Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, että sisustelut on täällä olleet hieman jäissä. Elämäntapamuutos ruokaremontteineen on vienyt lähes kaiken kiinnostuksen ja energian. Mielenkiintoa kotijuttuihin toki on, mutta se ilmenee nyt lähes ainoastaan raivaamisen, avartamisen ja järjestelyn kautta. Niin ja kukkasten ja yrttienviljelyn kautta. 😀 Haluan tilaa hengittää ja silloin helpoin ja konkreettisin keino on vapauttaa ympäristöä materian osalta. Paljon vähemmän mulla on tavaraa kuin oli vielä pari vuotta sitten, mutta paljon on vielä sellaista, mitä ei vaan tarvitse, mutta säilöö kun ei raaski luopua (”Jos mä vaikka tarviin tätä vielä joskus ja mitä sitte teen, jos mulla ei olekaan tätä?”).
Netti on pullollaan kaikenlaisia raivausohjeita ja -artikkeleita ja törmäsin jälleen yhteen. Tämä Kodin Kuvalehden artikkeli osoittautui kuitenkin aika yksinkertaiseksi ja helpoksi ilman turhaa hifistelyä. Konkreettisia esimerkkejä rennolla otteella.
Lajittele omat ja lasten vaatteet. Mieti, montako puseroa, t-paitaa, hametta tai takkia kukin oikeasti tarvitsee. Jos et ole käyttänyt jotakin vaatetta pariin vuoteen, pois vaan. Muutama muistovaate riittää. Mieti, onko realistista olettaa, että laihdut 20 kiloa ja mahdut nuoruuden suosikkimekkoon. Etkö mieluummin ostaisi laihtumisen kunniaksi uuden hameen? Pidä yhdet tavoitefarkut, anna muut pois. Poista vaatekomerosta värit, joista et enää pidä. Perkaa myös kenkävuoret ja laukkukasat.
Kirjoista voi olla vaikea luopua. Niiden siivous ja järjestäminen kuitenkin vievät aikaa. Karsi kirjahyllystä ensin matkaoppaat, pokkarit, lukemattomat kirjat, suvulta perityt tietokirjasarjat ja kirjat, joille riittää kertaluku. Käy läpi myös lasten kirjakasat ja elokuvat. Säilytä vain kirjat ja elokuvat, joihin haluat palata aina uudestaan. Kirjoja voi lainata kirjastosta ja elokuvat voi vuokrata alan liikkeistä.
Heitä rikkinäiset ja kahvapuolet keittoastiat pois. Montako jäljelle jäävistä tarvitset oikeasti? Laita turhat kierrätykseen.
Tee sama astioille. Sijoita säilytettävät, harvoin käytettävät kulhot ja astiat yläkaappeihin. Jos perheessä kaksi juo viiniä, nosta loput 18 viinilasia taemmaksi. Mieti miten usein tarvitset juhla-astioita. Jos ne katetaan pöytää vain harvoin, vähennä niiden määrää radikaalisti. Juhla-astioita voi myös vuokrata.
Tyhjennä hyllyt ja pese ne puhtaaksi. Käy läpi jokainen tavara ja vaadi sitä perustelemaan, miksi sen pitää saada jäädä. Varaa kolme laatikkoa ja jaa tavarat niihin periaatteella säilytä, heitä pois ja kierrätä. Lahjavaaseja, mauttomia matkamuistoja tai turhia ostoksia ei tarvitse säilyttää.
Lajittele ja palauta säilytettävät tavarat hyllyyn niin, että taakse tulee harvoin käytettävät ja eteen usein käytettävät tavarat. Lajittele pois heitettävät tavarat jäteastioihin, kierrätä säilyttämisen arvoiset tavarat.
Kaikki hyllyt ruokakaapeista siivouskomeroon voi raivata saman opin mukaan.
