Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Viime aikoina on kohistu paljon japanilaisen Marie Kondon KonMari-menetelmästä, jonka luvataan takaavan sen, että kun kerran järjestää kotinsa, koti myös pysyy siistinä. KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika on mielenkiintoinen teos, joka todella inspiroi karsimaan ja opettelemaan järjestämistä. En ole itse vuosiin lukenut juuri mitään, mutta kun ostin tämän kirjan viime viikonloppuna, ahmin sen vajaassa vuorokaudessa.
Kirja käy läpi tärkeimmät syys epäsiisteydelle ja tavarakaaokselle ja tarjoaa yllättävän yksinkertaisen keinon päästä turhasta tavarasta eroon. Myös kodin järjestämiseen tarjotaan vinkkejä! Monet siivoavat laatikko, kaappi ja huone kerrallaan, mutta KonMari-menetelmä on jotain muuta. Kodin tavarat neuvotaan käymään läpi, karsimaan ja järjestämään laji kerrallaan. Tärkein kysymys, joka prosessin aikana itselleen esitetään on ”Tuottaako tämä minulle iloa?”.
Karsimiselle on oma järjestyksensä; ensin karsitaan vaatteet, sitten kirjat, paperit ja sekalaiset (komono). Ihan viimeiseksi jätetään tunne-esineet eli tavarat, joilla on tunnearvoa. Tämä järjestys johtuu siitä, että vaatteet ovat helpoin laji käydä läpi ja kun edetään lajeissa helpoimmasta vaikeimpaan on sisäinen intuitio jo saanut harjoitusta luopumisessa.
KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika on hyvin selkeästi kirjoitettu ja kärryillä on helppo pysyä. Lähes kaikki lukemani kuulosti loogiselta tavalla tai toisella. Ihan kaikkea neuvottua en ehkä itse tule noudattamaan kirjaimellisesti enkä aivan kaikessa ole 100 % samaa mieltä. En usko, että aivan kokonaan voi valita säilytettäviä tavaroita sillä perusteella, mikä tuottaa iloa. Joskus jotain tavaraa yksinkertaisesti vain tarvitsee, tuotti se iloa tai ei. Onneksi kuitenkin tosi paljon voi karsia ilontuottoperiaatteella ja uskonkin, että se on varsin hyvä lähtökohta tavaran karsimisessa. Tässä muutamien päivien aikana olen onnistunut karsimaan tavaraa yllättävän paljonkin, kun olen kysynyt itseltäni ”Tuottaako tämä minulle iloa?”. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että satsasin tähän kirjaan ja lämpimästi suosittelen sitä ihan kaikille!
Oletteko te kuulleet Marie Kondosta ja KonMari-menetelmästä? Jos olette, mitä mieltä olette ja jos ette, niin miltä vaikuttaa? 🙂
Vieras on kirja, nimi ja metodi, mutta melkein voisin kyllä tutustua aiheeseen. Meillä ei kotona ole onneksi kenelläkään tapana "hillota" tavaraa ja esim. vaatekaappeja käydään lävitse usein katsomalla mikä on tarpeen ja mikä ei. Kirpparilla käyn kerran pari vuodessa myymässä tavaraa ja siellä viimeistään pääsee ylimääräisestä eroon. Silti kotoa löytyy pari yläkaappia, jotka heti alkoi mietityttämään, että pitäisi käydä läpi! 🙂 Varasto on seuraava isompi raivauskohde, jos kotona ei säilytetä ylimääräistä, sieltä sitä varmasti kyllä löytyy!
Heidi: Suosittelen tutustumaan kirjaan! Siitä saa insipiraatiota vaikka omassa kodissa ei katastrofaalista tavaramäärää olisikaan. Itse menetelmä ja sen mukana tuomat ajatukset ja muut lieveilmiöt ovat kiinnostavia. 🙂
Houkuttaisi kyllä ostaa tuo kirja, sillä siitä on kohistu viime aikoina niin paljon :). Tavaran karsiminen on aina niin vapauttavaa.
