Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Piipahdin eilen lapsuudenkodissani ja tutkailin kaappeja ja paikkoja uusin jonkin verran oppinein silmin ja räpsin kuviakin erilaisista bongaamistani jutuista, joihin en aiemmin ole edes juuri huomiota kiinnittänyt. Kaikenlaista näin, huomasin ja ihmettelin. Kun on ikänsä erilaisia juttuja katsellut, niin ei välttämättä näe metsää puilta.
Arabian Kosmos-kahviastiasto
Arabia / Finel Esteri Tomulan emali-kattila
Isän kansakoulussa 40-luvun alussa tekemä jakkara
Edesmenneen famuni vanha kattokruunu
Lehmänkello Sveitsistä
Tätä kirjaa ei koolla ole pilattu, olisko joku 10x15cm
40-luvulta Idman Oy valaisintehtaan eri valaisinosista rakennettu valaisin. Aika söpö…
Jos oikeaan päädyin tutkimuksissani niin tämä sarja on nimeltään Arabian Rosita. Pohjassa oleva piippuleima on vuosilta 1932-1949. Nämäkin ovat famuni perintöä.
Kaikenlaistahan näemmä lapsuudenkodistani löytyy ja aionkin jatkaa tutkimusretkeäni seuraavalla vierailulla. 🙂
Nyt hieman inkivääriteetä nassuun ja sitten unta odottelemaan. Huomenna onkin mielenkiintoinen ja varmasti kiva ilta tiedossa tilaisuudessa, johon sain blogini kautta kutsun. <3 Raportoin illasta teillekin viikonloppuna!
Hyvää yötä ja kauniita unia. 🙂
Hyvin usein itsekin tulee huomattua omassa mummolassa käydessä miten paljon kaikkea ihanaa ja arvokasta ja kaikinpuolin kaunista ja vanhaa talo sisältää, ja miten sen tajuaa vasta näin vanhempana, pienenä kun ne vain oli esineitä muiden joukossa. :)<br />
Totta puhut! 🙂 Ja täällä blogimaailmassakin näkee ja oppii kaikkea.
Voi miten söpö tuo pieni jakkara!! Just tollasia mä oon himoinnut parvekkeelle kesäkukkien alle! 🙂
Meillä on tota vikassa kuvassa esiintyvää Arabian Rosita sarjaa myös (jos se sitä on ;). Musta ne on niiiin ihania! Tosin en tiiä näenkö harjoja, mutta noissa näyttäis olevan jotkut kultarenkaat reunoissa? Meiltä puuttuu. Onko nää mitä lautasia, ruokailu vai leipä vaivai? 🙂 Kuvio näyttäis muuten samalta. Ehkä meidän onkin jotain lähellä Rositaa, muttei sit ihan samaa sarjaa kuitenkaan 😀
voi ei tuo jakkara! mun isä on tehnyt sellaisen kans 60-luvulla! se on mintun värinen :D. pyysin jo kesällä lupaa vähän käsitellä sitä ja omia se, mut ei tullu lupaa ainakaan toistaiseksi ;D
Toi on niiiin ihana, oon ottanut siitä kuvia ennenkin ja himoinnut. Ja vielä rakkaan isän omin käsin tekemä. &lt;3 Fafa tosin on sitä jossain kohtaa korjannut.
Joo, niissä on kullatut reunat. Itse kävin kurkkimassa alla olevasta linkistä nuo astiat. Aika kattavasti tuntui olevan tuolla. Myös Astiataivaan valikoimaa kannattaa käydä katsomassa.<br /><br /><a rel="external nofollow" href="http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/Itemid,34/<br" target="_blank">http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/Itemid,34/<br</a> />
Mulla myös sormet syyhyää aina kun tuon nään… tulee semmonen fiilis, et huomaiskohan isä jos vaan lähtisin jakkaran kanssa kotiin. 😀
Hienoja tavaroita! Nuo vanhat kirjat sykähdyttivät erityisesti! 🙂
Ei ole tosiaan tullu availtua noita kai koskaan, ainakaan näin aikuisiällä niin että ymmärtäisi mistä ne kertoo :D<br />