85 vuotta

Eilen oli tärkeä päivä, isäni täytti 85 vuotta. Järjestimme isälle yllätyskakkukahvit. Isä odotti paikalle minua ja äitiä, mutta päivän menoiltaan palattuaan kotona odottikin kakkukahvitarjoilun lisäksi myös kaksi hänen lapsenlapsistaan. Ehdimme tosiaan paikalle ennen isää ja kotiin saapuessaan yllätimme hänet onnittelulaululla. Suunnitelmamme meni aivan nappiin ja saimme isän yllätetyksi ja ennen kaikkea onnelliseksi.

IMAG0115.jpg

IMAG0116.jpg

Ostin isälle yksinkertaisen ja kauniin vaaleanpunaisen liljaoksan sekä toin tullessani itse valmistamaani siskonmakkarasoppaa. Lahjan ei siis tarvitse aina olla mitään sen kummempaa, riittää, että ajatus on mukana ja lahjan saaja tulee siitä iloiseksi. Ja isä tykkäsi, kun sai tyttären valmistamaa kotiruokaa. 😉

IMAG0117.jpg

Sijoitin liljanoksan vihreään lasimaljakkoon, joka on fafani tekemä. Fafa oli lasimestari ja maljakko yksinkertaisesti pullosta tehty. Kukka tyttäreltä oman isän tekemässä maljakossa, täydellistä. 

IMAG0111.jpg

IMAG0121.jpg

Kahviastiastona toimi famun vanhat Arabian Rosita kahvikupit. Kahvikupeissa on piippuleima ja ovat siis vuosilta 1932-1949. Nämä kupit esittelin aikoinaan postauksessa, jossa kuvasin visiittiäni lapsuudenkodissani. Näin sai isä nauttia syntymäpäiväkahvinsa oman äitinsä kahviastiastosta. <3

IMAG0112.jpg

IMAG0113.jpg

IMAG0114.jpg

Nämä sokeripihditkin ovat muuten famun peruja.

IMAG0124.jpg

Isän entinen naapuri leipoo paljon ja on aivan huippu taidoiltaan. Hän säännöllisin väliajoin tuo isälle kaikenlaisia ihania itseleipomiaan herkkuja ja eilen hän toi aivan m i e l e t t ö m i ä Ystävänpäivän cupcakeseja. 

IMAG0118.jpg

Isä oli silminnähden iloinen ja onnellinen. Tästä syystä myös minä olen onnellinen. <3 Vieläkin mietin suurella lämmöllä eilistä ja sydän on täynnä rakkautta. 

 

P.S. Taidanpa seuraavan käyntini yhteydessä napata isältä tuon maljakon mukaani 😉

 

Harmaakin toimii

Haluan makuuhuoneeni olevan pääosin valkoinen väriltään. Sattui kuitenkin valkoisten liinavaatteiden ollessa pesussa hyvä mahdollisuus mallailla petausta harmailla tyynyliinoilla ja pussilakanalla. Hyvin näyttävät nuo Saanalta ja Ollilta saadut Villi pohjola -koristetyynyt sopivan myös harmaan kanssa. 

IMG_0483.jpg

IMG_0478.jpg

Makuuhuoneessa on viime aikoina tapahtunut pientä muutosta muutenkin, kun siirsin olohuoneessa sivupöydän virkaa toimittaneen Eclipse-pöydän makuuhuoneeseen yöpöydäksi.

IMG_0477.jpg

Muutakin uutta makuuhuoneessa on ja siitä lisää myöhemmin. Todennäköisesti myös itse tekemäni puulaatikko päätyy makuuhuoneeseen, joten makuuhuoneaiheisia postauksia on tulossa.

IMG_0486.jpg

Tein muutaman muunkin petauskokeilun tässä yhteydessä ja tein niistä kuvakollaasin. Nukkumaan menemistä ajatellen käytännöllisimmät petaukset ovat ylhäällä oikealla oleva petaus sekä alhaalla vasemmalla oleva. Katseenkestävin on mielestäni kuitenkin tämä petaus joka näissä yksittäiskuvissa esiintyy.

kollaasi.jpg

Nyt kun olen mieltynyt valkoiseen makuuhuoneeseen, nämä harmaat petivaatteet tulevat olemaan varmastikin aika harvinainen näky. Hyvä kuitenkin tietää, että toimii, jos kaipaa välillä jotain muuta kuin valkoista. 🙂

Tänään juhlitaan isäni 85-vuotis syntymäpäivää perheen ja sukulaisten kera kakkukahvien merkeissä. Ei pitään suurta vaan ihan simppeliä ja intiimiä. Aika huikea saavutus kyllä tuo ikä. <3 Seuraavaksi onkin sitten vuorossa minun 35:t. Olen iltatähti ja isälläni ja minulla onkin näppärä 50 vuotta ikäeroa. 🙂

Teille toivottelen mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

 

 

DIY puulaatikko

Puulaatikot ovat olleet jonkin aikaa jo aika kovassa huudossa sisustamisessa ja minäkin olen kivaa rustiikkista laatikkoa halunnut. Laatikot tuntuvat olevan kuitenkin kiven alla, varsinkin aidot niin sanotut omenalaatikot. Erilaisia laatikoita on kuitenkin sisustuskaupoissa näkynyt, mutta hinta hipoo pilviä. 

