Jännä, miten ympäristöä havainnoi aivan eri tavalla aikuisena kuin lapsena. Mikä lapsena vaan on ja näkyy, sitä aikuisena katsoo eri tavoin ja näkee niin sanotusti pintaa syvemmälle. Vähän samoin, kun lapsuudenkodissani olevat tavarat vain olivat normaalia ympäristöäni ja nyt katselen ja ihmettelen niitä ja saatan jopa tunnistaa joukosta erilaisia tavaramerkkejä. Tajuatte varmaan mitä tarkoitan? 🙂
Tässä hieman kuvia viime syksyltä, jolloin liikuskelin niissä maisemissa, missä paljon liikuin lapsenakin. Miten ihania, kauniita ja vanhoja taloja sekä muita näkymiä. <3
Semmosia maisemia lapsuuteni lähiympyröistä. Rakastan vanhoja rakennuksia, joista henkii aika ja ikä. Vanhoja ikkunoita, porttikonkeja, portteja…
Tänään ohjelmassa tyttöjen ilta muutaman bloggaajan kanssa sekä hieman stand-up komiikkaa siihen päälle. Kiva ilta varmasti tulossa, toivottavasti myös teillä on ihana lauantai! 🙂
😀 😀 😀
Love: Itelles 😀 😀
Minä tykkään kans ihan hirmuisesti vanhoista taloista ja rakennuksista. Vanhojen talojen tunnelma on ainutlaatuista. Haastavia kyllä remontoida.<br />
<br />
Täällä siivotaan ja haravoidaan 🙂 Kivaa iltaa teille kaunottarille ♥ ♥
Soili: Mä tykkäsin lapsena jo noista vanhoista taloista ja olin aina ihan innoissani kun kävin ystävälläni kylässä, hän asui juuri tuossa nurkilla vanhassa talossa. :)<br />
<br />
Meillä olikin ihana ilta, kiitos! 🙂
Irina, pukkaisi yllätystä… 🙂 jos liikut DM Kodissa päin, niin siulle olisi siellä postia ♥
Meilläpä on näköjään sitten samat lapsuudenmaisemat! Meidän talo tuolla näkyykin 🙂
Rebecca: Mä en itse ole asunut Alppilassa, mutta aivan vieressä. Noissa maisemissa kuitenkin elelin päivittäin ja mun yläaste näkyy myös noissa kuvissa. 🙂