Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Eilen avasin riisipuurokauden ja valmistin itselleni tuttuun tapaan puuron uunissa.
Puuroriisinä käytän Risellan puuroriisiä. Päätin kokeilla valmistusta hieman eri tavalla kuin ennen ja korvasin rasvasemman maidon rasvattomalla ja käytin voin/margariinin sijasta vuoan voiteluun Cocovin kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä. Lisäksi sujautin puuroainesten sekaan vielä 2 rkl kookosöljyä. Sitten vain ohjeiden mukaisesti uunin alatasolle 175 asteeseen 1,5 tunniksi. Hyvää tuli enkä itse ainakaan olisi pystynyt sanomaan, onko puuroon käytetty millaista maitoa eikä kookosöljykään tuonut tullessaan minkäänlaisia sivumakuja.
Namskis!
Mutta se valmistusprosessi, voi jestas sentään mikä sotku! 😀 Puurohan tietenkin sitten kiehui ihan kunnolla ja koska vuoassani oli kansi, niin sieltä sitä sitten kiehui yli ja paloi kiinni lasiseen uunivuokaani. Mä olen semmoinen etten koskaan ikinä muista, mihin ruokaan pitää laittaa kansi. Tiedän, että ensi vuonna mietin taas, että pitikö se kansi laittaa vai ei. Aina unohdan. Seuraavan kerran pohdin jokavuotiseen tapaani, pitääkö laittaa kansi kun valmistan karjalanpaistia. 😉 No nyt kuitenkin käytin kantta, koska en halunnut puuron pinnasta sellaista ruskeaa. Ei ehkä olisi kannattanut?
Vuoan ulkonäöstä ei ihan heti uskoisi, että ruoka sen sisällä on täysin onnistunut. 😉
Nyt olen miettinyt eilisestä lähtien erilaisia syitä tälle tapahtuneelle. Olenkohan aiemmin tehnyt puuron uunissa ilman kantta, sillä koskaan aiemmin tällaista ei ole päässyt tapahtumaan? Onko vanha uunini edellisessä kodissani ollut sen verran huonotehoisempi, että näin ei ole käynyt? Käyttämäni ohje kuitenkin on sama, käyttämäni astia sama ja niin edelleen.
Päätin seuraavaksi tehdä puuron ilman sitä kantta. Jotenkin tosin tuntuu siltä, että tämä voisi olla kohtalon johdatusta uuden uunivuoan hankintaan. Olen suunnitellut ostavani Arabian Uunikokki-sarjan vuoan. Ja tuo vanhan puhdistaminen tulee joka tapauksessa olemaan aikamoinen urakka, joten mietin, että kannattaako edes vaivautua.
Että tällainen uuniriisipuurokauden avaus täällä. 😉