Tiia: Voin lämpimästi suositella! KonMari-menetelmä on varsin kiehtova ihan koko elämää ajatellen. 🙂
Asun kolmiossa mieheni ja lapseni kanssa ja meillä oli todella ahdasta. Kun tulimme joulun matkan jälkeen kotiin, ostokset eivät mahtuneet kotiin vaan ne täyttivät saunan.<br />
<br />
Sitten törmäsin aivan ihanaan ihmiseen, joka oli vähän aika sitten jäänyt eläkkeelle. Pieni eläke kun on, hän otti uuden työn, kirpputorityöskentelyn. Meni läheiselle kirppiselle töihin niin että on töissä siellä tarvittaessa. Palkaksi saa vapaan pöydän vuokrauksen. Hän kävi meillä yhteensä 5 kertaa, vieden 5 autollista tavaraa. Ja tämän keräämiseen ei mennyt minulta kauaa aikaa. Aivan uskomatonta.<br />
<br />
Hän siis haki, hinnoitteli, myin ne pöydässä ja tilitti minulle puolet myynnistä. Olimme kummatkin todella tyytyväisiä.<br />
<br />
Hyvän tavaran kierrättäminen on tänä päivänä vaikeaa. Yritin ottaa proggiksen laittamalla yhteen fb.sen n 50 tavaraa ja hyvin pienet hinnat. Niitä myytiin 1- 3 kpl kerralla, jotkut noutivat nopeasti, jotkut eivät ikinä. Aikaa yksiin housukauppoihin pystyi menemään kunnolla ja tienasin siitä 2 euroa.<br />
Itepalvelukirppikset ovat suht arvokkaita, pitää käydä päivittäin siivoamassa jne.<br />
<br />
Ainoa tapa millä saat nopeasti siistiä jälkeä on löytää joku paikka, joka ottaa ilmaiseksi tavaraa vastaan. Ongelma on, kun itse en halua kaikesta ilmaiseksi luopua. On helppo antaa lapseni pieneksi jääneitä vaatteita vähävaraiselle yh-äidille, mutta kenen elämä muuttuu siitä että saa uudet verhot ? Usein vielä tälläiset ihmiset voi olla muutaman muunkin roskasäkkejä.<br />
<br />
Olen vuosia käynyt Hietsussa kesäisin myymässä, mutta työelämässä nyt kun on, on vaikea antaa kokonaista viikonloppua ja montaa arki-iltaa, senhän verran siinä menee että saa tavarat käsiin. <br />
<br />
Nyt onneksi on kellarissa tilaa. Kun tarpeeton tavara tulee vastaan, voin heivata sen kellariin ja ehkä ensi kesänä pääsen Hietsuun. Ja sillä aikaa voin laittaa vaikka yhden tavaran viikossa huutikseen. Vuodessa n 50 tavaraa vähempänä, on sekin jotain. <br />
<br />
Kirjasta on puhuttu ja paljon. Hyvä ystäväni on hurahtanut täysin, osti 1,5 viikkoa sitten kirjan ja on laittanut minulle päivittäin valokuvan aikaansaannoistaan. Lopputulos olen hyvin ylpeä hänestä ja samalla äärimmäisen kateellinen hänen energiamäärästään.
Lanttuleikkuri: Tavaran karsimisessa ja järjestelemisessä eli tässä tapauksessa KonMari-menetelmässä jujuna onkin se, että kun kerralla käy läpi oman kotinsa ja tavaransa ei ole sitä tilannetta jatkossa, että tavaralle ei olisi enää säilytyspaikkoja tai tarvitsisi luopua tavarasta, josta on ensin maksanut kalliin hinnan. Ei kai kukaan täysin ilmaiseksi haluaisi luopua maksamistaan tavaroistaan, mutta koen sen huonoksi syyksi tavaroiden säilömiselle. Raha on mennyt jo aikaa sitten ja jos tavara itselleen ei ole enää tarpeellinen, tuottaa se vain ahdistusta. Itse olen surutta pistänyt vaatteet ystäväperheen kautta kiertoon ja heille tarpeettomat on viety kierrätyslaatikoihin. Muut tavarat olen myynyt tai lahjoittanut eteenpäin. Facebookissa on ryhmiä, joissa tavarat menee kuin kuumille kiville lähes tulkoon kunnosta riippumatta. Aikoinaan itselläni oli sama juttu etten halunnut ihan ilmaiseksi luopua, mutta kun tavarasäkkejä alkoi kertyä, totesin itselleni terveellisemmäksi tavaksi vaan hankkiutua niistä eroon lahjoittamalla. Nyt on todella paljon parempi olla eikä edes pahasti kirpaissut loppujen lopuksi.<br />
<br />
Suosittelen lukemaan kirjan kaikesta huolimatta, se oli varsin avartava kokemus! 🙂
Kirja luettu ja hyväksi havaittu. Samaa mieltä olen kanssasi että ihan kaikkea ei pysty itselle tekemään mutta soveltaen. Olen toipilaana joten olen aloitellut vaatteista ja kori kerrallaan käynyt läpi. Viimeisimpänä kävin huivit ja kosmetiikkatuotteet. Hyvin avartavaa kasata kaikki yhteen paikkaan.