Heitä vanhat ruuat ja mausteet biojätteisiin. Harkitse, tarvitsetko matkalta tuotua eksoottista maustetta, jota et ole tähän mennessäkään käyttänyt. Heitä pois pian vanhentuvat mausteet, jos samaa maustetta on monta pussia. Jos et tiedä, mitä teet mausteella, heitä se pois. Lajittele ruuat ja mausteet hyllyihin niin, että näet helposti, mitkä aineet ovat loppumassa. Sijoita vanhimmat ruuat eteen ja käytä ne lähipäivien aterioihin. Tee raivatessa lista ruoista, joita pitää ostaa lisää.
Varaa sanomalehdille oma hylly tai kori. Kun se täyttyy, kanna vanhat lehdet saman tien ulos.
Säilytä aikakauslehtiä vain sen verran kuin yhteen pinoon mahtuu. Laita uudet päälle ja kanna alimmat lehtikeräykseen, kun pino nousee liikaa.
Tekniikka kehittyy nopeasti, ja kodin kaapit täyttyvät vanhentuneista tietokoneista, skannereista, printtereistä ja johdoista. Suhtaudu niihin kuin mihin tahansa muuhun rojuun. Laita kierrätykseen myös vanhat kännykät ja niiden laturit sekä vanhat kuvaputkitelevisiot, videot ja radiot. Vie jäteastioihin laitteiden manuaalit ja pakkaukset.
Kun ostat uutta elektroniikkaa, merkitse piuhoihin ja tarvikkeisiin, mihin laitteeseen ne kuuluvat. Kun laite menee rikki, heitä nekin pois.
Jos jätät tavaran lojumaan, se saa pian seuraa, ja taas on syntynyt uusi rojukasa. Laita siksi tavarat aina heti paikalleen. Käy läpi jo syntyneet rojukasat, vie tarpeelliset tavarat paikoilleen ja heitä pois roskat. Vie pois korit ja kulhot, jotka suorastaan houkuttelevat rojua.
Ja yksi tärkeimmistä, mitä itse olen kovasti yrittänyt toteuttaa:
Jokaisella tavaralla pitää olla kotona oma paikka. Päätä, missä säilytät esimerkiksi nappeja, pattereita, joulukoristeita, lasten piirroksia ja tärkeitä papereita.
Ja koska EN ole keksinyt kaikille tavaroille omaa paikkaa, ne saattavat lojua pitkiäkin aikoja erittäin häiritsevästi ympäri kotia. Mulla on meinaan sellainen kieroutuma, että jos en keksi minne joku tavara kuuluu, en voi laittaa sitä ”vain jonnekin” jolloin monet tavarat vaan ovat jossain nurkassa kasassa. Jos laitan jonkun tavaran jonnekin kaappiin suljettujen ovien taakse niin se huutaa ja kiljuu siellä kuin palosireeni eikä ”poissa silmistä poissa mielestä” toimi laisinkaan. Niinpä tavaraa olisi vähennettävä ja säilytystiloja kevennettävä niin selkeästi, että kaikille tavaroille olisi se oma paikka.
Ongelmani on lähinnä se, että saatan hetkeksi innostua raivaamaan ja saan muutaman tavaran siirrettyä tuohon eteisen pinoon (tuo viimeisin kuva), jonka sitten kokonaisuudessaan käyn läpi kun kaikista kodin nurkista on kaikki mahdollinen karsittu. Välillä kun olen ihan jumissa projektin aloittamisen/jatkamisen kanssa niin ystäväni puhelimitse piiskaa ja käskyttää (tätä voisi tsemppaamiseksikin kauniimmin sanoa ;)) mua ja ”joudun” siinä puhelimessa ollessani sitten aina joitain tavaroita käymään läpi ja siirtämään tuohon karsintapinoon.
