Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Kesällä puhjenneen ja syksyllä diagnosoidun kroonisen ihosairauden vuoksi jouduin tilanteeseen, että täytyi alkaa miettiä antiperspiranttien pois jättämistä. Teinkin postauksen, jossa etsintäkuulutin toimivaa alumiinitonta deodoranttia. Mielessä oli löytää toimiva deodorantti, joka olisi myös helppo levittää myös silloin, kun ihosairauteni olisi akuutti ja kivulias. Sitä ajatellen parhaiksi vaihtoehdoiksi koin mielessäni suihkutettavan tai voidemaisen deodorantin.
Olin lukenut muutamista hyvistä kokemuksia liittyen voidemaisiin deodorantteihin, joten päätin tämän vuoden Tuomaan markkinoilta ostaa testiin Kaurilan Saunan vegaanisen deovoiteen. Lisäksi olin päättänyt aloittaa kokeilun nimenomaan tällä deovoiteella, jossa on teepuuöljyä. Teepuuöljyn sanotaan olevan ominaisuudeltaan antiseptinen, ja se jos mikä houkutteli tällaista haisukainaloa. Niinpä menin ja ostin Kaurilan Saunan Sitruuna & Teepuu -deovoiteen.
Kaurilan Saunalla on kaksitoista erilaista vegaanista deovoidetta ja lisäksi kuusi deovoidetta, joissa on käytetty mehiläisvahaa. Näiden kuuden ei-vegaanisen deovoiteen joukosta löytyy myös hajustamaton versio. Itselleni vegaanisuus ei ole merkittävä ominaisuus, mutta on ilo huomata, kuinka vegaaniset tuotteet yleistyvät ja siten ovat yhä isomman käyttäjäjoukon käytettävissä. Eläinperäisten ainesosien lisäksi näissä deovoiteissa ei ole myöskään alumiinia, alkoholia tai väriaineita.
Deovoiteen käyttö on todella helppoa. Voide on pehmeää ja siitä on helppo annostella sormiin herneenkokoinen nokare. Nokare pyöritetään sormissa voiteeksi ja levitetään. Levityksen jälkeen täytyy tosin pestä kädet saippualla, sillä voide ei ole vesiliukoinen eli pelkkä vesi ei riitä huuhtelemaan voidetta pois.
Tähän mennessä kokemukseni deovoiteesta ovat positiivisia. Uskon, että minulla on nyt toimiva deodorantti. Kokeilin aivan ensimmäiseksi deovoiteen tehoa kuntosalilla ja niin vain kävi, että kainalot eivät edes treenin jälkeen haisseet pahalta. Deovoide oli ja piti! Kainalot ovat pysyneet hajuttomina myös sen jälkeen ihan arjen tohinoissakin. Ja hei, tätä voi käyttää myös jalkapohjiinkin, jos kärsii hikoilevista ja haisevista jaloista!
On muuten aivan uskomatonta, miten stressaavaa on, kun melkein heti pesun jälkeen alkaa kainalot haista. Siinä mieli koetuksella, kun viipotat menemään ja pohdit, tuleeko haju läpi muidenkin nenään. Siltä osin on nyt siis mielenrauha saavutettu ja voin elää normaalia arkea ilman stressiä hajuista. Kiitos, Kaurilan Sauna!
Kaurilan Saunan deovoiteet ja muut tuotteet – kuten suositun suolasaippuan – löydät heidän omasta verkkokaupasta:
Itse sairastan vaikeaa atooppista ekseemaa, joka rajoittaa voimakkaasti kosmetiikankäyttöäni. Opiskelijana eli rahattomana, juuri ihoystävällisten deodoranttien hinnat hirvittivät niin, että päätin etsiä käsiini edullisen tavan valmistaa itse oman deodoranttivoiteeni. Pienellä googlettelulla näitä reseptejä löytyikin useita, mutta itse olen tällä hetkellä mieltynyt etenkin seuraavaan: sekoitetaan keskenään n. 4 rkl kookosöljyä, 2 tl ruokasoodaa, 1 tl perunajauhoa ja 5 tippaa jotain eteeristä öljyä ( itse olen käyttänyt appelsiinia ja teepuuta vaihdellen). Toiminut todella hyvin omissa haisuherkissä kainaloissani, eikä ole enää ilmennyt haavoja tai kutinaa!
Kiitos vinkistä, ella! Taidan joskus ihan piruuttanikin kokeilla deodorantin valmistusta itse. Kauanko tuommoinen satsi kestää ja millaisessa astiassa olet sitä säilyttänyt?
Kestää mulla muutaman kuukauden. Itse olen purkittanut deodoranttini lapsen vanhoihin pestyihin pilttipurkkeihin 🙂
Kiitos tosi paljon, ella! 🙂