Puulaatikot ovat olleet jonkin aikaa jo aika kovassa huudossa sisustamisessa ja minäkin olen kivaa rustiikkista laatikkoa halunnut. Laatikot tuntuvat olevan kuitenkin kiven alla, varsinkin aidot niin sanotut omenalaatikot. Erilaisia laatikoita on kuitenkin sisustuskaupoissa näkynyt, mutta hinta hipoo pilviä.
Laatikoita etsiessäni ystäväni kuitenkin ehdotti, josko kokeiltaisiin ihan itse nikkaroida laatikot itsellemme ja näinpä sitten päätettiin ryhtyä toimeen. Ensin haimme lautaa Puukeskuksesta. Sahatavara olisi ollut ehkä vielä ”luonnollisemman” näköistä, mutta koska sitä ei ollut sopivan paksuisena päädyimme hankkimaan höylättyä mäntylautaa. Puukeskuksessa lauta pätkittiin pienemmiksi osiksi, jotta saimme ne mahtumaan autoon.
Jatkosirkkelöinti oli kuitenkin tarpeen ja onneksi käytössämme oli jiirisirkkeli. En ole eläissäni sirkkelöinyt mitään, joten kokemus oli huisin jännittävä. Alla oleva kuvasarja kertoo kaiken oleellisen. Ensin hurja keskittyminen – onhan mittausmerkki varmasti oikeassa kohdassa ja pysyyhän lauta varmasti paikoillaan leikkauksen ajan – ja sitten ilme jo kertookin, että meteliä on ja sirkkeli tekee tehtävänsä. Kuva numero 4:ssa ilme on ”oho, mä osasin”. 😀
Sitten mittailtiin ja mallailtiin. Olimme alun perin suunnitelleet laatikoista noin 30 x 30 x 50 kokoisia. Ensimmäiseen laatikkoon tuli 9 kpl noin 50 cm lautoja ja 6 kpl noin 30 cm lautoja. Lisäksi neljä kappaletta tukikappaleita ohuesta rimasta.
Jiirisirkkelin lisäksi käytössämme oli ilmanpaineella toimiva hakasnaulain. Todella kätevä vekotin. Naulaimenkin käyttöä ensin jännitin kovasti, mutta helppoahan se oli, kun uskaltautui kokeilemaan. Ja vaikka alla olevan kuvakollaasin yksi kuvista onkin hieman hurja (ystäväni kysyi, ammunko jossain seurassa ;)) niin vammoilta säästyttiin ja itse työ tehtiin huolellisesti varovaisuutta noudattaen. 🙂
Laatikon hyvästä ja yksinkertaisesta suunnittelusta huolimatta touhumme oli välillä varsin hulvatonta, kun pyörittelimme laudan kappaleita ympäriinsä ja välillä piti pikkuisen purkaakin. Kummallisen ”vaikeaa” se tuntui paikka paikoin olevan ja nauru raikasikin koko projektin ajan. En ollut osannut ajatellakaan, että näinkin yksinkertaisen puutyön tekeminen voisi olla niin hauskaa. 😀 Eihän itse laatikon tekeminen ihan aikuisten oikeasti vaikeaa ole, mutta kun ei ole tottunut nikkarointihommiin ja tekee jotakin ekaa kertaa, niin ei ne palaset aina ihan samantien mene oikeille paikoilleen. Sitä saattaa aluksi tehdä useammankin asian hieman vaikeamman kautta ennen kuin hiffaa, että ”hei, näinhän se menee”. Hyvänä esimerkkinä se, kuinka nikkaroimme pari laatikkoa lattialla kyykkien ja seuraavana päivänä ystäväni jatkaessaan projektia yksin tajusi, että olisimmehan me voineet ne laatikot kasata pöydän päälläkin. No, nyt on toista päivää reisilihakset huutaneet hoosiannaa. 😉
Ensimmäisestä laatikosta tuli siis ”kolme lautaa korkea”. Toisen saimme aikaan jo hieman pienemmällä vaivalla ja samalla kokeilimme tehdä hieman matalamman version. Johan alkoi näyttää enemmän oikeanlaiselta. Kotiini sain kantaa tuon matalamman laatikon ja ensin tehty laatikko jäi ystävälleni jatkotyöstöön ja omaan käyttöön.
