu ja pehmoinen iho. Muutoin samat sanat kuin edellisen kangasnaamion kohdalla.

Holika Holika Pure Essence Mask Sheet – Shea Butter -kangasnaamio – Tämä kangasnaamio on oiva pika-apu janoiselle iholle ja käytinkin tämän syntymäpäivälahjaksi saamani naamion pakkasjaksojen loppuvaiheessa. Ihan en näidenkään naamioiden asettumisesta kasvoilla voi kiitettävää arvosanaa antaa, mutta ehdottomasti kosteutti janoista kasvojeni ihoa.

Holika Holika Pure Essence Mask Sheet – Avocado -kangasnaamio – Tätäkin kangasnaamiota koskee ylläoleva arvio. Näitä Holika Holikan naamioita voisin kyllä ostaa naamion hieman huonosta istuvuudesta huolimatta. Niin… vai onkohan näiden kasvonaamioiden asettelu sittenkin tekniikkalaji? 😉

NIVEA Q10 POWER Anti-wrinkle +Firming Serum Pearls -kasvoseerumi* – Sain tämän tuotteen testiin ja mielenkiinnolla aloitin testaamisen, sillä hyvin harvoin käytössäni on mitään seerumeja. Alkuun olin saaga slaagin, sillä seerumi on hyvin voimakkaasti hajustettu. Kyseessä ei mielestäni ollut siis mikään migreenin laukaisija -voimakkuus, mutta olin aivan ihmeissäni siitä, että miksi ihmeessä kasvoille laitettava tuote tuoksuu kuin parfyymi?! No, ajan kanssa tuoksuun totuin vaikka asiaa mielessäni ihmettelinkin. Tuoksusta huolimatta tykkäsin tästä seerumista ja lieneekö tämän ansiota, että minusta tuntui kuin otsalla silmien välissä olevat juonteet olisivat haalentuneet. Tiedä häntä, mutta mielelläni käyttäisin tätä jatkossakin. Tosin varmaan ensin ottaisin selvää, miksi tämä on niin voimakkaasti hajustettu. Voin suositella kaikille, jotka eivät ole tuoksuyliherkkiä ja joita ei haittaa tuoksuvat kasvojenhoitotuotteet.

Patyka Remarkable Cleansing Oil – Sain tämän öljyn ystävältäni, jolla ei ollut sille käyttöä. Käytin tätä osana kaksoispuhdistusta oman puhdistustuotteeni kanssa. Öljyä voi käyttää ihan pelkästään tai juuri osana useampiosaista puhdistusrituaalia. Patykalla onkin omat tuotteensa heidän kehittämään kolmoispuhdistukseen ja tämä puhdistusöljy on ensimmäinen askel siinä. Öljy tuoksui omaan nenääni ihanalta ja tykkäsin tätä käyttää. Hintansa (noin 40 euroa) puolesta en kuitenkaan tätä ostaisi itse.

loppuneet kosmetiikkatuotteet

Jane Iredale Pommisst Hydration Spray – Näppärä kosteutussuihke kasvoille. Sopii kosteutukseen ja mineraalimeikkipuuterin kiinnitykseen. Itselläni monesti iho hieman kutisi meikkipuuterin levityksen jälkeen ja pari suihkautusta tätä suihketta auttoi asiaan. Ehdottomasti haluan jatkossakin käyttää kosteussuihketta ja tästäkin tykkäsin, mutta omalle kukkarolleni jokin edullisempi voisi sopia paremmin.

Organic Shop Coconut & Shea shampoo – Tämä oli hommansa hyvin hoitava tuote ja voin kyllä jatkossakin käyttää ja kokeilla muitakin merkin shamppoita. Saman sarjan hoitoaine puolestaan oli floppi: liian ohut koostumus eikä levittynyt kunnolla hiuksiin. Pumppauksia sai olla tosi monta eikä siltikään tehnyt tehtäväänsä. Nyt mietinkin, uskallanko kokeilla muita sarjan hoitoaineita vai ovatko nekin samanlaisia… mutta ehdottomasti oli tuo shampoo hyvä!

Cien Urea 10 % Foot Cream – Lyhyesti ja ytimekkäästi: ihan toimiva jalkavoide ja voisin ostaa jatkossakin.

Lush Roots-hiusnaamio* – Viilentävä, rauhoittava ja kosteuttava hiusnaamio, joka tekee kyllä nannaa päänahalle. Naamiolla kerrotaan olevan myös tyvikohottava vaikutus, mutta siihen en edes kiinnittänyt huomiota. Omalle herkälle ja helposti kuivuvalle päänahalle tämä oli kyllä aivan huippu. Voisin käyttää jatkossakin!

I love… Coconut & Cream Hand Wash – Ihan kelpo käsisaippua, jota voisin käyttää jatkossakin.

NIVEA Double Effect Deo Roll On -antiperspirantti – Tykkäsin kovasti purkin värityksestä, joka on haalean liila. Lisäksi tuoksu oli tosi kiva. Mutta: jotenkin tuntui, ettei tämä ollut aivan niin tehokas kuin pitäisi. Kunnon antiperspirantteja käyttäessäni kainaloni eivät juurikaan kostu, mutta tätä dödöä käyttäessä huomasin monesti kainaloiden olevan hieman kosteat. Hajuja ei ollut, ne tämä Double Effect piti poissa, mutta kokonaisuuteen en ollut täysin tyytyväinen. Harmi, sillä tuoksu oli kiva!

Eos Lip Balm Crystal Vanilla Orchid* – Ihanan tuoksuinen huulivoide. Toimivuudeltaan kelvollinen, käytin tätä nukkumaan mennessä. Voisin käyttää toki joskus uudelleenkin, mutta en varmastikaan varta vasten ostaisi.