Mallu: Kiva, että on muitakin, joille kirjasta on ollut iloa! 🙂 Minä olen käynyt läpi ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteet ja nyt vaatteet. Kirjat ja paperitkin olen karsinut aiemmin, mutta aion ne vielä käydä pikaisesti läpi KonMari-menetelmällä. Sitten on muiden tavararyhmien vuoro. Yksi asia tosin mitä en aio tehdä, on käsilaukun purkaminen joka päivä kotiin tullessa. Menetelmän mukaan se pitäisi tosiaan tyhjentään joka päivä ja asetella käsilaukku lepäämään. Mulla on käsilaukussa aina tietyt tavarat koko ajan ja poistan ne vain siirtääkseni toiseen laukkuun. Tämä oli yksi asioista, joita en ajatellut toteuttaa. ;)<br />
<br />
Iloa karsimiseen ja järjestelyyn, Mallu!
Minua häiritsee eniten Konmarissa tavaroiden järjestelyjärjestys. Vaatteiden, kirjojen ja papereiden jälkeen kaikki samaan kasaan? Siis astiat, sisustustavarat, kynttilät, videot, pelit..? Minusta helpompaa on järjestää yksi asia kerrallaan (joko yksi huone tai yksi tavararyhmä), ja olenkin tämän vuoden aikana järjestänyt kohta koko kodin (tosin aika järjestyksessä se oli jo valmiiksi). Blogistani löytyy järjestelyhaastekin!
Laura: Ei tietenkään kaikki mene samaan kasaan vaatteiden, kirjojen ja papereiden jälkeen! Tuo minuakin mietitytti, mutta kun luin kirjan, asia selkeni. Sekalaiset (komono) on toki vielä avattu eli se sisältää muita tavararyhmiä. Kirja myös selittää tarkasti, miksi tällainen "Vaatteet, kirjat, paperit, sekalaiset" järjestys on muodostunut. KonMari-menetelmässä on tarkoitus nimenomaan karsia ja järjestelmällä tavararyhmittäin, kuten sinäkin olet tehnyt. Kannattaa ehdottomasti lukea tämä kirja, niin ymmärrät! Ja uskon, että jos olet jo karsinut paljon niin tulet pitämään kirjasta. 🙂
Lukaisin kirjan nopeasti läpi, joskus kesällä. En enää muista tarkemmin mitä kaikkea siellä oli. Olihan siellä paljon hyviäkin juttuja, mutta jo lukiessa minua häiritsi tuo järjestys. Varmasti se joillekin sopii, mutta minulle ei. (Esimerkiksi minulla on alle 20 kirjaa, joten niiden olisi turha olla omana ryhmänään, vaan ennemminkin ne kuuluisivat "sekalaisten" kasaan.) Myös taaroiden kiittely (liittynee shintolaisuuteen) kuulostaa minun korvaani oudolta. Nyt muistin, että olen kirjoittanut tästä Konmarista blogissanikin, täällä<br />
<a rel="external nofollow" href="http://lkotona.blogspot.fi/2015/06/marie-kondo.html" target="_blank">http://lkotona.blogspot.fi/2015/06/marie-kondo.html</a>
Laura: Ehkä kirjat on siksi omana ryhmänään, kun monesti niitä on ihmisillä tosiaan paljon ja sitä kautta se on "hyvä ryhmä harjoittaa luopumista" ennen vaikeampia ryhmiä. No, tiedä häntä. 🙂 Tavaroiden kiittely kuulostaa minustakin vähän hassulta, mutta ehkä tiettyyn pisteeseen asti sellainen tyytyväisyys tavaran tuottamasta ilosta on hyvä tunnustaa, erityisesti jos luopuminen tuntuu vaikealta. Ehkä se joillain helpottaa luopumista… mut nää on näitä psykologisia juttuja, jotka ei ihan kaikille uppoa. 😉
