Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Ekologiseen elämään liittyviltä jutuilta ei nykyään oikein voi enää välttyä. Ekologisuudesta puhutaan lehdissä, internetissä ja joka puolella. Aihe on pyörinyt paljon omassakin mielessä, mutta en ole isompiin toimenpiteisiin ryhtynyt. Viime aikoina kuitenkin esimerkiksi muoviasiat ovat tunkeutuneet alitajunnasta tietoisuuteen ja niinpä ”yhtäkkiä” pari viikkoa sitten päätin alkaa kierrättämään muovia, lähinnä siis pakkausmuovia, jota erikseenkin kerätään. Muovinkeräyksen aloittaminen aiheutti pienen dominoefektin ja sen sijaan, että olisin kertonut teille ryhtymisestäni muovinkierrätykseen, kuten aikomuksenani oli tuli postauksen aiheeksi nyt kokonaisuudessaan kodin jätteiden lajittelu.
Olen liki aina lajitellut paperit ja kartongit, suurimmaksi osaksi lasin ja vuosia sitten jonkin aikaa myös biojätteen. En muista tarkkaan, miksi luovuin biojätteen lajittelusta, mutta niin tein. Nyt kun aloin lajitella muovijätettä, tuntui jotenkin hölmöltä jättää biojätteet lajittelematta. Niinpä, kun äitini kaivoi varastoistaan isän vuosia sitten ostamia paperisia biojätepusseja tuntui siltä, että tekosyitä ei enää ollut. Lajittelen nyt siis kaiken: biojätteen, muovin, lasin, metallin, paperin ja kartongin. Niin ja tietysti siinä samalla vaarallisen jätteen niiltä osin kun sitä syntyy.
Keittiön allaskaapista on tullut nyt lähes pelkkä kierrätyskaappi. Toki siellä edelleen on hieman kodin puhdistustarvikkeita, mutta suurimmaksi osaksi jätteiden lajitteluun liittyviä elementtejä. Roskasankoja on kolme, yksi isompi ja kaksi kapeampaa. Koska muovijätettä tulee selkeästi eniten, on isoin sanko siihen tarkoitukseen. Kahteen pienempään kerään biojätettä ja sekajätettä. Metallijätteen kerään toistaiseksi erilliseen pussiin, josta sitten kippaan metallit tyhjennysastiaan. Muovia lukuunottamatta vien kaiken talomme jätehuoneen keräysastioihin. Ja jumankekka, että ärsyttää, kun ihmiset heittelee jäteastioihin mitä sattuu! Muovin joudun viemään lähi-kauppakeskuksemme yhteydessä olevaan kierrätyspönttöön. Se tosin ei ole suuri ongelma, sillä kierrätyspöntöt ovat suurimmaksi osin matkan varrella, minne sitten menenkin.
Tosiaan, eniten tulee muoviroskaa. Lähes kaikki kaupasta ostettava tuntuu olevan pakattuna muoviin. Ymmärrettävää sinänsä, kun miettii tuotteiden kestävyyttä, mutta toisaalta harmi ajatellen muovin ekologista kuormittavuutta ja lajittelemisen vaivaa. Olen paljon pohtinut sitä, että pyrkisin jo kaupassa valitsemaan mahdollisuuksien mukaan tuotteen, joka on pakattu muuhun kuin muoviin, mutta vielä tässä vaiheessa prosessia muovinkeräys on se tärkein juttu minulle. Ehkä joskus menen ekologisuudessa vielä pidemmälle. Askel kerrallaan!
Seuraavaksi eniten tulee biojätettä (nyt en puutu paperi- ja kartonkijätteeseen). Suurta ruokahävikkiä minulla ei ole. Pääasiassa biojätteeni koostuu suodatinpusseista ja kahvinporoista, nenäliinoista ja talouspaperista, vihannesten kannoista ja kissanruoan jämistä. Ja koska lajittelen bio-, metalli- ja muovijätteen niin kaikkein vähiten tulee sitten tietysti sekajätettä. Aika vähän tulee myös metallijätettä, paitsi jos hankin kissalle annospussien sijasta purkkiruokaa.
