Luetut kirjat – toukokuu 2019

Toukokuussa luin 12 kirjaa. Runsas määrä johtuu siitä, että olen lukenut kirjoja rinnakkain sekä tavallisina että e-kirjoina. Luen e-kirjoja puhelimella ja koska puhelin kulkee joka paikkaan mukana, niin on helppo lueskella aina sopivina hetkinä. Välillä tosin on hankalaa, kun on herkulliset tarina menossa sekä puhelimessa että fyysisenä kirjana niin valinta on vaikea. Yleensä kuitenkin luen päiväsaikaan e-kirjoja ja iltaisin ennen nukkumaanmenoa fyysisiä kirjoja. Osan kirjoista luin Nextorysta, johon otin kuukauden kokeilujakson ja sen päätyttyä jatkoin kirjaston sähkökirjoihin.

Lina Bengtsdotter, Francesca (Charlie Lager, #2)

Tukholmalainen Charlie ”Charline” Lager kuulee liki kolmekymmentä vuotta vanhasta nuoren Francesca-nimisen teini-ikäisen tytön katoamistapauksesta. Francesca katosi Charlien lapsuudenkaupungissa Gullspångissa sen jälkeen, kun hänen paras ystävänsä Paul oli kuollut ja kun Francesca oli yrittänyt itsemurhaa. Tapauksen tutkinta lopetettiin eikä Francescan kohtalo koskaan selvinnyt. Charlie palaa kotikaupunkiinsa ja ryhtyy omin päin tutkimaan tapausta. Gullspångissa ei kuitenkaan olla tutkimisen suhteen avomielisiä ja vaarallisia tilanteita syntyy. Myös Charlien lapsuudesta selviää lisää asioita. Francesca on toinen osa Charlie Lagerista kertovassa sarjassa. Ensimmäinen osa oli Annabelle. Tämä toinen osa imaisi mukaansa jopa paremmin kuin ensimmäinen, joka sekin oli loistava kirja!

Kuva: Nextory

Matt Haig, Huomioita neuroottiselta planeetalta

Matt Haigin Huomioita neuroottiselta planeetalta sisältää nimensä mukaisesti huomioita siitä, mikä yhteys nykymaailman asioilla on kasvavaan tyytymättömyyteemme, ahdistukseen ja panikointiimme. Kirjassa on paljon esimerkkejä Haigin omista kokemuksista ahdistuneisuuden ja masennuksen kourissa sekä vinkkejä, kuinka voida paremmin tässä hurjaa vauhtia kiirehtivässä elämässämme.

Kuva: Nextory

Mariette Lindstein, Ehdoton valta (Lahko, #1)

Sofia Bauman kiinnostuu karismaattisen Franz Oswaldin esitelmän myötä henkistä ja fyysistä oloa parantavasta ohjelmasta ViaTerrasta ja päätyy ohjelman läpikäytyään ottamaan vastaan Franzin tarjoaman työn ViaTerrasta Dimön saarelta upeasta kartanosta. ViaTerraa kutsutaan kultiksi, mutta Sofiasta se ei siltä tunnu. Hän nauttii mielekkäästä työstään, saaren luonnosta ja ViaTerran yheisöllisyydestä. Kunnes pikkuhiljaa tilanne yhteisössä pahenee ja Sofia tajuaa, mihin on joutunut eikä pääse pois. ViaTerrasta ei kukaan ole päässyt pois. – On paljon kirjoja, joita ei malttaisi laskea käsistään, mutta Mariette Lindsteinin Ehdoton valta imaisi mukaansa vahvasti. En ole aikoihin ollut näin voimakkaasti koukussa mihinkään tarinaan. Syksyllä ilmestyvää jatko-osaa (Tuomiopäivä) odotellessa!

Sofia Lundberg, Punainen osoitekirja

Doris on 96-vuotias ja asuu yksin Tukholman keskustassa, seuranaan vain joukko kiireisiä kotiavustajia, jotka tulevat ja menevät sekä sisarentyttären tytär Jenny, johon Doris pitää yhteyttä Skypellä. Doriksella on paljon muistoja elämästään, joita hän alkaa käydä läpi punaisen osoitekirjansa avulla. Osoitekirjan hän sai ollessaan 10-vuotias. Siihen hän on merkinnyt kaikkien ihmisten yhteystiedot, joiden kanssa hän on pitkän elämänsä aikana ollut tekemisissä. Nyt tosin melkeinpä kaikkien yhteystietojen perässä lukee ”kuollut”. Muistonsa Doris kirjoittaa Jennylle. – Punainen osoitekirja oli todella hyvä. Doriksen elämä vei mennessään ja sai jopa silmät kostumaan.

Simone Buchholz, Revolverisydän (Chastity Riley, #1)

Sumuisena kevätaamuna Hampurin satamasta löytyy alastoman siniperuukkisen nuoren naisen ruumis. Nainen oli strippiklubin tanssija ja samoin seuraavatkin uhrit. Tapauksen tutkinnasta vastaa syyttäjä Chastity Riley seuranaan komisariot Faller ja Calabretta sekä entinen murtovaras Klatsche, joka muuten on Chastitylle muutakin kuin vain ystävä. Revolverisydän aloittaa Chastity Rileysta kertovan saksalaisen dekkarisarjan. – Toiveeni tämän kirjan suhteen olivat aika korkealla, olihan tämä ensimmäinen saksalainen dekkari, jonka luin. Kirja oli kuitenkin vain ok, sillä en jotenkin osannut eläytyä tarinan maisemiin. Pidin kuitenkin henkilöhahmoista ja näin ollen ajattelen, että tämä sarjan avausosa oli vähän sellaista tutustumista uusiin hahmoihin ja ympäristöön. Mielenkiinnolla aion kuitenkin lukea syksyllä ilmestyvän kakkososan suomennoksen Krokotiiliyö. Ehkä sitten pääsen paremmin vauhtiin.