Onko vinkkejä, millä itseään voisi ravistella sen verran, että saisi tätä projektia eteenpäin? Mulle meinaan käy niin, että epäjärjestys lamaannuttaa mut täysin ja päässä vain jumittaa enkä tiedä, mistä aloittaisin. Siksi tosiaan tämä ystäväkin on toiminut mulle ns. työnjohtajana. Onkohan tässä jotain samoja piirteitä kuin himohamstraajilla, että kun on ihan jumissa niin paras apu on ulkopuolinen apu? En itse ole tosin himohamstraaja, mutta kai näissä raivausasioissa joiltain osin yhteneväisiä juttuja on, ainakin mitä psyyken osuuteen tulee? 🙂
Mitenkäs teillä, onko tavaraa liikaa, liian vähän vai sopivasti? Mikä teitä auttaa motivoitumaan, kun pitäisi ihan oikeasti käydä sitä maallista omaisuutta läpi ja tehdä tilaa kaappeihin ja nurkkiin?
Kursivoidut osat tekstistä on lainattu postauksen alussa mainitusta artikkelista
No jopas sattui, luonnoksissa makaa juurikin samanlainen tavarankarsimis-postaus! 🙂 Melko ajankohtainen rempan vuoksi itsellenikin!<br />
<br />
Oma tyyli on tuon karsimisen suhteen se, että revin kaapista ulos yksitellen yhden tavaran ja heitän sen johonkin pinoon. Pinoja on yleensä kolme: jää, kierrätykseen, roskiin. Kierrätys tarkoittaa kirppistä, UFFin laatikkoa, sukulaisia/kavereita. Tämä koskee kaikkia tavaroita (paitsi toi UFF tietty vain vaatepuolta). En ole keksinyt muuta systeemiä. Sitten kun ne kolme pinoa on tehty, niin jää-pino tungetaan kaappiin, kierrätys pakataan saman tien uuteen osoitteeseen ja roskat viedään välittömästi. En ole ikinä vielä jäänyt itkemään minkään tavaran vuoksi, vaikka niin olin luullut 🙂
Blondi: Oi, sun karsimispostausta jäänkin odottamaan mielenkiinnolla. :)<br />
<br />
Mulla tuo kierrätyspuoli on vähän hankala. Mulla nimenomaan jää ne lojumaan. Kirppikselle ei tule mentyä ja UFF-laatikkokin on hieman kaukana nykyään. Pitää katsoa, että millainen kierrätyskasa tällä kertaa karsimisen jälkeen jää ja sitten vaan tiukasti aikaraja noutamiselle, jos tarjoon jollekin tai sitten vaan yritän saada kipattua UFFin laatikkoon tai jonnekin. Mulla on sama, että yleensä karsittuja tavaroita en ole jäänyt kaipaamaan. 🙂
Vieläkö olet ollut polttamatta? Mukava lukea näitä elämänmuutoksen tarinoitasi. 🙂
Kuten olen aiemmin todennut, niin sinulla on todella järjestyksessä kaikki, etten siitä olisi huolissani 🙂 <br />
Mua itseä kirjaimellisesti ahdistaa epäjärjestys ja väärissä paikoissa lojuvat tavarat. Kaikilla tavaroilla onkin kotona oma paikkansa ja menevät melkein itsestään aina paikoilleen. Eli harvemmin kasaantuu mitään epämääräisiä kasoja. <br />
Olen aktiivisesti yli vuoden perkannut kaappeja ja myynyt hissukseen tavaraa pois oman paikkakunnan nettikirppiksellä, homma toimii erittäin hyvin. Olen myös alkanut todella kriittisellä silmällä ostamaan tavaroita. Eli ei heräteostoksia, joita saisi kohta olla myymässä pois.<br />
<br />
Btw, sinut on laitettu juuri kyttäyksen alle instassa. Tämäkin pääsi nimittäin vihdoin ja viimein nykyaikaan ja sai hankittua sen älypuhelimen 😀
Rita: Mun ongelma koskaa lähinnä kaikkea muuta tilaa kodissa paitsi suurinta osaa kaapeista ja Bestå-tasoa olohuoneessa. Kaikki muut paikat sitten ovatkin kaaoksessa; tavarapinoja, yksi Ikea-kassi täynnä "toimistotavaraa" vielä muuton jäljiltä kun paikkaa ei ole löytynyt. Ja mun ongelma on siis se, että ne tavarat lojuvat n ä k y v i l l ä siihen asti, kunnes saan ne siististi sinne kaappeihin. Eli tosiaan on pakko karsia ja ehdottomasti keksittävä tavaroille ne omat paikat, jotta järjestys löytyisi ja pysyisi. ;)<br />
<br />
Ja hei, kiva kun aloit seurata mun Instagramia, tein saman sulle! 🙂
Ei liity tähän aiheeseen mutta en jaksa scrollata ihopostausta. Ajattelin että tämä saattaa kiinnostaa sinua:<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://blogit.iltasanomat.fi/idaiholla/2014/05/18/taistelu-ihon-puolesta-osa-2/" target="_blank">http://blogit.iltasanomat.fi/idaiholla/2014/05/18/taistelu-ihon-puolesta-osa-2/</a>
Rouva G: Kiitos linkistä. Tutkailin tuota ja Meine Base -suola voisi olla aika pop. Aqualan L:ääkin on reseptillä pullotolkulla. POD mulla diagnosoitiinkin muistaakseni 2008 tms. Siinähän yrittävät sittn mulle tetrasykliiniä määrätä, ei onnistu kun oon allerginen. 😉 Mutta katsotaan mitä tuleman pitää, huomenna prick-testit.