Laatikoita etsiessäni ystäväni kuitenkin ehdotti, josko kokeiltaisiin ihan itse nikkaroida laatikot itsellemme ja näinpä sitten päätettiin ryhtyä toimeen. Ensin haimme lautaa Puukeskuksesta. Sahatavara olisi ollut ehkä vielä ”luonnollisemman” näköistä, mutta koska sitä ei ollut sopivan paksuisena päädyimme hankkimaan höylättyä mäntylautaa. Puukeskuksessa lauta pätkittiin pienemmiksi osiksi, jotta saimme ne mahtumaan autoon.

lautojen%20hankinta.jpg

Jatkosirkkelöinti oli kuitenkin tarpeen ja onneksi käytössämme oli jiirisirkkeli. En ole eläissäni sirkkelöinyt mitään, joten kokemus oli huisin jännittävä. Alla oleva kuvasarja kertoo kaiken oleellisen. Ensin hurja keskittyminen – onhan mittausmerkki varmasti oikeassa kohdassa ja pysyyhän lauta varmasti paikoillaan leikkauksen ajan – ja sitten ilme jo kertookin, että meteliä on ja sirkkeli tekee tehtävänsä. Kuva numero 4:ssa ilme on ”oho, mä osasin”. 😀

sirkkel%C3%B6inti%C3%A4.jpg

Sitten mittailtiin ja mallailtiin. Olimme alun perin suunnitelleet laatikoista noin 30 x 30 x 50 kokoisia. Ensimmäiseen laatikkoon tuli 9 kpl noin 50 cm lautoja ja 6 kpl noin 30 cm lautoja. Lisäksi neljä kappaletta tukikappaleita ohuesta rimasta.

mittailua%20ja%20mallailua.jpg

Jiirisirkkelin lisäksi käytössämme oli ilmanpaineella toimiva hakasnaulain. Todella kätevä vekotin. Naulaimenkin käyttöä ensin jännitin kovasti, mutta helppoahan se oli, kun uskaltautui kokeilemaan. Ja vaikka alla olevan kuvakollaasin yksi kuvista onkin hieman hurja (ystäväni kysyi, ammunko jossain seurassa ;)) niin vammoilta säästyttiin ja itse työ tehtiin huolellisesti varovaisuutta noudattaen. 🙂

hakasnaulailua.jpg

Laatikon hyvästä ja yksinkertaisesta suunnittelusta huolimatta touhumme oli välillä varsin hulvatonta, kun pyörittelimme laudan kappaleita ympäriinsä ja välillä piti pikkuisen purkaakin. Kummallisen ”vaikeaa” se tuntui paikka paikoin olevan ja nauru raikasikin koko projektin ajan. En ollut osannut ajatellakaan, että näinkin yksinkertaisen puutyön tekeminen voisi olla niin hauskaa. 😀 Eihän itse laatikon tekeminen ihan aikuisten oikeasti vaikeaa ole, mutta kun ei ole tottunut nikkarointihommiin ja tekee jotakin ekaa kertaa, niin ei ne palaset aina ihan samantien mene oikeille paikoilleen. Sitä saattaa aluksi tehdä useammankin asian hieman vaikeamman kautta ennen kuin hiffaa, että ”hei, näinhän se menee”. Hyvänä esimerkkinä se, kuinka nikkaroimme pari laatikkoa lattialla kyykkien ja seuraavana päivänä ystäväni jatkaessaan projektia yksin tajusi, että olisimmehan me voineet ne laatikot kasata pöydän päälläkin. No, nyt on toista päivää reisilihakset huutaneet hoosiannaa. 😉

ty%C3%B6st%C3%B6%C3%A4.jpg

Ensimmäisestä laatikosta tuli siis ”kolme lautaa korkea”. Toisen saimme aikaan jo hieman pienemmällä vaivalla ja samalla kokeilimme tehdä hieman matalamman version. Johan alkoi näyttää enemmän oikeanlaiselta. Kotiini sain kantaa tuon matalamman laatikon ja ensin tehty laatikko jäi ystävälleni jatkotyöstöön ja omaan käyttöön.

valmiit%20laatikot.jpg

Ihan jees ensimmäisiksi laatikoiksi, ehkä meistä vielä tulee puuseppiä? 😉 Ei mitään laatudesignia, mutta näiden laatikoiden yksi pointeista onkin juuri se, että ne ovat luonnollisen ja huolettoman näköisiä. Olimme tyytyväisiä ja ennen kaikkea meillä oli todella hauskaa!

En ole itse ennen tehnyt mitään tällaista itse ja se tunne, kun saa omin kätösin jotain valmista on aivan mieletön. Jään välillä vain tuijottamaan omaa laatikkoani ja mietin, että hei, mä olen tehnyt tuon. <3

oma%20laatikko.jpg

Tällä kotiin kantamallani laatikolla on mittaa noin 50 x 30 x 20 ja lautaa kului noin 4,7 metriä + noin 80 cm rimaa tukikappaleihin.

Käyttöön laatikko ei ole vielä päässyt, mutta suunnitelma on jo mielessä. Tarkoitus on myöhemmin tehdä lisää laatikoita tai ainakin yksi laatikko. Toiveissa olisi myös, että saisimme käyttöömme jostain ikääntyneempää puuta. Puutahan voi kyllä tietynlaisella käsittelyllä saada ikääntyneemmäksi (ystävällä tämä projekti on juuri meneillään) ja laatikkoa voi myös säilyttää vaikkapa ulkosalla.

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan puulaatikon tekemistä itse, jos vain on mahdollisuus. Se on halvempaa (varsinkin jos jostain saa lautaa ilmaiseksi/halvalla), näkee oman työn tuloksen konkreettisesti ja lisäksi nikkarointi on todella hauskaa. 😀