Minä olen ihan hurahtanut Marie Kondon kirjaan. Ostin kirjan keväällä ja ihastuin palavasti useimpiin kirjan ajatuksiin. Meillä lapsetkin on lukeneet kirjaa ja tehneet omissa huoneessa järjestelyjä. :)<br />
<br />
Muutamia juttuja kirjasta en minäkään toteuta (mm. käsilaukun purku, asiapapereiden hurja hävittäminen…), mut kaikkihan on sovellettavissa ja napata kirjasta juuri sen mikä itselle sopii. 🙂
Soili: Yllättävän toimiva kirja ihan psykologisella tasollakin, olen kyllä iloinen, että luin! Mä puolestani mielelläni karsin asiapapereita ja yritän säilyttää vain tärkeimmät. Ihan liian paljon paperia sitä tulee säilyttääkseen ja lopulta juuri mitään niistä ei tarvitse. 🙂
Minä suosittelen lainaamaan kirjan kirjastosta, niin ei jää kirja turhana pyörimään kotiin, kun sen opit on imetty talteen.
Olivia: Ehdottomasti kannattaa hyödyntää kirjaston valikoimia, jos vain mahdollista ja malttaa odotella, jos varauksia on paljon! Toisaalta, jos kirja kiinnostaa tosi paljon ja sen saa helposti pistettyä kiertoon, niin mikäs jottei voisi ostaakin. Itse ostin, koska sitä kovasti halusin (harkitsin tosin pidempään) ja olen vielä sen luettuakin oikein tyytyväinen ja haluan sen säilyttää. Uskon sen menevän myös hyvin "kaupaksi", jos siitä päädyn luopumaan. 🙂
Heippa pitkästä aikaa Irina 🙂 Tiedän kirjan, mutta en missään nimessä voisi luopua esineistä, joita olen saanut lahjaksi!<br />
En vaan voi!
Heippa vaan Iloinen Kulkuri! :)<br />
<br />
Luopuminen lahjoista onkin vaikeaa. Mutta kuten kirjassakin sanotaan, haluaisiko lahjan antaja, että säilyttää tavaraa vain siksi, kun se on lahja vaikka sille ei ole käyttöä ja siitä ei ole mitään iloa? Me kuitenkin kaikki toimitaan itsellemme parhaaksi katsomallamme tavalla ja jos joku ei halua luopua saaduista lahjoista saati tavaroistaan ylipäätään niin sekin on ihan ok. 🙂
Mä ostin kirjan e-kirjana, mikä on siinä mielessä "kirjan oppien mukaista", ettei se jää hyllyyn kasvattamaan tavaramäärää. 🙂 Mäkin koin, että järkevästi soveltamalla kirjan oppeja tulee tulosta. En mä ainakaan ihan kirjaimellisesti kaikkea kirjan mukaan tehnyt vaan vähän samalla tyylillä. Suosittelen kyllä lukemaan!
Sanna: E-kirja on oikein hyvä vaihtoehto! Harkitsin sitäkin, mutta päädyin ihan fyysiseen kirjaan. 🙂
Pientä järjestystä olen koko ajan tehnyt ja karsinut kamaa ympäriltäni, ihanan terapeutista hommaa. Kuulin tuosta kirjasta pari päivää sitten. No, varasin sen itselleni ja tänään san kirjan käteen. Innolla odotan onko kirjan juuri sitä, mitä siitä puhutaan.
Kaapit tyhjiksi: Hienoa, että sait noin nopeasti kirjan! Kirjastoissa on monesti pitkät jonot ja kun inspiraatio iskee, on harmillista joutua odottelemaan omaa lukuvuoroa. 😉 Minäkin oon jo paljon karsinut ennestään, joten tämä on tietyllä tapaa jo tuttua, mutta nyt saan karsittua vielä enemmän!
Teos odottaa parhaillaan kirjastossa noutoani 🙂 En malta odottaa että pääsen sen kimppuu, on sellainen kutina että tulen tykästymään siihen 😉