kiitos tästä postauksesta :). Elämäntaparemontti vie veronsa ja siihen on oikeasti keskityttävä! YOU GO GIRL!!!!!<br />
<br />
Mul käy niin, että kun aloitan raivaamisen niin en "raaski" laittaa vaatteita kiertoon, jos JOSKUS käytän sitä…sit lupaan itselleni alkavani käyttää kaikissa kaapissa olevia vaatteita ( koska ne on ihan kivoja ), mut sit taas parin kkn päästä huomaan että samat vaatteet ympäri pyörii. Nyt ooon kyl tosi hyvin päässyt laittaanut kamaa eteenpäin ja hyvä niin 🙂
S: Kiitos itsellesi! Kivasti oot tsempannut ♥ 🙂 Tosiaan ei paljon ehdi vielä muihin juttuihin keskittymään, mutta jos joskus vaikka saisi homman pyörimään niin automaattisesti, että ehtisi elääkin 😉 No joo, ehtiihän tässä elää, mutta joutuu niin paljon ajattelemaan menoja ja muita ruokailun aikataulun mukaan.<br />
<br />
Mä varmaan raaskisin laittaa kiertoon tarpeettomia ja epäkäytännöllisiä vaatteita, mutta kun ei ole mahdollisuutta hankkia tilalle käytännöllisempiä. Sitten myös se, että en saa niitä yleensä eteistä pidemmälle vietyä niin pitäisi melkein vain viskoa suoraan roskiin ja käyttökelpoisien tavaroiden/vaatteiden roskiin vieminen aiheuttaa kyllä todella huonon omantunnon. :/
Liikaa, varsinkin kaapit on se mun kompastuskiva ja mies, joka levittelee tavaroitaan ympäriinsä, jota minä käyn perässä keräämässä… 😀
JonnaH.: Tännekin saa tulla keräilemään, jos tahtoo! 😉
Tavaraa on täälläkin ihan liikaa! Ja kaikelle ei todellakaan ole omaa paikkaa… Mä nimittäin olen todella tehokas siinä, että tyrkkään vain kaappiin kaiken sälän, jolle en just heti keksi sitä ihan omaa paikkaa. Ja "poissa silmistä – poissa mielestä" toimii kuin tauti 😉 Se toimii liiankin hyvin, koska sitten unohdan edes miettiä niille tavaroille parempia säilytyspaikkoja ja lopputuloksena on kaapit täynnä epämääräistä sälää, jolle olisi pitänyt tehdä jotain jo muutama vuosi sitten… ;D Huohhhh….