Sensai Silky Purifying Silk Peeling Powder – Entsyymikuorinta, joka hellävaraisesti kuorii ihon kuolleet solut. Sopii ainakin omalle iholleni, joka on herkkä eikä siedä runsasta mekaanista ärsykettä. Ehdottomasti parhain kuorinta, johon olen koskaan törmännyt. Vaikka 40 gramman pullo kestää todella kauan, niin on kertalaakista ostettuna kyllä niin kallis, että en valitettavasti tätä pysty jatkossa ostamaan. Mutta ostaisin muuten ja vahvasti suosittelen kaikille, joilla vain on varaa ostaa. ♥

loppuneet kosmetiikkatuotteet

Lush Satsuma-saippua* – Tämä Satsuma-saippua kuului viime joulun tuotteisiin. Ihana saippua oli satsuman lailla pyöreä ja tuoksui todellakin satsumalta! Käytin tämän käsisaippuana ja se olikin kiva piristys talveen. Pieni miinus oranssista väristä, joka värjäsi lavuaaria ja pyyhkeenkin, jos käsien huuhtelun kanssa ei ollut huolellinen. Mutta kun huuhteli hyvin niin ongelmia ei ollut ja nautin tästä pirtsakasta saippuasta.

***

Siinä olivat kaikki tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana loppuneet kosmetiikkatuotteet ja niitähän piisasi! Seuraavan kerran sitten raportoin loppuneista kosmetiikkatuotteista kesä- tai heinäkuussa. Mukavaa alkanutta viikkoa! 🙂

 

* Tähdellä merkityt tuotteet saatu PR-näytteinä

Kevätmessut 2019 + ostokset

Messukäyntini tarjosi Messukeskus / Kevätmessut

On taas Kevätmessujen aika ja kävinkin eilen pyörähtämässä tehokkaan kuuden tunnin ajan messuilla. Tänä keväänä keskityin aika pitkälti vain katselemaan ympärilleni enkä varsinaisesti etsinyt mitään erityistä esimerkiksi terassin kesäsisustukseen. Kaikenlaista kaunista ja mielenkiintoista messuilla oli ja tässä hieman näkymiä minun silmin katsottuna.

Kevätmessut 2019, Ginger People, Bottoms Up inkivääriolut

Kevätmessut 2019, Ginger People, inkiväärimehu

Yksi suosikeistani oli osasto, jossa oli The Ginger Peoplen inkiväärituotteita. Tykkään muutenkin inkivääristä ja se onkin varsin terveellistä. Aiemmin olen jo tutustunut The Ginger Peoplen inkiväärikarkkeihin ja suosikkini niistä on Spice Apple. Maistoin Bottoms Up inkivääriolutta ja ai että, miten hyvää oli! Oli ihan pakko ostaa kotiin mukaan 4-pack tätä hyvänmakuista ja raikasta juomaa.

Kevätmessut 2019

Tuli myös tehtyä jotain, mikä on tuntunut ajatuksena varsin vastenmieliseltä. Maistoin nimittäin toukkia. Ja yhden sirkankin. Siis aivan kamala pelko oli ja otsa hiestä märkänä sujautin suuhun ensin pari toukkaa. Vielä järisyttävämpi ahdistus tuli sirkasta, mutta selvisin! Ei se ollut yhtään niin kamalaa kuin luulin eikä makukaan kummoinen. En lähde näitä kyllä jatkossa napostelemaan, mutta tulipahan tehtyä jotain itselle todella vierasta. 😀

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019, leguano, paljasjalkakengät

Olen jonkin aikaa miettinyt, miltäköhän tuntuisi kävellä paljasjalkakengillä ja olisivatko ne hyväksi sellaiselle ihmiselle, jolla on päkiäongelmia… viime kesän kuljin Crocsin Swiftwater sandaaleilla (saatu yhteistyön merkeissä Crocs Suomen kanssa) ja tajusin kesän jälkeen ettei minulla ollut juuri jalkaongelmia koko kesän aikana. Ymmärsin, että sen täytyy johtua siitä, miten koko jalka varpaineen pääsee liikkumaan avonaisessa sandaalissa ihan eri tavalla kuin umpinaisessa kengässä. Nyt aivan älyttömästi houkuttaisi hankkia paljasjalkakengät kokeiluun. Messuilla ihastelin Leguanon paljasjalkakenkiä, jotka olivat ihan tyylikkään näköiset kokonaan mustina ja pyöreällä kärjellä.

Kevätmessut 2019, pesupyörre, ammattiopisto live, tawashi, japanilainen pesusieni

Olen etsinyt itselleni herkälle iholle sopivaa vartalonpesusientä sen jälkeen, kun aloitin kerran viikossa saunomisen taloyhtiömme saunassa loppuvuodesta. Olen käyttänyt perinteisiä muovivamppuja, sillä ne ovat tarpeeksi pehmeitä. En kuitenkaan tykkää niistä, sillä ovat jotenkin niin teollisia, muovisia. Nyppääntyvät ja hajoilevat herkästi. Ei kovin ekologista. Sienikurkusta valmistettu luffa olisi kiva, mutta taatusti vedellä pehmennettynäkin liian kova herkästi reagoivalle ja kuivuvalle iholleni. Pehmeämmät pesukintaat ovat taas hieman hankalia pikkuruisessa kädessäni. Kuvittelin jo, että itselleni sopivaa pesusientä ei yksinkertaisesti ole.

Mutta hitsinpimpula, miten iloinen olin, kun Ammattiopisto Liven osastolla oli muiden ihanien käsin tehtyjen tuotteiden lisäksi myynnissä tällaisia pesupyörteitä, alun perin japanista lähtöisin olevia tawashi-pesusieniä! Tämä tawashi / pesupyörre on valmistettu pellavalangasta, tuntui kuivanakin tarpeeksi pehmeältä ja niinpä onnesta soikeana ostin ja kiikutin itselleni kotiin tämän pesusienen. Ei varmasti murene lyhyessä ajassa käsiin samoin kuin muoviset vamput ja on uudenlleenpestävänä ekologinen. Plussaa vielä siitä, että se on jonkun Ammattiopisto Liven oppilaan itse käsin tekemä.