Ihan jees ensimmäisiksi laatikoiksi, ehkä meistä vielä tulee puuseppiä? 😉 Ei mitään laatudesignia, mutta näiden laatikoiden yksi pointeista onkin juuri se, että ne ovat luonnollisen ja huolettoman näköisiä. Olimme tyytyväisiä ja ennen kaikkea meillä oli todella hauskaa!
En ole itse ennen tehnyt mitään tällaista itse ja se tunne, kun saa omin kätösin jotain valmista on aivan mieletön. Jään välillä vain tuijottamaan omaa laatikkoani ja mietin, että hei, mä olen tehnyt tuon. <3
Tällä kotiin kantamallani laatikolla on mittaa noin 50 x 30 x 20 ja lautaa kului noin 4,7 metriä + noin 80 cm rimaa tukikappaleihin.
Käyttöön laatikko ei ole vielä päässyt, mutta suunnitelma on jo mielessä. Tarkoitus on myöhemmin tehdä lisää laatikoita tai ainakin yksi laatikko. Toiveissa olisi myös, että saisimme käyttöömme jostain ikääntyneempää puuta. Puutahan voi kyllä tietynlaisella käsittelyllä saada ikääntyneemmäksi (ystävällä tämä projekti on juuri meneillään) ja laatikkoa voi myös säilyttää vaikkapa ulkosalla.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan puulaatikon tekemistä itse, jos vain on mahdollisuus. Se on halvempaa (varsinkin jos jostain saa lautaa ilmaiseksi/halvalla), näkee oman työn tuloksen konkreettisesti ja lisäksi nikkarointi on todella hauskaa. 😀
Jos jostain sais vanhan ladon lautoja, niin sais todella mageen laatikon 🙂
Ninni: Ihan totta, vanhan ladon laudat olisivat taatusti juuri sopivasti ikääntyneitä ja vielä rustiikkisemman näköisiä. 🙂
Hieno!
Näin kuusi vuotta myöhemmin huomasin, että tähän en olekaan vastannut, joten kiitos JohannaL! Huomaatkohan enää koskaan tätä… 😀
Itsetehdyllä tavaralla on aina oma, spesiaali merkityksensä! ♥ Noita laatikoita pitäis ruveta itelläkin tehtailemaan! 🙂
Heli: Laatikoiden tehtailu oli hauskaa, joten todellakin suosittelen! Toki hyvät välineet edesauttavat projektin kulkua. Käsin sahaaminen ja naulaaminen on hieman vaivalloisempaa. 🙂
Onpas kiva! 🙂 Ihana käteväemäntä Irina noissa kuvissa ♥ ♥ ♥
Live&Home: Kiitos! ♥ Pienestä voi ihminen ylpeä olla, sillä en tosiaan yleensä tee mitään itse, niin tällainen suoritus tuntuu oikein huipulta. 😀
No WAU! Sä oot kyllä monitahoinen nainen; sisustussirkka, puuseppäpirkko ja remppariitta yhdessä ja samassa irkkukurkussa ;D Ja hienot tuli laatikoista!
Dara: Hihi, eipäs nyt sentään liioitella. 😉 Kyllä suurin osa kunniasta on annettava ystävälleni, joka hoiti suunnittelun ja tarjosi välineetkin. Yhdessä toki tehtiin, mutta en mä olisi yksin varmaan suoriutunut. 🙂
HIIIH! Ihana mahtavaa ja hienosti suoriuduttu :).
S: Kiitos ♥ Ansaitun kunniansa saa kyllä myös ystäväni, jota ilman tämä projekti ei olisi toteutunut. 🙂
Hei vau, tosi kivan laatikon teit! Odotan innolla eri käyttötapoja;)
Blondi: Kiitos, laatikosta tulikin oikein kiva. Juuri sellainen luonnollinen ja yksinkertainen, jollaista olen halunnutkin. Ensimmäinen sijoituspaikka on makuuhuoneessa ja siitä koitan postailla viikonloppuna tai ensi viikolla. 🙂
Voi, kun sä näytät hurjalta tuon pyssysi kanssa:))) Hieno laatikko tuli. Saat olla ylpeä!
Frida: Hihii, hulluilla on halvat huvit. 😀 Ja olen tottavie ylpeä, sillä ensimmäistä kertaa tommosta tein ja ihan hyvin onnistuttiin!
Oli pieni hauska työ. Kiva ja helppo ohje. 🙂 Kiitos!
Tämän tekeminen oli kyllä hauskaa! 🙂