Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Pian koittavan joulun kunniaksi ajattelin julkaista uudelleen viime vuoden postaukseni Jouluruususta. 🙂
Eräänä yönä kauan kauan sitten vaelsi kolme Itämaan tietäjää kohti pientä tallia Beetlehemissä. Tietäjät olivat viemässä kultaa, suitsuketta ja mirhaa Kristus-lapselle. Matkallaan he kulkivat ohi paimenten, jotka olivat kedolla vartioimassa laumaansa.
Myös pieni paimentyttö Madelon oli kedolla. Kuultuaan tietäjien määränpäästä hänkin halusi kunnioittaa luvattua Messiasta ja lähti matkaan. Beetlehemissä Madelon kuitenkin huomasi, että hänellä ei ollut antaa vastasyntyneelle mitään, eikä hän uskaltanut astua talliin. Paimentyttö oli köyhä ja hän tunsi itsensä avuttomaksi ja onnettomaksi. Surullisena hän lähti vaeltamaan pitkin laaksoja etsien kukkia, mutta ei pakkasyönä löytänyt nupun nuppua. Madelon palasi tyhjin käsin ja jäi itkemään tallin ovelle.
Enkeli, joka oli nähnyt tytön surun, laskeutui tämän vierelle ja pyysi katsomaan maahan. Paikkaan, johon Madelonin kyyneleet olivat tipahdelleet, oli kasvanut kaunis valkoinen ruusupensas, joka nosti varttaan kimmeltävän kuuran alta.
– Sinun jouluruususi ovat arvokkaampia kuin kulta, suitsukkeet ja mirha, sillä ne ovat syntyneet nöyrästä ja aidosta rakkaudesta, enkeli kuiskasi Madelonille, joka poimi ruusut ja vei ne Jeesus-lapselle.
”Ruusut on liitetty Jeesuksen syntymään jo Vanhan Testamentin ennustuksissa. Ruusua pidetään myös Neitsyt Marian symbolina ja erään legendan mukaan Marian jokaiselle maahan painamalle askeleelle Beetlehemin tallin edustalla kohosi ruusu.
Jouluruusu on Suomessa jäänyt suosiossa joulutähden ja hyasintin varjoon. Jouluruusu ei varsinaisesti ole ruusu, vaan Kaakkois-Euroopan vuoristosta peräisin oleva leinikkikasvi.”
Onko teille jouluruusu tuttu?
Teksti: Joulutaika – Porvoon joululehti
Kuvat: www.huiskula.fi
–
En ole ennen tätä vuotta koskaan törmännyt jouluruusuun. En kyllä ookkaa mikkää hortonomi :)<br />Vasta blogimaailmassa olen nähnyt näitä kaunokaisia ja voisin passelisti tollaisen kyllä hankkia.
Viime vuonna törmäsin ekan kerran jouluruusuun kukka-asetelmassa. Tänävuonna niitä on jo meilläkin myynnissä ihan omana kukkanaan ja ovat tosi ihania! Taidan tahtoa sellasen omaksi:)
Kaunis tarina, jota en ollut ennen kuullutkaan. Jouluruusukin on uusi tuttavuus, tosin mä en paljoa kukista muutenkaan tiedä. Olen onnistunut &quot;tappamaan&quot; jopa kaktukset, vaikka yritin ihan ohjeen mukaan niitäkin hoitaa…. ;)<br /><br />Miia (ei kirjautunut)
Tuota legendaa olen jo vuosia rakastanut ja viime jouluna vein sellaisen kummitätini sairasvuoteen viereen. Mielestäni se sopi hentona ja hauraana riisuttavana olevan vanhuksen luo ja siellä se kukki vielä kun kummitäti nukkui ikiuneen.
Kaunis ja herkkä tarina, kaunis ja herkkä kukka.<br />Liikutuin.