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019

Kevätmessut 2019, huone ett rum, jerikonruusu

Kevätmessut 2019, huone ett rum, ilmakasvit

Huone ett rumin osastolla ajattelin piipahtaa vain katsomassa, tällä kertaa kun en tahtonut ostaa ilmakasvia. Habitare-messuilta ostamani tillandsia argentea mexico on vielä hengissä ja ajattelin keskittyä nyt vain siitä huolta pitämiseen. Bongasin kuitenkin osastolta jotain ihmeellistä, meinaan jerikonruusun.

Jerikonruusu on kotoisin äärimmäisistä olosuhteista Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästä, Meksikosta ja Aasiasta. Se voi elää vuosikymmeniäkin ilman vettä, sillä se kuivuessaan rypistää itsensä kuivaksi palleroksi ja uinuu. Kun se saa vettä, se aukeaa ja vihertyy. Näin se voi elää tosiaan vuosikymmeniä. Jerikonruusuun yhdistetään myös paljon taikauskoisuutta ja sitä pidetään talismaanina. Sanotaan, että luonnonhenki on tässä kasvissa ja kasvi tuo tullessaan vaurautta ja rauhaa ja harmoniaa. Tämä oli tosiaan jotain niin kummallista, että en voinut vastustaa kiusausta vaan ostin itselleni yhden jerikonruusun.

Kevätmessut 2019, ostokset, pesupyörre, tawashi, japanilainen pesusieni, pellava, piironki, korkki, ammattiopisto live

Aiemmin mainitsemani tawashi-pesusienen lisäksi ostin Piirongilta pienen korkkikankaisen pussukan mukana kannettavia lääketarpeita varten. Olisi kai pitänyt käyttää vanha pussukkani ensin ihan loppuun, mutta olen tosi pitkän ajan ollut siihen jotenkin kyllästynyt. Annoin siis periksi ja ostin tämän pussukan, joka on kyllä tosi kiva!

Kevätmessut 2019, ostokset, kärpäsloukku, lihansyöjäkasvi

Lopuksi vielä osastolta, jonka nimen unohdin pistää mieleeni ostin kärpäsloukun eli lihansyöjäkasvin. Viime heinäkuussa ostamani loukku oli tosi kiva, sen touhuja oli kiva seurailla. Onnistuin melkein talvettamaan sen – talvehtiminen tapahtuu viileässä, minulla se oli jääkaapissa – mutta viime metreillä loukku-parka menehtyi. Laitoin nyt tämän uuden loukun lampun alle ja siirrän sen sitten terassille, kun hallanvaara on ohi.

Sellaiset olivat minun Kevätmessuni tänä vuonna. Aina ne ovat kiinnostavat ja piristävät aiheuttaen jonkinlaisen kevätkuumeen. Viikolla tuli hankittua vihdoin puutarhaletkukin, joten tässä jossain vaiheessa olisi edessä terassinpesutalkoot. Ikkunatkin pitäisi pestä ja uudet istuinpehmusteet hankkia terassituoleihin. Ihanaa, kun kevät on täällä! ♥

Ja hei, Kevätmessuille Helsingin Messukeskukseen ehdit vielä huomenna sunnuntaina, ovet ovat avoinna klo 10-17.

Luetut kirjat – maaliskuu 2019

Maaliskuussa luin seitsemän kirjaa. Lukeminen on toki aina mukavaa ja jokaisessa kirjassa on usein jokin juttu, mutta noin muutoin maaliskuu ei ollut oikein sykähdyttävä kirjakuukausi.

Älä käännä selkääsi, Pernilla Ericson

Pernilla Ericson, Älä käännä selkääsi (Erla-ryhmä #3)

Tuntematon humalainen mies raiskaa naisen tämän omassa asunnossa. Mies jää kiinni nukkuessaan naisen sängyssä ja tapaus vaikuttaa aika selvältä. Mikään ei kuitenkaan ole sitä, miltä heti alkuun vaikuttaa ja uhreja löytyy lisää. Erla-ryhmä pyydetään tutkimaan tapausta. Älä käännä selkääsi on Erla-ryhmästä kertovan sarjan kolmas osa, ja juoni vie tuttuun tapaan lukijan mukaansa heti alusta alkaen. Olen pitänyt sarjan kaikista osista eikä tämäkään ollut pettymys. Suositus kaikille dekkarifaneille!

 

Kiitos minulle menee ihan hyvin entä sinulla, Lis-Mari Riska

Lis-Mari Riska, Kiitos minulla menee hyvin – entä sinulla?

Tarinoita ja kokemuksia MS-tautia sairastavilta tai heidän läheisiltään.

Kirjan ydin eli tarinat ja vertaiskokemusten lukeminen oli parasta lukukokemuksessa. Kirjan tarinoiden sairastajista suurin osa oli tosin sairastunut jopa vuosikymmeniä sitten ja vaikka oirekuvaukset ovat pysyneet aika samanlaisina niin olisin mieluusti lukenut enemmän myös heistä, jotka ovat sairastuneet tällä vuosituhannella. Plussaa ehdottomasti siitä, että suurimman osan tarinoidensa kirjoittajista nykytilanteet oli lisätty tähän suomennettuun painokseen. Siitä näki, miten tilanteet ovat kehittyneet. Tykkäsin myös, että kovin positiivisesti ja rohkeasti kaikki suhtautuivat tilanteeseensa. MS-taudissa sitä positiivisuutta tarvitaan! Ja se, että oikeasti sairauden kanssa voi monesti elää suhteellisen normaaliakin elämää. Miinusta täytyy antaa oikeinkirjoituksesta. Vaikka tarinat ovat henkilöiden itse kirjoittamia, ne olisi voitu kyllä oikolukea ja puhtaaksikirjoittaa ja jos tämä on tehty, niin olisi voitu olla tarkempia. Lisäksi pilkunviilaajaa lukiessa häiritsi se, että 99% magneettiröntgen oli kirjoitettu magneettiRÖNGTEN. Niin ja lääkepistoksia kutsuttiin monesti rokotteiksi. 😉

