Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Pääsin vihdoin osallistumaan Indiedaysin Blogger’s Inspiration Dayhin. Viime keväänä valitettavasti sairastuin juuri ennen h-hetkeä. Oli siis mukava päästä katsomaan, millaisesta tapahtumasta on kyse, ja samalla tapaamaan ihmisiä blogien takaa. Päivä järjestettiin viime kevään tavoin Kampissa ravintola Maxinessa – Helsingin kattojen yllä.
Tuttuja ja tuntemattomia tuttuja oli paljon! Kaikkien kanssa ei ehtinyt jutella vaikka mieli olisi tehnyt. Nyt ymmärrän, kun jotkut ovat sanoneet ettei noissa tapahtumissa ehdi kuvata tai muutakaan, kun keskittyminen menee lähes kokonaan tuttujen bongaamiseen, moikkailuun ja hieman toki myös yhteistyöfirmoihin tutustuessa. 😉 Olen tosi tyytyväinen, että lähdin tilaisuuteen vaikka aluksi jännitti mennä ilman kaveria. Jännitän aika paljon sosiaalisia tilaisuuksia ja olo on vähän kuin olisi kala kuivalla maalla, mutta kaikki meni ihan kivasti. Se on vaan yritettävä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle joskus, niin ehkä sitä ajan kanssa tottuu ja tutustuu uusiin ihmisiin. Onneksi oli ihana Jossu, jonka kanssa sain hengailla tapahtuman ajan. 🙂 Tuli myös mieleen tänään, että olisi kiva, jos joskus järjestäisi sellaisen tilaisuuden, jossa bloggaajat voisivat ihan vain olla yhdessä paikassa ja keskittyä tutustumiseen ja jutteluun. Yleensä ohjelmapainotteisissa tilaisuuksissa keskittyminen menee siihen ohjelmaan ja oheistoimintaan eikä jutustelulle ja tutustumiselle oikein jää tilaa ja aikaa. Toki voihan se olla, että tällaisia tilaisuuksia on ollutkin, mutta minä en vain ole ollut niistä tietoinen ja tutustuminen on siksi jäänyt… Ehkä pitäisi vaan alkaa bongailla tuttuja ja pyytää erikseen kaffelle tms. 😀
Monet muut suuntasivat tapahtumasta valmistautumaan iltajuhlaan, mutta minä hilpasin kaupan kautta kotiin ja päikkäreille. Ilta on mennyt soljuvasti sohvalla kynttilänvalossa joukosta poistuneita läheisiä muistellessa ja vaan rentoutuessa. Nyt toivottelen täältä valveilla oleville hyvää yötä ja aamulla tämän lukevilla hyvää huomenta! <3
