Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Maaliskuusta alkaa lähtölaskenta kevääseen ja sen kunniaksi perjantaina eli kuun eka päivä kotiutin Prismasta ruukkunarsissin.
Nuppuja oli kaksi, joista toinen hieman enempi auennut.
Sujautin ruukun tuollaiseen sinkkiruukkuun ja jäin ihastelemaan komeutta.
Illalla tapahtui jotain ennenkuulumatonta. Kuulin pienen risahduksen ja katsoessani äänen suuntaan, huomasin, että kolmas nuppu oli auennut. En ikinä ole kokenut mitään vastaavaa. Mielettömän jännä fiilis oli tajuta kuulleensa kukan puhkeamisen. 🙂
Lauantaina aamulla, kun heräsin näky oli jo tällainen.
Niin kaunista, niin kaunista.
Viime vuonna ostin narsissin myöhemmin keväällä, kun paljasta maatakin oli jo näkyvillä ja kukka kesti sijoittamisen parvekkeelle. Kaipa tämäkin tuolla lasitetulla parvekkeella olisi kestänyt, mutta halusinpa keltaista kevättunnelmaa nyt ihan kotiin. Pääsiäiseksi voi sitten hankkia uuden narsissin. Silloin tosin saattaa parvekkeella olla jo liian kuuma kukalle. Hankala tuo eteläsuuntaan oleva lasitettu parveke, eikö? 🙂
Mun äidillä oli bambuverho lasitetun parvekkeen lasin sisäpuolella silloin kun hän kerrostalossa asui vielä. Se suodatti kirkkainta auringonpoltetta aika kivasti alas laskettuna ja ylös rullattuna sitä tuskin edes huomasi. Sitä en tiedä, miten paljon se sitten viilensi, mutta ainakin äiti tykkäsi, että itse pystyi partsilla paremmin oleskelemaan kuumallakin sen ansiosta. <br /><br />
Joo se on taas edessä, kun parvekkeella voi olla aamupäivällä ja myöhään illalla ainoastaan. Muu aika onkin sitten aivan liian kuumaa. Ehkä joskus saan aikaiseksi jotain mikä asiaan auttaa, mutta tuskin vielä tulevana kesänä. Joku tommonen verhosysteemi voisi olla kätevä.
Tuo narsissi on muuten ihan tajuttoman kaunis &lt;3 Sääli etten itse voi hankkia sellaista, kun ei se sovi samaan talouteen tuon hullun kasveja syövän karvaläjän kanssa…
Todellakin on kaunis ja niin keväinen. Tulee kiva mieli vaikka ulkona onkin vielä talvikeli. Onneksi aurinko sentään paistaa! 🙂
Näenkö uuden värisen helmen??? :))))
Narsissit ovat kyllä niin ihania. Aika älytöntä kuulla kukan puhkeavan, satumaista sanoisin! Elämän pieniä ihmeitä siis! :))
Ei oo nyt kyllä uutta helmeä 🙂 Sitruunankeltaisen kanssa samaan aikaan ostin tuon kirkkaan ja vedenvihreäkin on jo tuttu. 🙂
Mä menin hetkeksi ihan tolaltani (positiivisesti kuitenkin) enkä oikein tiennyt miten päin olisin ollut, hassua! 😀
OK, vedenvihreää mietin!! <br /><br />T: Pihalla 😛
Hih! Kyllä välillä minäkin oon niin pihalla että huhheijakkaa. 😀