Tavalliset pikku pihajuhlat, Liane Moriarty

Liane Moriarty, Tavalliset pikku pihajuhlat

Ihan tavalliset pihajuhlat. Kolme pariskuntaa, kolme lasta, koira ja aina pahantuulinen kyttääjänaapuri. Ja seuraukset, jotka jättävät jälkensä jokaiseen. Aika tylsä kirja, erityisesti puoleen väliin asti. Tarinassa oli kyllä paikoitellen mielenkiintoisia elementtejä ja siksi sen jaksoikin lukea loppuun asti. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi vaikka olisi jäänytkin lukematta.

Yösähköä, Amanda Vaara

Amanda Vaara, Yösähköä (Villa Venla #2)

Yösähköä on Villa Venla -sarjan toinen osa. Venla on noin vuosi sitten burn outin myötä tehnyt elämäntapamuutoksen ja ryhtynyt downshiftaajaksi. Hän osti vanhan kyläkoulun ja kodin lisäksi perusti sinne Airbnb-majatalon. Venla kirjoittaa myös blogia majatalon pyörittämisestä. Villa Venla-sarja on ihanan leppoisaa lukuviihdettä.

Vie minut jonnekin, Laura Honkasalo

Laura Honkasalo, Vie minut jonnekin

31-vuotiaalla Nellalla on kaikki periaatteessa hyvin: on työ, avopuoliso, ystäviä ja mukava perhe. Nella on kuitenkin hämmentynyt ja turhautunut, kun kokee elämästään puuttuvan jotain. Siskonsa Elsakin on suosittu lifestyle-bloggaaja ja melkein kaikilla tuttavilla on omat perheet. Avopuoliso Miskakin hehkuu vauvakuumeesta. Vie minut jonnekin kuvaa kolmekymppisen painiskelua elämän tarkoituksen etsimisessä ja sen pohdiskelussa, millaista elämän oikein kuuluisi olla. Ihan mielenkiintoinen tarina, paljon samanlaisia ajatuksia ollut itsellänikin. Mutta: paikoin tuntui junnaavalta ja viinin määrä ahdistavalta. Kelpo kirja, joskaan ei suurten hehkutusten arvoinen.

Luin myös nämä kirjat:

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

 

Ajatuksiani minimalismista 2012 ja 2019

Löysin tietokoneeltani tiedoston, jossa oli erästä lehtihaastattelua varten saamani kysymykset minimalismista sekä vastaukseni niihin. Oli todella mielenkiintoista lukea ajatuksiani minimalismista ja todeta, että hyvin pitkälle ajattelen niin edelleen. Ja hassua tässä on se, että en kahdeksan vuotta sitten ollut minimalistia nähnytkään. Siis ihan oikeasti. Toki suunta oli vilpittömästi sitä kohti, mutta en kyllä silloin olisi voinut itseäni minimalistiksi kutsua enkä kyllä vieläkään. Tässä siis kysymyksiä ja vastauksia minimalismista vuosilta 2012 ja 2019. Kursivoidut kohdat ovat tämän hetkisiä ajatuksiani minimalismista.

ajatuksiani minimalismista

Mikä on minimalistisuutesi ydin?

Mahdollisimman vähän tavaraa, mahdollisimman siistiä, avaraa ja päälle kauneutta. (2019: Sinänsä tämä pitää paikkaansa, mutta ajatukseni ovat nykyään hieman pehmeämmät. Kodin tavaramäärä saa mielellään olla vähäinen, mutta tärkeintä on, että tavarat ovat tarpeellisia tai sellaisia, joista todella pidän. Itse tavaran vähyys ei ole siis oletusarvo.)

Millainen minimalisti olet?

Voisin kutsua itseäni vielä aloittelevaksi minimalistiksi, joka hapuilee oikeaa suuntaa. Opiskelen, tutkailen ja kokeilen.

Millainen haluaisit olla?

Olen oman pääni sisässä perfektionisti, todella vaativa. En käytännössä kuitenkaan toteuta asioita niin tiukasti kuin mitä vaadin itseltäni. Haluaisin oppia löysäämään myös ajatuksen tasolla ja käytännössä sitten hieman ahkerammin hoitaa kotia. Haaveenani on, että joskus kodissani tavarat olisivat niin hyvin omilla paikoillaan ja tavaraa olisi niin vähän että esimerkiksi siivota voisin niin yksinkertaisesti että imuri esiin eikä mitään tarvitsisi siirtää minnekään. Siitä vaan suitsait sukkelaan ja koti olisi taas puhdas. Tuo oli siis käytännön esimerkki. Lyhyesti toivoisin siis, että vaativuuteni ja asioiden toteutukseni kohtaisivat paremmin. Järjestelmällisyyttä toivon myös saavani minimalistisuuden myötä.

Miten sinusta tuli minimalisti ja miksi?

Kaikki lähti liikkeelle keväästä ja alkukesästä 2011, kun vierailin ystäväni kotona pitkästä aikaa ja ihastuin hänen sisustukseensa. Sillä hetkellä näin, miten kaaosmainen kotini oli ja tavaran paljous yhtäkkiä vaan avautui edessäni. Silloin päätin, että nyt täytyy saada koti kuntoon ja tavaraa pois mahdollisimman paljon. Kotini lisäksi myös pääni oli kaaoksessa enkä tiennyt yhtään mihin suuntaan elämässä lähtisin. En suuntaa täysin tiedä vieläkään, mutta ajan kanssa sekin kai selviää. Siispä aloitin sekä kotini että mieleni raivauksen. (2019: Tällä tiellä olen edelleen)

ajatuksiani minimalismista

Mistä aloitit?