Kodin jätteiden lajittelu aiheuttaa jonkin verran myös vaivaa. Metalli-, muovi- ja kartonkipakkaukset on huuhdeltava suurin piirtein puhtaiksi sekä kuivatettava ennen lajittelua omiin astioihinsa. Naureskelin tuossa ystävälleni juuri, että astiankuivauskaapistani onkin muodostunut nyt roskienkuivauskaappi! Keittiössä ei tosiaan nykyään olla niin kovin esteettisiä vaan käytännöllisyys puskee ohi. Tiskipöydällä lojuu käytettyjä suodatinpusseja kuivumassa, astiakaapissa erilaisia kippoja ja kansia. Ehkä ajan kanssa, kun rutiinit vahvistuvat, keksin jotain ratkaisuja myös estetiikan osalta.
Muovinkeräys on herättänyt ajatuksia myös muovinkäytön vähentämiseksi. Olen tutkinut paljon netistä zero waste -elämäntapaa ja vaikka en täysin jätteettömyyteen koe tarvetta pyrkiä, herää kyllä mielenkiintoisia ajatuksia. Joitain juttuja tekee mieli kokeilla, joitain tuotteita tekee mieli vaihtaa muovittomaksi ja niin edelleen. Yritän kuitenkin hieman hillitä intoani, sillä koen tärkeäksi opetella asioita pikku hiljaa, jotta niistä tosiaan muotoutuisi ihan pysyviä tapoja – kuten nyt tämä kodin jätteiden lajittelu. On tehnyt myös mieli rynnätä kauppaan ostamaan parempia vaihtoehtoja joillekin tavaroille, mutta olen sitten hokenut itselleni, ettei zero waste -elämäntapa tai ekologisempaan arkeen pyrkiminen ole pohjimmiltaan uusien parempien vaihtoehtojen ostamista (kuluttamista) vaan sitä, että hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa ja vasta, kun joku tavara (esim. muovinen lasta ruoanlaittoon) on kulutettu loppuun hankitaan uusi ekologisempi vaihtoehto.
Lajitteletko sinä kodin jätteet?
Hienoa, hienoa! Juu, lajittelen kodin jätteet. Muoviakin lajitellut jo pitkään. Nyt sen lajittelu on helppoa kun taloyhtiössä on omat astiansa muoville. Pohjoisessa asuessa keräsin eteiseen jätesäkkeihin muovia ja sitten ne vietiin kerralla autolla jätekeskukseen, siinä oli vähän enemmän työtä. Vinkkinä, kokeilepa kestosuodatinpussia ja kestonenäliinoja!
Pikkuhiljaa! 🙂 Kestosuodatinpussia olen miettinytkin. Pitäisikö se olla kaupasta saatava kestosuodatin, jonka voi pestä koneessa (siinä on jotain polypropeenia tms. -> miten sen kierrätys?) vai pitäisikö ostaa kankainen, semmoinen ihan pussi joita voi itsekin ommella? Kestonenäliinoille en ihan vielä lämpene, mutta niitäkin miettinyt. Nokka vuotaa niin herkästi, että niistelen paljon. Toki jos ei mikään suuri räkätauti ole, niin niistän samaan liinaan kyllä useammin kuin kerran eli sinänsä ei ihan kertakäyttöistä ole mun nenäliinojen käyttö. 😉
Ihan millaisen kestosuodattimen haluat. Sellainen kaupan on ehkä helpompi käytössä ja toivon mukaan se on elinikäinen, joten kierrättämistä ei heti tarvitse ajatella. Kangassuodatin ekologisempi, mutta hieman hankalampi ehkä käyttää (tyhjennys ja välillä se olisi hyvä pestä).
Kestosuodattimen voisin kyllä harkita hankkivani. Pitää vaan tutustua vähän valikoimaan, jotta löytää sellaisen, joka varmasti käy mun moccamasteriin. Ja miksei sitä voisi kankaistakin joskus kokeilla, jos moinen sattuu eteen tupsahtamaan. 🙂
Hieno juttu Irina. Kierrättäminen on päivän sana. Minun mottoni on ollut: ”kierrätän kaiken muun paitsi miestäni en” Meillä taloyhtiö on edistyksellisesti järjestänyt jätehuoneeseen monipuoliset mahdollisuudet kierrätykseen.Ikävä kyllä astioita kotona allaskaapissa on aika paljon ja vielä eteisessä kassi lehtikeräykselle. Jätekatos lähellä, joten jätteiden vienti onistuu helposti, eikä tarvitse kotona säilyttää kauan. Muovit kannattaa kevyesti huuhdella kylmällä vedellä jos niissä on ruuantähteitä, muuten roskien pesu on tarpeetonta, kertoi kierrätyskeskuksen tyyppi telkkarissa. Pelkkä kierrätys ei ole tehnyt meillä elämästä kestävän kehityksen mukaista, kulutusta olemme vähentäneet eikä ole pienellä eläkkeellä vaikeaakaan. Kaveriltani sain myös ohjeet omatekoisten pesuaineitten valmistamiseen, pyykkietikkaa olenkin valmistanut jo jonkin aikaa, nyt aion kokeilla myös muita pesuaineita.
