Sunnuntaina se tapahtui; bongasin ensimmäiset tomaatin raakileet. 🙂 En ollut uskoa silmiäni vaikka olihan se odotettavissa, että niitä jossain kohtaa aika pian alkaa ilmestyä. Pieniä vihreitä palloja oli muutamia.
Kun hedelmä alkaa työntyä ulos, alkaa kukka kuihtua. Lopulta kukka tippuu pois, kun hedelmä on tarpeeksi työntynyt ulos.
Tutkailin lisää kasvatusohjeita ja kokeneimpien ohjeistuksissa sanottiin, että tomaatin juuresta versoneet ylimääräiset varret kannattaa katkoa, jotta tomaatin energia ei kuluisi uuden kasvattavamiseen vaan kaikki energia keskittyisi hedelmien tuottamiseen. En ollutkaan tätä ajatellut aiemmin ja poistinkin sitten jo aika kookkaita uusia varsia.
Lisäksi suositeltiin, että lehtiä poistettaisiin alimpaan kukkaterttuun asti, jotta varren kautta kulkevat ravinteet kulkeutuisivat suoraan ylös terttuihin eikä energiaa kuluisi ylimääräisiin lehtiin. Alla olevassa kuvassa on havainnollistus lehdestä. Eli lehti ei ole vain lehti vaan tuommoinen pieni varsi, jossa on useampi lehti. Varsia tulisi poistaa kerta viikkoon ja vain pari kerrallaan. Itse poistin vähän enemmän, mutta maltillisesti, jotta tomaatti ei saa slaagia. Koska omien tomaattieni kasvu ja sadon eteneminen vaikuttaa aika nopealta, niin ajattelin poistaa lehtiä kaksi kertaa viikossa. Lehtien poistamisella varmistetaan myös alimpien kukkaterttujen valonsaanti.
Kokeneimpien ohjeiden mukaan myös yhdessä tomaatissa olevien satoa tekevien kukkaterttujen määrä olisi hyvä olla 3-5, jotta tomaatti ehtii varmasti tekemään satoa kypsäksi kunnolla eikä keskittyisi yhä uusien terttujen tekemiseen niin, että lopulta aika loppuu kesken ja syksyn koittaessa tomaatti olisi pullollaan tomaatteja, mutta raakoja sellaisia. Tämä varmistetaan latvomalla tomaatti sitten, kun hedelmiä kypsyttäviä terttuja on se 3-5 kappaletta. Tomaatti latvotaan ylimmän kukkatertun yläpuolelta niin, että tertun yläpuolelle jää vielä kaksi lehteä.
Sunnuntain jälkeen raakileita on tullut reilusti lisää, nyt niitä on jo lähes 30. Pikkuruisia ja vähän isompia vaikka kaikki ovatkin vielä loppujen lopuksi tosi pieniä. Nyt vain huolehditaan rakkaudella tomaateista ja odotellaan hedelmien kasvamista ja punertumista.
Olen suunnitellut, että syön ensimmäisen kypsän tomaatin ja muutamasta seuraavasta otan sitten siemenet talteen ensi kevättä varten. On tämä ollut kuitenkin sen verran kiva projekti, että jatkan ehdottomasti. 🙂
Oi oi,hienoa sulla on jo satoa tulossa. 🙂
TanjaP: Nyt saakin jännittää, kypsyykö ja punertuuko nuo tomaatit. 🙂 Ja aivan mieletön uutinen, että sullakin alkaa nyt kukinta. Siitä se sitten lähtee etenemään!
Vautsi! Aika nopeeta kasvua! Pitäisköhän itsekin ryhtyä tomaattiviljelijäksi ensi kesänä…?! 🙂
Juu, tässä on yksi syy, miksi kannattaisi olla kesäisin kotonakin… Siis eihän mitään kannata kasvattaa, jos ei ole kotonakaan…<br />
T: Dara, neljä viikkoa poissa kotoa
Dara: Joo, kyllä tämä kotona olemisen vaatii. Ja jos jonnekin lähtee, pitää hankkia sijaishoitaja, joka kastelee päivittäin (kuumalla ilmalla). Jos mä nyt erehtyisin viikonlopuksikin jonnekin lähtemään, niin kyllä mä joutuisin varmistamaan, että joku käy päivittäin katsomassa kastelutarpeen. 🙂
Jess,nyt minulla vasta ensimmäinen tomaatti on tehnyt kukan,hitaasti mutta varmasti satoa odotellessa. 😀
Eikös olekin kumma, miten totta on se "jos haluat onnelliseksi,ryhdy puutarhuriksi"? ;D
Sanna: Olet oikeassa! Jännä, miten sitä tosiaan onnelliseksi tulee siitä, kun näkee edistystä kasvatusprojektissaan. Askel askeleelta 🙂