Ihan puhtaasti vaan lähdin pistämään tavaraa kiertoon ja roskiin. Tavaramäärästä kärsivälle ei juuri muuta vaihtoehtoa ole. Liikkeellelähtö oli aika vaikeaa, kun tavaraa riitti ja kotini oli kalustettu sekalaisilla huonekaluilla. Lopulta sain syksyllä apua ystävältäni, joka taitaa tavaroiden pois heittämisen ja hyvän organisointikyvyn. Hänen avullaan sain olohuoneen ja keittiön todella hyvälle mallille ja siitä oli itsekseen helpompi jatkaa.

Mille kaikille sektoreille minimalistisuus ulottuu? Konkreettisia ja käsinkosketeltavia esimerkkejä parilta eri elämän osa-alueelta?

Minimalistisuus ulottuu itselläni ainakin vahvasti henkiseen hyvinvointiin asti. Koen ihan oikeasti voivani paremmin tilavassa ja ilmavassa sisustuksessa kuin siinä vanhassa rojuläjässä. Katselin juuri jokin aika sitten vanhoja kuvia kodistani, kun ”sisustin” kotiani lämpimillä väreillä. Tätä kuvien katselua ei kestänyt kovinkaan kauan, sillä minulle tuli ihan oikeasti todella paha ja ahdistava olo niistä kuvista.

Minimalistisuus on saanut minut hakemaan myös pukeutumisessa klassisempaa ja yksinkertaisempaa suuntaa. Matkaa on vielä, mutta vaatekaappini sisältö on yksi tärkeimmistä asioista, jotka kuuluvat projektiin. Lisäksi painonpudotusprojektini on hyvässä mallissa ja mitä enemmän kiloja tippuu sen parempi olokin on. Painonhallinta on terveyden kannalta tärkeää aina, mutta jotenkin oma projektini kokonaisuudessaan (koti – terveys – ulkonäkö) on tärkeä osa henkistä hyvinvointia. (2019: Nykyään painonpudotus ei sinänsä ole enää osa ajatuksiani minimalismista, mutta muutoin yritän voida fyysisesti hyvin.)

Luinkin itse asiassa jostain, että kun ihmistä tarpeeksi ahdistaa tai hän on aloittamassa jonkinlaista elämänmuutosta, on useinkin niin, että sitä lähtee raivaamaan omaa ympäristöään. Tekemään jotain konkreettista, millä saa näkyvää tulosta aikaiseksi. Niinpä turhan tavaran karsiminen voi olla hauskaa ja mieltä vapauttavaa vaikka ei sisustuksesta niin paljon muuten välittäisi.

Mitä olet saanut minimalismin myötä?

Olen saanut tilaa hengittää, niin fyysisesti kodin sisustuksen ja tavaramäärän osalta kuin henkisestikin. Tietenkin blogimaailmasta uusia tuttavuuksia. (2019: Aloitin blogini samoihin aikoihin kuin tavaran karsimisen ja tämän jonkinasteisen elämäntapamuutokseni.)

Mikä on ollut suurin muutos elämässäsi?

Suurin muutos on varmastikin ollut oman kodin ulkoinen muutos ja sen tuoma hyvänolontunne. Olen huomannut, että ”Minä voin!” kun ennen oli ehkä enemmän ”Kun en mä kuitenkaan koskaan…”. Ja tämän sisustuksen myötä elämääni tullut blogimaailma, kaikki ihanat ihmiset ja samankaltaisesti ajattelevat. Yhteenkuuluvuuden tunne. Elämänmuutos ylipäänsä: uusi sisustus, nyt jopa ihan uusi asunto, pukeutumistyylin muutos, painonhallinta, uusia ihmisiä elämässä ja myöskin uusi ala työelämän suhteen on etsinnässä. Vaikea sitä on pukea sanoiksi, mutta tuntuu kuin kaiken tämän myötä olisin aloittanut uuden elämän.

ajatuksiani minimalismista

Mikä on ollut vaikeinta/haastavinta?

Vaikeinta ja haastavinta oli ihan aluksi tavaroiden pois heittäminen. En ole koskaan ollut varsinaisesti mikään himohamstraaja, mutta olen säästänyt paljon tavaraa ajatuksella ”Mutta jos tätä vielä joskus tarvitsen…”. Haastavaa on ollut myös pienillä tuloilla uusien kalusteiden ja ylipäänsä sisustustavaroiden hankkiminen. Vanhat kalusteet lähtivät kiertoon ja koska rahaa ei ole ylettömiä määriä, on ollut välillä todella turhauttavaa odottaa mahdollisuutta hankkia tilalle uusia kalusteita. Olen hieman sellainen ”Kaikki minulle heti” tyyppi. Tosin samalla hiljalleen eteneminen on ihanaakin, kun voi aina hehkuttaa sitten kun vihdoin saa jonkin tarvitsemansa asian. (2019: Tässä on tapahtunut muutos ihan parin vuoden kuluessa. Toki olisihan se kivaa, jos voisi sisustaa kotinsa kerralla kuntoon, mutta ei se vaan niin ole ainakaan pienituloisilla. Jossain vaiheessa kyllästyin kunnolla sisustamiseen, kun tajusin, ettei minulle ole rahaa sisustaa kotiani niin kuin halusin. Sitten alkoi ajatusten kääntäminen itselleni terveellisempään suuntaan ja lopulta opin hyväksymään tilanteeni paljon paremmin. Nyt myös sisustusmakuni ja -tyylini ovat muotoutuneet uudelleen ja olen löytänyt kotoisuuden omasta kodistani sen sijaan, että vain haaveilisin paremmasta.)

Mikä on innoittanut sinua?