Dara: Mä oon vähän kateellinen sulle! Välillä toivoisin, että voisin vaan viskoa tavarat kaappeihin ovien taakse piiloon ja täällä olisi kaikki muka-järjestyksessä. Mut kun on tämmönen "asennevammainen", niin ei pysty kykenemään. 😀
Erittäin hyviä vinkkejä. Vuoden olen tavaraa kierrättänyt tehokkaasti ja silti koko ajan tuntuu löytyvän lisää turhia tavaroita. Heti aion ottaa käyttöömmtuon vinkin noiden laitteiden johdoista ym. pienestä sälästä. Kaikki uudet tulevat pussiin ja pussiin laitteen ostopäivämäärä ja muut tiedot. Meiltä nimittäin noita johtokasoja löytyy… Keittiöremontin yhteydessä inventoin kaikki astiat tehokkaasti. Jospa silloin viimeistään liiat saa hävitettyä. Hyvä postaus siis ja erittäin ajankohtainen.
Mallu: Raivauspuuhia tuntuu olevan vähän kaikkialla meneillään. 🙂 Noi johto- ym. sälät on todella rasittavia. Itselläkin kaikenmoista vastaavaa säilössä, mutta kun ei tiedä, mitä kaikkea niissä on niin ei uskalla oikein viskoa poiskaan. Pitäisi kai pyytää joku expertti paikalle kertomaan, onko kyseessä tarpeellinen vai tarpeeton piuha tms. 🙂
Meilläkin tavaraa on tällä hetkellä vielä liikaa. Viimeisen vuoden aikana olen saanut kyllä hyvän määrän vaatteita ja tavaroita pois pyörimästä, mutta vielä riittäisi työn sarkaa. Erityisesti varastokoppimme täytyisi siivota ja järjestellä, sillä tällä hetkellä sinne ei mahdu enää yhtään mitään ylimääräistä. Toki se on kooltaankin todella pieni, mutta tiedän, että siellä on turhia tavaroita aina vanhoista talvitakeista sekä nykyiseen sisustukseen sopimattomista matoista lähtien. Ajattelinkin, että nyt lomalla on hyvää aikaa käydä joku päivä sen kimppuun!<br />
<br />
Täällä Lappeenrannassa ainakin toimii SPR:n Kontti -niminen kierrätystavaratalo, jonne voi lahjoittaa oikeastaan mitä vain kodista löytyvää tavaraa sekä vaatteita ja jalkineita. Halutessaan Kontti noutaa tavarat suoraan kotoa, ja olenkin hyödyntänyt tätä mahdollisuutta pariin otteeseen, kun tavaraa on ollut niin paljon, ettei itse kuskaamisessa ole ollut järkeä. Itse olen laiska kirppistelijä, joten mieluummin vaikak lahjoitan tavarat ilmaiseksi, kuin yrittäisin hyötyä niistä muutaman euron verran :).
Tiia: Täällä kierrätykseen menevät tavarat ja vaatteet voisi viedä vaikka UFFin laatikkoon, Fidaan tai Pelastusarmeijalle. Pelastusarmeija ainakin hakee tavarat, jos niitä on esimerkiksi jätesäkillinen, jolloin kantaminen on vaikeaa ilman autoa. Pitää nyt katsoa, paljonko ja millaista tota kierrätystavaraa tulee ja tehdä sitten päätös. 🙂
Hyvä postaus :)<br />
Täällä(kin) välillä tuskaillaan, ja välillä innostutaan oikein urakalla raivauksien kanssa. Jes ja huoh.
Pari vinkkiä, jotka olen bongannut amerikkalaista organisointiblogeista:<br />
1. Luovu joka päivä vain muutamasta tavarasta.<br />
2. Pidä huolta siitä, että tavarat todella lähtevät ulos talosta eivätkä vain toiseen paikkaan asunnossa.<br />
<br />
Itselläni heikko kohta on juuri tuo kierrätystavaroiden poisvieminen.
Marjaana: Nuo ovat hyviä vinkkejä. Olen seurannut joitain projekteja, joissa poistetaan aina yksi tavara päivässä. Siinä kertyy vuodelle aika paljon turhaa. 🙂 Itselleni ongelma on myös kierrätykseen lähtevien tavaroiden saaminen tuosta eteisestä eteenpäin.