Outi: Minäkin kuulin siitä ensimmäisen kerran vasta tuo jutun lukiessani. Harkitsin jopa moisen hankkimista, mutta luin, että se on tosi myrkyllinen. Jäin miettimään, osaisiko kissa vaistota sen myrkyllisyyden ja jättää jäystämättä…<br /><br />Anne: Oletko kukkakaupassa töissä? :)<br /><br />Miia: Aika hiljaista on kasviosastolla nyt mullakin. Mulla on vuosia ollut kultaköynnöksiä, mutta nyt nekin on viskattu menemään. Jatkossa panostan leikko- ja tekokukkiin. :D<br /><br />Fred: Kaunista! *halaus*<br /><br />musta peltikatto: Minäkin liikutuin. Nöyryydestä ja vilpittömyydestä syntynyt kukka, koskettavaa ja kaunista.
Kaunis ja hauraan näkönen kukka, jota en ole ennen nähny, johtuuko siittä, ettei meillä ole sisällä kukan kukkaa kissojen takia eli tällä hetkellä en harrasta kukkia sisätiloissa 🙂 <br /><br />Ei varmaan kannate ottaa kottiin kissaperheeseen, jos myrkyllinen, samoin lapsiperheeseenkään en suosittele, jos pieniä lapsia mittään vähänkään myrkyllistä, ellei nosta niin korkealle ettei lapset/kissat yllä 🙂 <br /><br />Mie keksin miten saat ihailtua kotonaki tuota kaunista kukkaa..tulosta värikuva ja tee taulu 🙂 Vaikka postikortin kokonen 🙂 tai teetä kuva :)<br /><br />Hieno uus ulkoasu blogilla 🙂
Meän Satu: Näin myös ajattelin, etten hanki. Joulutähtikin on kai myrkyllinen, mutta siitä ei voi joustaa. Joulu ei ole joulu ilman joulutähteä. &lt;3<br /><br />Tauluidea on ihana ja kiitos ulkoasukehusta, halusin hieman selkeyttää ja raikastaa ulkoasua. 🙂
Tää uusi ulkonakö on toooooosi hyvä! &lt;3 Selkeä ja hillityn hallittu! 🙂
Miia: Kiitos! Selkeys ja raikkaus olivatkin tavoitteeni. 🙂
Minulla oli viime jouluna jouluruusu. Se on kaunis, herkkä ja erilainen joulukukka. Hankin sen tänä jouluna taas 🙂
Multa voi jäädä tänäkin jouluna väliin, mutta tuntuu, että jouluruusu yleistyy koko ajan enempi ja enempi joten ennen pitkää voi löytyä täältäkin 🙂
Multa jää tämäkin joulukukka väliin, vaikka tosi kaunis onkin. Seuraavasta päätellen tuntuu vain siltä, että viherkasveja syövä ADHD ja Jouluruusu eivät sovi yhteen:<br /><br />&gt;&gt;Jouluruusut (Helleborus)<br />Kasvi voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja jo pienen määrän syöneelle oireita.&gt;&gt; <br /><br /><a rel="external nofollow" href="http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,26270#J<br" target="_blank">http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,26270#J<br</a> /><br />Mikä siinä on, että kaikki nämä joulukukat ovat enemmän tai vähemmän myrkyllisiä 🙁 Ja mikähän siinäkin on, että meidän ADHD on just niin aivoton tapaus että syö vaikka pikkukiviä ihan vaan huvikseen…?
Eläin- ja varsinkin kissaperheessä kukat on tooosi hankala juttu monesti. Varmaan vain harvat kissat eivät osoita kiinnostusta kasvillisuuteen. Edellinen kissani tykkäsi kans nakertaa (tai yrittää lähinnä) tulppaaneja ja ruusuja. Ei tosin onneksi sen enempää, sillä nekin käsittääkseni ovat myrkyllisiä, varsinkin tulppaanit.
Mulle jouluruusu tuli tutuksi vasta tänä vuonna. Tai no, oon mä nähnyt joka paikassa nuita jouluruusuja, mutten ole tiennyt niiden liittyvän jouluun saatika olevan nimeltään jouluruusuja 😀
Hyasinteilla ja Joulutähdillä on niin vahva asema joulukukkamarkkinoilla, että siinä hötäkässä ei välttämättä kovin helposti saa muut kukat sijaa. 🙂