Suurin innoittajani on ollut ystäväni, joka itse ja sisustustaidoillaan sai silmäni aukenemaan ja ymmärtämään, että vähempikin tavaramäärä ja tilava sekä avara koti vaikuttaa positiivisesti myös ihmismieleen. Siitä haluankin kiittää rakasta ystävääni.

Esikuvasi tai paras tukijasi asiaan liittyen?

Kuten yllä mainitsin, hyvä ystäväni on auttanut minua todella paljon antamillaan vinkeillä ja asiantuntemuksellaan. Unohtaa ei sovi myöskään hänen konkreettista apuaan, kun viime lokakuussa hän tuli ”pelit ja vehkeet” mukanansa luokseni ja alkoi yksinkertaisesti raivaamaan ja järjestelemään. Ilman häntä minulla olisi edelleen vanhat ja rikkinäiset huonekalut, kaikki eri paria ja sotkuinen mieli. 😉

Miten läheisesi tai tuttavat ovat asiaan suhtautuneet/millaista palautetta on tullut?

Pääosin palaute on ollut positiivista, mutta rivien välistä ja välillä riveiltäkin on ollut huomattavissa hämmennystä ja kummastusta. Suhteellisen massiivinen tavaroiden kiertoon/roskiin laittaminen on aiheuttanut kysymyksiä, että olenko muuttamassa tai päättänyt elää ilman tavaroita. Raha-asioista tiukasti huolta pitävät tuttavat ja ystävät ovat tietenkin kauhistelleet sitä rahanmäärää, mikä kuluu, kun joutuu vanhojen huonekalujen tilalle hankkimaan uudet. Kaikki eivät ehkä ole ihan ymmärtäneet ajatuksiani minimalismista – mitä tämä kaikki raivaaminen ja uudelleensisustaminen minulle merkitsee. Siksipä olen saanut äärettömän paljon hyvää palautetta ja kannustusta blogimaailmasta, josta onkin tullut minulle todellinen henkireikä. (2019: Täytyy myöntää, että aika hurjaahan se touhu silloin 2011-2012 oli. Onneksi myös talousasioissa olen kehittynyt ja suuruudenhulluudet on jääneet taakse. Toki se vuosien takainen tavaran raivaaminen ja uudelleenkalustelu on tuonut minut nyt tähän pisteeseen, jossa olen kutakuinkin tyytyväinen. 😉 )

Parasta minimalismissa?

Tilantuntu! Tunnen, että pystyn oikeasti hengittämään omassa kodissani, kun tavarapaljous on poissa. Valoisuus, avaruus ja kauneus ovat kaikki käsin kosketeltavissa. Ihanaa, kun oma koti on juuri siinä eikä piilossa missään paperikasojen alla.

Mitä aiot minimalismin saralla seuraavaksi?

Olen muuttamassa tästä kaksiostani pieneen yksiöön kahden viikon kuluttua. Uhosin joskus syksyllä, että vähennän tavaroitani niin paljon, että ne mahtuvat vielä joskus yksiöön. Kappas, tilannehan on nyt ihan oikeasti juurikin se. Hieman jännittää, miten ahdasta asunnossa tulee olemaan, mutta toisaalta mikä voisikaan olla ihanampi haaste kuin sisustaa pieni yksiö oman näköiseksi, kauniiksi ja minimalistiseksi! (2019: Hyvin mahduin yksiööni, mutta lopulta henkiset seinät tulivat vastaan ja oli pakko päästä asumaan asuntoon, jossa on erillinen makuu- ja olohuone!)

ajatuksiani minimalismista

Parin lauseen vinkki minimalistisuudesta haaveilevalle? Mistä kannattaa aloittaa/mikä olisi pienin mahdollinen tai toimivin askel?

Ensimmäiseksi kannattaa tietenkin mietiskellä, mitä kodiltaan haluaa. Jos haluaa, että koti on kuin mummola konsanaan lämpöisine tunnelmineen ja perintökalleuksineen, niin minimalismi ei ehkä ole silloin se oma juttu. Jos taas kaipaa ympärilleen tilaa, avaruutta ja yksinkertaisuutta niin sitten vaan projekti käyntiin. Alku voi olla haastavaa, jos on tottunut säilyttämään lehtiä, papereita yms. tärkeää (?). Silloin kannattaa lähteä vaikka järjestelmällisesti liikkeelle jostain päin kotia ja edetä askel eli hylly/kaappi kerrallaan. Apua voi saada vaikkapa siitä, että tekee kolme erilaista pinoa: kyllä, ehkä ja ei. Kyllä-pinoon kaikki mikä aivan ehdottomasti on säilytettävä, ei-pinoon kaikki mikä joutaa roskiin tai kierrätykseen ja ehkä-pinoon voikin sitten kasailla tavaroita, joiden kohtaloa ei juuri sillä hetkellä osaa päättää. Tämän ehkä-pinon voi sitten käydä myöhemmin läpi useampaankin kertaan, jolloin siitä saattaa hiljalleen karsiutua turhat pois. Ehkä-tavarat voi myöskin vaikkapa säilöä laatikkoon. Laatikon voi päivätä esimerkiksi vuoden tai kahden päähän ja viedä varastoon. Jos tämän ajanjakson aikana mitään tavaraa ei ole tarvinnut sieltä varastosta kaivaa, niin vastauskin on jo selkeä: sitä ei tarvita! (2019: Nyt tiedän, että lämpöistä mummolatunnelmaa kotiinsa perintökalleuksineen havitteleva voi olla myös minimalisti! Vuosia sitten ajatuksiani minimalismista siivitti mielleyhtymä kodin vaaleudesta/valkoisuudesta ja avaruudesta. Tämä johtui varmaankin siitä yhä nykyäänkin valloilla olevasta ajatuksesta, että minimalismi on valkoista, kliinistä ja askeettista.)