Kiitos kommentistasi, Kantsun muori!
Meillä on taloyhtiön jätehuoneessa muovia lukuunottamatta kaikki astiat, mutta aiemmin ei ole päässyt kierrätysinspiraatio päälle, kun astioissa on aina mitä sattuu. Osittain asukkaiden vika, mutta vikaa on myös taloyhtiön puolella, sillä jätehuone meidän kokoiselle talolle on aivan liian pieni. Siitä syystä jäteastiat on aseteltu peräkkäin ja tietenkin suurin osa heittää roskansa niin edessä oleviin. Sitten kun asettelu ja muu on pielessä, päätyy joidenkin roskat sitten mihin tahansa astiaan eikä lopulta tunnu olevan väliä mihin niitä viskoo. Tästä huolimatta ryhdyin lajittelemaan jätteeni, ei ainakaan ole yrityksestä kiinni. Pakkauksia en tietenkään astianpesuaineilla kuuraa, mutta ruokajäämien huuhtelun jälkeen niiden täytyy kyllä antaa kuivua. Onneksi on kuivauskaappi, jonne ne saa kuivumaan. 😉
Olen toki myös alkanut kulutustottumuksiini muutenkin kiinnittämään huomiota ja hiljalleen vaihdan joitain tarvikkeita uusiin ja ekologisempiin sen mukaan, miten niitä kuluu loppuun. Yritän olla ostamatta vain siksi, että uudet ovat ympäristöystävällisempiä ja keskityn käyttämään loppuun kotiin jo ostetut jutut.
Kodin yleispuhdistusainetta aion kokeilla tehdä itse, kun nykyinen loppuu ja samoin pian aion kokeilla itsetehtyä pyykkietikkaa. Muitakin ekologisempia kokeiluja on viritteillä ja niistä tulenkin kirjoittamaan tänne blogiin, jos osoittautuvat hyviksi.
Mukavaa pian alkavaa kevättä sinulle!
Pienessä asunnossa onkin aikamoinen haaste saada jokainen jäteastia sovitettua johonkin! Meillä on iso keittiö ja allaskaappi, mutta allaskaapissa on vain 4 jäteastiaa. Muovit ja pahvit keräillään yhden työtason alla oleviin astioihin. Ja paperit eteiseen. Me kun emme asu taloyhtiössä vaan omakotitalossa, niin kaikki paitsi seka- ja biojäte viedään yleisiin keräyspisteisiin ja niillä vasta mielenkiintoisia suorituksia näkee. Se nyt on jo ihan normaalia, että astioiden ollessa täynnä, omat roskat jätetään tyynesti astian viereen, josta tuuli ja eläimet niitä sitten levittelevät ympäristöön. Mutta monet ihmiset myös kuvittelevat, että he voivat tuoda sinne ihan mitä vaan. Kuten auton renkaita, vessanpyttyjä ja erilaista elektroniikkaa. Ärsyttävää!!!
Joo, kyllä vaatii hieman pohtimista, missä ja miten kierrätettäviä roskia säilyttää. Paperit ja kartongit säilyy eteisessä, se on aika selkeää. Samoin keittiössä kolmessa roska-astiassa seka-, bio- ja muovijäte. Metallille ja lasipulloille en vielä ole löytänyt järkevää paikkaa, mutta ehkäpä se ajan kanssa selkenee. Meilläkin taloyhtiön jätehuoneeseen tuodaan kaikkea mahdollista roskaa ja välillä menee hermo. Toisaalta ymmärrän sen, että kaikilla ei ole kuljetusmahdollisuutta tai rahaa maksaa kuljetuspalveluista, mutta kyllähän se korpeaa, kun jätehuone täyttyy huonekaluista, pesukoneista jne. Säntilliselle lajittelijalle olisikin todella mieluisaa, että muutkin noudattaisivat jätehuoneen sääntöjä. 🙂