Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Meillä rakennetaan naapuriin kerrostaloa. Rakentaminen on loppusuoralla, sisätiloja viimeistellään ja ulkotyöt ovat täydessä vauhdissa. Nelisen kuukautta vielä ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa. Kivaa, eikö?
Siivosin terassin tosiaan pari viikkoa sitten. Kannoin terassituolit suihkuun, puunasin ne ja pöydän. Haravoin pensaan, pesin lyhdyt ja ikkunalaudan. Lattia jäi harjaamatta suurimmaksi osaksi (kunnon harja puuttuu), mutta kyllä tuolla jo kelpaa kevätilmoista nauttia. Tuossa muutama päivä sitten silmäni osui tuoleihin ja pöytiin, miten ne näyttivätkään likaisilta? Juurihan ne siivosin. Sitten se iskeytyi tajuntaani: rakennustyömaa, pöllyävä hiekka ja rakennuspöly. Oh crap! Niinpä sitten eilen pyyhin taas molemmat tuolit, pöydän ja ikkunalaudat…
… huomatakseni, että alkuillasta pöydän pintaan oli jo ehtinyt kertymään lisää moskaa. Tässä saa siis oikeasti siivota terassin melkein päivittäin, mutta ihan vähintään viikottain. Vähän tulee kyllä ikävä edellisiä lasitettuja parvekkeitani. Kysyisin teiltä vinkkejä, mitä tässä voisi tehdä, mutta ei kai tässä oikein muuta voi kun yrittää elää asian kanssa ja siivota tämä kesä. Ensi kesänä toivottavasti ihan samanlaista tilannetta ei ole, kun uuden talon vierustaan saadaan (toivottavasti) asfaltti eikä rakentamista ja pihatöitä varten tuossa vieressä loju hiekka- ja kivikasoja. Oman lisänsä hommaan kun tuo myös autot, jotka ajavat tuosta ohi ja pöllyttävät hiekkaa entisestään. Eikä unohdeta merellistä ihanaa tuulta, joka sekin lennättelee hiekkapatsaita välillä. 😉
Taidan kesäksi hankkia terassille vain kukkia tuomaan kotoisuutta ja tunnelmaa, mutta kaikenlaiset muut sisustamiset jätän ensi vuoteen, kun naapuritalo on rakennettu. Ikkunatkin pitäisi pestä, mutta senhän tietää, että ne on heti taas likaiset. Toki ne on pestävä, ettei tarvitse viiden sentin likakerrosta kerralla pestä, mutta plaah, kyllä turhauttaa!
