Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Olisi ihanaa, jos olisi varaa hankkia kaunis kukkakimppu aina lakastuneen tilalle, jolloin tv-tasolla olisi aina jotain ihasteltavaa. Pitkässä juoksussa kukkakimppujen päivittäminen aina tuoreempaan tekee kyllä ison loven kukkaroon. Olisi myös kiva, että näin kevättä kohti mennessä kotona olisi jotain kevyttä asetelmaa pelkkien kynttilöiden ja joulukauden kukkien jälkeen, joten kihertelin tyytyväisyydestä, kun uskaltauduin nappaamaan yhden oksan peikonlehdestäni ja laittamaan sen maljakkoon. Tarkoituksena olisi saada oksa juurtumaan, jolloin saisin kotiin toisenkin peikonlehden. Tuossa juurtuessaan se toimii pitkän aikaa kukkakimpun korvikkeena ja on vielä kaiken lisäksi ihanan kevyen ja raikkaan näköinen.
Tuossa asetelmassa on oikeastaan kaikki elementit, joista tykkään. Betonin rouheus, viherkasvin vihreä väri ja raikkaus sekä yksinkertaisuus. Sitten vaan tuoksukynttilä palamaan illan tullen, niin ihanan tuoksuinen koti ja ilo silmälle on taattu. Ja hei, oletteko te muuten kokeilleet peikonlehden juurruttamista vedessä? Jos, niin onko onnistunut? 🙂
Ihanaa viikonloppua!
Yksinkertaisuus on parhautta 🙂 <br />
<br />
Onnistuin juurruttamaan peikonlehden eikä siinä mennyt kuin kuukausi, kun oli uudet juuret kasvattanut. Otin ihan kunnon oksan, jossa oli muutamia lehtiä ja yksi ilmajuuri mukana. Ne uudet juuret kasvoi hauskasti siihen ilmajuureen. Jos pelkän lehden juurettaminen ei onnistu, niin voisiko kokeilla sitten ihan oksan laittamista vesiastiaan, siis jos peikonlehtesi on sen verran iso että siitä raatsii oksan napata. <br />
Kiinnostunut kyllä olen, onnistuuko juurrutus noinkin :)<br />
<br />
Ihanaa viikonloppua sinulle!
Katerina: Siis täh, eikö tämä mun oksa olekaan oksa? 😀 Tarkoitatko oksalla siis sellaista isompaa rykelmää? Mä olen vähän ulalla tämän peikonlehden kanssa vaikka sitä jo vuoden ehtinytkin katsella ja kasvattaa. Täytyy ainakin nyt katsoa, lähteekö tämä versio tästä juurtumaan. Ja tosiaan, toimii nii nätisti kauniina sisustuselementtinä samalla!<br />
<br />
Kivaa viikonloppua sinne myös!
Irina, kyllä tuo ihan lehti on ;D Oksassa on usempi lehti ja noita ilmajuuria tai niiden alkuja mukana. Omastani nappasin latvat pois kun se kasvoi yhdessä vaiheessa niin mahdottomasti, keksi sitten niistä katkaistuista oksan tyngistään kasvatella saman tien uudet versot tilalle =) <br />
Katkomani oksat / latvapistokkaat olivat noin metrin mittaiset pätkät kaikkinensa. <br />
<br />
Katso ihmeessä, lähteekö tuo lehti tekemään ajan kanssa juuria 🙂 Näin sisukkaalta kasvilta on kyllä odotettavissa ihan mitä vain ;).
Katerina: Pöljä minä! 😀 Katselin tuossa aamulla tarkemmin peikonlehteäni ja siinä näiden uusien tietojen valossa näyttäisi olevan kaksi oksaa. En ehkä raaski siitä ottaa, joten pidetään peukkuja, että tuo lehti lähtisi juurtumaan!
Mä sain V:n esimieheltä isoja juurellisia peikonlehden oksia, jotka istutin multaan ja ne alkoi puskea uusia lehtiä 🙂 Olin melko onnellinen, kun sitä viherpeukaloa ei ole tänne suotu. Mutta ne mun oksat oli siis sellaisia isoja, missä näkyi juuret (<a rel="external nofollow" href="http://www.maailmanparaspaikka.fi/2016/06/pistokkaita.html)" target="_blank">http://www.maailmanparaspaikka.fi/2016/06/pistokkaita.html)</a> En siis tiedä onnistuuko noin, pelkästä lehdestä. Mutta näyttää kyllä nätiltä, vaikkei juurtuisikaan! Kivaa viikonloppua 🙂
Jossu: Mä tosiaan nyt opin, mikä on peikonlehden oksa ja mikä lehti. 😀 Pidän peukkuja, että tuo lehti lähtee juurtumaan, sillä en kaksioksaisesta peikonlehdestä koko oksaa ainakaan raaski napsaista poikki. 🙂 Kivaa viikonloppua!