Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Tässä on nyt muutama viikko harjoiteltu ruoanlaittoa ja syömistä. Jep, kuulostaa hassulta, mutta on täyttä totta. Olen opetellut saamaan itsestäni niin paljon irti, että valmistan normaalia kotiruokaa sen sijaan, että laiskana ja ruokahaluttomana turvautuisin vain kaurapuuroon, rahkaan yms. helppoon. Kärsin välillä vieläkin siitä, että on nälkä, mutta ei sitten minkäänlaista halua laittaa suuhun mitään.
Olen tehnyt aivan perusruokia, joiden avulla opettelen ruokarytmiä. Kinkkukiusausta, makaronilaatikkoa, broilerisuikaleita ja riisiä, broilerinkoipia riisipedillä ja nyt viimeisimpänä näissä kuvissakin näkyvää lihaperunalaatikkoa. Yksi ruoka riittää yleensä noin kolme päivää, joten joka ilta ei tarvitse häärätä hellan ääressä.
Herkkuja en ole ostanut kotiin kertaakaan vuoden vaihtumisen jälkeen, paitsi eilen ostin perjantaipulloksi puolen litran light colan. 😉 Joulun ja vuodenvaihteen nurkilla kulautin kurkusta alas niin paljon colajuomaa, että myös se pääsi ei-saa-ostaa-kaupasta -listalle 🙂
Laihtumista ei juuri ole tapahtunut, vissiin kilon verran tippunut tämän vuoden aikana. Olisihan se toki kiva, jos tippuisi nopeammin, mutta yritän muistuttaa itseäni ensisijaisesta tavoitteestani eli ruokailurytmin ja ruoanlaiton opettelusta. Kun homma on rutiininomaisempaa, voin siirtyä tekemään tiukennuksia ruokavalioon ja sitten ehkä saisin joitakin kiloja pois. Siihen asti vaan täytyy kestää se, että olen nyt hieman normaalia pulleampi. 😉 Projekti on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja sujuu kivasti, kun ajattelee millainen ruokailuni on ollut ennen tätä. Oman pääni sisäisten kierojen ajatusvääristymien kanssa on vaan opittava elämään ja yritettävä järjellä väitellä vastaan.
Voi ei. Mää en tiedä voinko mää enään lukea näitä sun ruokapäivityksiä kun alkaa niin tekeen mieli oikeaa ruokaa! Tsemppiä Irina! Kyllä ne kilot sieltä lähtee tippumaan! ♥ Oot muru ♥
Fanni: Sniisk, sun pitää vaan skipata mun ruokaan liittyvät postaukset sitten. 😉 Eikä se haittaa, mäkin skippaan aina blogien herkkupostaukset jos oon ite herkkulakossa tms. 🙂
Olet oikealla tiellä, kotiruoka on aina kotiruokaa ja voittaa einekset. Perunasipulisekoituksen voit korvata viipaloimalla perunat, lisäämällä sipulia. Toki voi olla halvempi vaihtoehto tuo kaupan valmisjuttu. Oletko ajatellut, että voit myös laittaa pakkaseen ruokia, jos jää ylimääräistä. Jos alkaa tympiä saman ruoan syöminen jo kolmantena päivänä. Eli kun valmistat, niin laita heti joku annos pakkaseen. Ja kirjoita maalarinteippiin päiväys vielä auttamaan milloin ruoka tehty.
Aikku: Mä ajattelin myös ensin, josko tekisi perunasipulisekoituksen itse, mutta totesin, että pakaste saattaa tulla sittenkin halvemmaksi ja vaikka muutaman sentin itse tekemällä säästäisi, tuossa kohdassa varmaan vaivan säästäminen on parempi vaihtoehto mulle. 🙂 Ja tottakai pakkaseen pistän annoksia, jos tuntuu ettei sama ruoka uppoa montaa päivää peräkkäin. Toistaiseksi kolme päivää samaa ruokaa on vielä mennyt. 🙂
Kuinkas sattuikaan että ihan tätä samaa asiaa olen tässä pähkäillyt. Olen ihan totaalisen kyllästynyt tähän mun saamattomuuteeni että en viitsi laittaa kunnon ruokaa. Ja sitten on nämä kilot päässeet hyvin lisääntymään. Tää on ainoa oikea tie että kunnon ruoka ja ruokarytmi. Noi kaikenmaailman pussikuurit on ihan turhia, itsekkin niitä tullut kokeiltua, kaikki kilot korotettuna takaisin kun en ajatellut mitään muutakun että kun tää on ohi mitä sitten aioin syödä. Ja tulihan sitä sairaalassakin maattua kun kroppa meni sekasin niistä pussiruuista…ei ole mitään ihan leikkijuttuja joo…<br />
Tee vaan näitä ruokapostauksia niin jos vaikka saisin näitä ideoita…
Pia: Ruokapostaukset siis jatkukoon! 😉 Musta on kiva kuulla, että näistä joku saa inspiraatiota vaikka mun ruoat onkin juuri niitä maailman tavallisimpia. Yllättävän monella on ruokailurytmit ja ruoanlaitot hieman hakusessa, se on tullut huomattua. Salaa toivon, että musta joskus tulee vielä hengetär keittiössä ja tykkäisin vaan väsäillä kaiken maailman ruokia. Toistaiseksi kuitenkin teen vaan, mikä on pakko tehdä ja siinä se. Opettelu jatkukoon sekin. 😀