Jos tuntuu, että ei oikein osaa lähteä mistään liikkeelle voi vaikkapa pyytää ystävää/tuttavaa tai perheenjäsentä avuksi. Monesti ulkopuolinen suhtautuu tavaroihin objektiivisemmin kuin omistajansa. Tavaroille kun sattuu kertymään useinkin tunnearvoa. (2019: Tai voi ottaa avuksi vaikkapa Marie Kondon KonMari-menetelmän! 😀 )

Jos mieleesi tulee joku puhutteleva knoppitieto tai fakta minimalismiin liittyen, niin anna palaa!

Minimalismia on minun mielestä eri asteista. Moni pitää minimalismia todella kliinisenä ja askeettisena sisustusmuotona, mutta sitä se ei aina todellakaan ole. Itse en sisusta askeettisesti enkä haluakaan vahvaa askeettisuutta vaikka joskus kuvista sellaisia ihailen niiden yksinkertaisuuden vuoksi. Silti pidän tavoitteenani minimalistisuutta. Minimalismi on katsojen silmässä, hih! 😉 (2019: Ajatuksiani minimalismista vuonna 2012 piti sisällään aika ison ristiriidan. Tiesin jo vuosia sitten, että minimalismi ei ole vain sitä kliinistä ja askeettista, mutta se taisi sitten kuitenkin olla käsitykseni alitajuisesti. Ja taisin kuitenkin alkuvaiheessa tavoitellakin sitä kliinisyyttä – sanomisistani huolimatta -, sillä olin jo vuosia asunut epäjärjestyksen keskellä. Mutta kuten kysymysten alussa jo vuosia sitten totesin: Olen vasta polkuni alkumetreillä – opiskelen, tutkailen ja kokeilen.)

ajatuksiani minimalismista

ajatuksiani minimalismista

Nykyään sisustustyylini on vuosien takaisista ajatuksistani poiketen kotoisan lämmin sekametelisoppa, mutta huomattavasti vähäeleisempi kuin ennen vuoden 2011 tavaranraivausprojektiani. Ajatuksiani minimalismista vuosina 2011-2012 ja 2019 yhdistää edelleen kodin tavaroiden pienempi määrä, yksinkertaisuus, helpompi kodin ylläpito ja kotoisuus. Valkoinen sisustus korkeakiiltopintoineen tuntuu jääneen pahimman tavaraähkyvuosien jälkeen nyt taakse. Viime aikoina mukaan on tullut myös huomattava kiinnostus ekologisuuteen ja minimalismikin on alkanut muutaman kuukauden aikana aivan eri tavalla nostaa päätään ajatuksissani. Näistä aiheista tulen varmasti tänne blogiinkin kirjoittelemaan. 🙂

Kivaa uutta viikkoa! 

Kodin jätteiden lajittelu ⎢ Kohti ekologisempaa arkea

Ekologiseen elämään liittyviltä jutuilta ei nykyään oikein voi enää välttyä. Ekologisuudesta puhutaan lehdissä, internetissä ja joka puolella. Aihe on pyörinyt paljon omassakin mielessä, mutta en ole isompiin toimenpiteisiin ryhtynyt. Viime aikoina kuitenkin esimerkiksi muoviasiat ovat tunkeutuneet alitajunnasta tietoisuuteen ja niinpä “yhtäkkiä” pari viikkoa sitten päätin alkaa kierrättämään muovia, lähinnä siis pakkausmuovia, jota erikseenkin kerätään. Muovinkeräyksen aloittaminen aiheutti pienen dominoefektin ja sen sijaan, että olisin kertonut teille ryhtymisestäni muovinkierrätykseen, kuten aikomuksenani oli tuli postauksen aiheeksi nyt kokonaisuudessaan kodin jätteiden lajittelu.

Olen liki aina lajitellut paperit ja kartongit, suurimmaksi osaksi lasin ja vuosia sitten jonkin aikaa myös biojätteen. En muista tarkkaan, miksi luovuin biojätteen lajittelusta, mutta niin tein. Nyt kun aloin lajitella muovijätettä, tuntui jotenkin hölmöltä jättää biojätteet lajittelematta. Niinpä, kun äitini kaivoi varastoistaan isän vuosia sitten ostamia paperisia biojätepusseja tuntui siltä, että tekosyitä ei enää ollut. Lajittelen nyt siis kaiken: biojätteen, muovin, lasin, metallin, paperin ja kartongin. Niin ja tietysti siinä samalla vaarallisen jätteen niiltä osin kun sitä syntyy.

kodin jätteiden lajittelu

Keittiön allaskaapista on tullut nyt lähes pelkkä kierrätyskaappi. Toki siellä edelleen on hieman kodin puhdistustarvikkeita, mutta suurimmaksi osaksi jätteiden lajitteluun liittyviä elementtejä. Roskasankoja on kolme, yksi isompi ja kaksi kapeampaa. Koska muovijätettä tulee selkeästi eniten, on isoin sanko siihen tarkoitukseen. Kahteen pienempään kerään biojätettä ja sekajätettä. Metallijätteen kerään toistaiseksi erilliseen pussiin, josta sitten kippaan metallit tyhjennysastiaan. Muovia lukuunottamatta vien kaiken talomme jätehuoneen keräysastioihin. Ja jumankekka, että ärsyttää, kun ihmiset heittelee jäteastioihin mitä sattuu! Muovin joudun viemään lähi-kauppakeskuksemme yhteydessä olevaan kierrätyspönttöön. Se tosin ei ole suuri ongelma, sillä kierrätyspöntöt ovat suurimmaksi osin matkan varrella, minne sitten menenkin.

kodin jätteiden lajittelu

Tosiaan, eniten tulee muoviroskaa. Lähes kaikki kaupasta ostettava tuntuu olevan pakattuna muoviin. Ymmärrettävää sinänsä, kun miettii tuotteiden kestävyyttä, mutta toisaalta harmi ajatellen muovin ekologista kuormittavuutta ja lajittelemisen vaivaa. Olen paljon pohtinut sitä, että pyrkisin jo kaupassa valitsemaan mahdollisuuksien mukaan tuotteen, joka on pakattu muuhun kuin muoviin, mutta vielä tässä vaiheessa prosessia muovinkeräys on se tärkein juttu minulle. Ehkä joskus menen ekologisuudessa vielä pidemmälle. Askel kerrallaan!

