Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Helteet ovat aavistuksen hidastaneet lukutahtiani, mutta ei järisyttävästi ja siten heinäkuussakin tuli luettua yhdeksän kirjaa.
Jørn Lier Horst, Tulikoe (William Wisting -sarja #10, neljäs suomennettu osa)
Neljännessä suomennetussa William Wisting -sarjan dekkarissa Tulikoe William tahkoo jo puoli vuotta kadonneena olleen taksikuskin jutun parissa. Samaan aikaan hänen viimeisillään raskaana oleva ja kotikaupunkiin muuttanut Line-tytär tapaa vanhan kouukaverinsa Sofien, joka niinikään on muuttanut kotiin perittyään isoisänsä talon ja rahat. Tyhjän talon kellariin on jätetty isoisän vanha ja suuri kassakaappi, jonka sisältö on karmaiseva.
Horstin WW-sarja on mainio ja pidän siitä. William on hahmona miellyttävä, samoin hänen toimittaja-tyttärensä Line. Jos tykkää hyvin kuljettavista dekkaritarinoista, niin näihin kannattaa tarttua. Jos kiinnostuit, aloita ensimmäisestä suomennoksesta Suljettu talveksi tai jos taidat norjankielen, niin sarjan ensimmäinen osa kantaa nimeä Nøkkelvitnet.
Mamen Sánchez, On ilo juoda teetä kanssasi
Konstaapeli Manchego saa tutkittavakseen Atticus Craftsmanin katoamistapauksen. Atticus on saanut tehtäväkseen hoitaa madridilaisen Librarte-lehden lakkautuksen. Viisi lehdessä työskentelevää naista ovat päättäneet estää lakkautuksen ja suunnitelma vie yhden heistä sekä Atticuksen Granadaan. Mutta miksi Atticus on kadonnut ja mitä milläkin on merkitystä kaiken kanssa?
On ilo juoda teetä kanssasi oli leppoisaa luettavaa. Saatoin ehkä odottaa tältä leppoisuuden lisäksi myös jonkinlaista dekkarimaisuutta, mutta siihen ajatukseen ei taida kannattaa juuri nojautua. Ihmissuhderomaanihan tämä taisi ennemminkin olla. En tiedä, ihan mielenkiintoinen lukukokemus, johon en olisi tarttunut ilman lukupiiriämme. 🙂
A.J. Finn, Nainen ikkunassa
Anna asuu New Yorkin Harlemissa ja viettää päivänsä kotonaan, sillä hänellä on vakava agorafobia. Ajankulukseen Anna vakoilee naapuriensa elämää. Naapuriin muuttaa uusi vakoiltava perhe, mutta kaikki kääntyy päälaelleen, kun Anna näkee perheenäidin murhattavan. Vai näkikö sittenkään?
Nainen ikkunassa on vuoden hypetetyin trilleri. Väittäisin, että juoni on aika taitavasti rakennettu enkä minä osannut arvata juonenkulkua. Taitavimmat lukijat tosin ehkä arvaavat… No, joka tapauksessa ajatukseni alkuun olivat kysymysmerkkien lisäksi vähän ehkä ahdistavatkin, en tiedä miksi. Mietin jossain vaiheessa jo, että tätäkö tämä on, kunnes yhtäkkiä säpsähdin. Varsinainen juonenkäänne, jota tosiaan itse en ollut tullut edes ajatelleeksi tai odottaneeksi. Sanoisin, että kirja oli hyvä ja nokkela, mutta ei se ehkä ihan kaiken hypetyksen arvoinen ollut – minun mielestäni. Siitä huolimatta suosittelen trillerin ystäviä lukemaan ja tekemään omat johtopäätöksensä. Kolme tähteä viidestä.
Elena Ferrante, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (Napoli-sarja #3)
Napoli-sarjan kolmas osa keskittyy Elenan ja Lilan aikuisuuteen jossain siellä 25-30 ikävuoden kieppeillä. Edelleenkin Elenan ja Lilan elämäntarinat ja kohtalot kiinnostavat sen verran, että sivut kääntyvät kuin itsestään. Silti pakko myöntää, että välillä tarinat poliittisista näkemyksistä, vallasta ja naisten asemasta eivät jaksaneet kiinnostaa. Onneksi Ferrante kaikesta huolimatta onnistui kuitenkin pitämään mielenkiinnon yllä niin, että nämä yhteiskuntaan liittyvät asiat eivät onnistuneet viemään koukkua pois tarinasta. Odottelen syksyllä ilmestyvää neljättä ja viimeistä osaa sarjasta – Kadonneen lapsen tarina – ja suosittelen sarjan lukemista kaikille vähänkään kiinnostuneille!
Luin myös nämä kirjat:
- Rinna Saramäki, Hyvän mielen vaatekaappi
- Gillian Flynn, Kiltti tyttö
- Marian Keyes, Vielä on toivoa
- Graeme Simsion, Vaimotesti
- Cecilia Samartin, La Peregrina (Peregrino-trilogia #2)
Tällä kertaa heinäkuun luetuista kirjoista mikään ei erityisesti noussut hitiksi tai osoittautunut olevan huti. Mikään kirja ei osoittautunut toista huonommaksi tai paremmaksi tai sitten helteen sumentavat aivoni eivät vain jaksa käydä tarpeeksi tehokkaasti muodostaakseen vahvoja ajatuksia ja tunteita. 😉
Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta
Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.
Helteistä viikon jatkoa!