Seuraavaksi eniten tulee biojätettä (nyt en puutu paperi- ja kartonkijätteeseen). Suurta ruokahävikkiä minulla ei ole. Pääasiassa biojätteeni koostuu suodatinpusseista ja kahvinporoista, nenäliinoista ja talouspaperista, vihannesten kannoista ja kissanruoan jämistä. Ja koska lajittelen bio-, metalli- ja muovijätteen niin kaikkein vähiten tulee sitten tietysti sekajätettä. Aika vähän tulee myös metallijätettä, paitsi jos hankin kissalle annospussien sijasta purkkiruokaa.

kodin jätteiden lajittelu

kodin jätteiden lajittelu

Kodin jätteiden lajittelu aiheuttaa jonkin verran myös vaivaa. Metalli-, muovi- ja kartonkipakkaukset on huuhdeltava suurin piirtein puhtaiksi sekä kuivatettava ennen lajittelua omiin astioihinsa. Naureskelin tuossa ystävälleni juuri, että astiankuivauskaapistani onkin muodostunut nyt roskienkuivauskaappi! Keittiössä ei tosiaan nykyään olla niin kovin esteettisiä vaan käytännöllisyys puskee ohi. Tiskipöydällä lojuu käytettyjä suodatinpusseja kuivumassa, astiakaapissa erilaisia kippoja ja kansia. Ehkä ajan kanssa, kun rutiinit vahvistuvat, keksin jotain ratkaisuja myös estetiikan osalta.

Muovinkeräys on herättänyt ajatuksia myös muovinkäytön vähentämiseksi. Olen tutkinut paljon netistä zero waste -elämäntapaa ja vaikka en täysin jätteettömyyteen koe tarvetta pyrkiä, herää kyllä mielenkiintoisia ajatuksia. Joitain juttuja tekee mieli kokeilla, joitain tuotteita tekee mieli vaihtaa muovittomaksi ja niin edelleen. Yritän kuitenkin hieman hillitä intoani, sillä koen tärkeäksi opetella asioita pikku hiljaa, jotta niistä tosiaan muotoutuisi ihan pysyviä tapoja – kuten nyt tämä kodin jätteiden lajittelu. On tehnyt myös mieli rynnätä kauppaan ostamaan parempia vaihtoehtoja joillekin tavaroille, mutta olen sitten hokenut itselleni, ettei zero waste -elämäntapa tai ekologisempaan arkeen pyrkiminen ole pohjimmiltaan uusien parempien vaihtoehtojen ostamista (kuluttamista) vaan sitä, että hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa ja vasta, kun joku tavara (esim. muovinen lasta ruoanlaittoon) on kulutettu loppuun hankitaan uusi ekologisempi vaihtoehto.

Lajitteletko sinä kodin jätteet? 

Peikonlehti-pussilakana ⎢ Paluu 80-luvulle?

Muutamien vuosien ajan olen suosinut valkoisia pussilakanoita. Olen tykännyt, että ne ovat raikkaan väriset eikä kokovalkoiseen ole juurikaan vaarana kyllästyä. Ja vielä, kun makuuhuone ei sisällä isoa määrää erilaisia kuvioita niin yleisilme pysyy levollisen yksinkertaisena. Olen kuitenkin ehkä parin vuoden ajan hiljaa mielessäni ihastellut pussilakanoissa erilaisia kuvioita ja värejä ja miettinyt, uskaltaisiko hankkia valkoisten pussilakanoiden rinnalle jotkin värilliset tai kuviolliset. Sellaiset, jotka toisivat vaihtelua makuuhuoneen ilmeeseen, mutta joihin ei kuitenkaan heti kyllästyisi. Tuossa tovi sitten rohkaistuin ja Tokmannilla myytävä peikonlehti-pussilakana valikoitui kokeeksi kotiini.

peikonlehti-pussilakana

Etukäteen minua hieman jännitti, tulisiko makuuhuoneestani kuvioidun pussilakanan myötä liian levoton (käytän niin sanotussa petauksessani ainoastaan sängynpäätypeittoa). Jännitin myös, tuoko peikonlehti-pussilakana kaikessa muodikkuudessaan kuitenkin mielleyhtymiä menneille vuosikymmenille, jonnekin 80-luvulle. Silloinhan pussilakanoissa oli kaikenlaisia värejä ja kuoseja, yksivärisiä saati kokonaan valkoisia pussilakanoita harvoin näki. Tai näin ainakin oli meillä lapsuudenkodissa ja monta vuotta vielä sen jälkeen, kun olin muuttanut asumaan itsenäisesti.

peikonlehti-pussilakana

peikonlehti-pussilakana

peikonlehti-pussilakana

Turhaan jännitin. Oikein kotoisalta tuntuu ainakin näin yhden käyttökerran perusteella. Sängynpääty-tyynyt toki voisivat olla yksiväriset silloin, kun sängyssä on peikonlehti-pussilakana, mutta muutoin tunnelma ei ole lainkaan rauhaton eikä yhtään liian 80-lukua! Ilolla odotan jo seuraavaa kertaa, kun saan pedata sänkyyni peikonlehdet.

Lue myös:

Uudet pussilakanat – Kuin hotellissa nukkuisi

Vitivalkoiset pellavapussilakanat ♥

Minkälaisissa lakanoissa sinä mieluiten nukut? Valkoisissa, muissa yksivärisissä vai suositko kuvioita?