Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Sain vihdoin sunnuntaina verhot ikkunaan. Olisin pärjännyt ilmankin vielä, mutta kyllä koti näyttää enemmän kodilta, kun on verhot. 🙂
Verhot on Ellokselta*, puolipanamaiset ja 100 % puuvillaa. Leveydeltään verhot 120 cm ja pituudeltaan 250 cm. Hyvä, että otin noin pitkät, sillä kunnon puuvillahan kutistuu pesussa. Kun en kokeillut verhoja ennen pesua, en osaa sanoa paljonko ovat kutistuneet – jos kutistuivat ylipäätään. Kangas on mukavan napakkaa ja sen verran paksua, että läpi ei juurikaan näy. Paksuudestaan huolimatta verhot ovat keveän näköiset. Paketissa on kaksi verhoa ja ovh 27 euroa. Ainakin toissapäivänä verhoja oli vielä jäljellä ja värejäkin oli useita erilaisia. Jos kiinnostaa, Ellokselle pääset ostoksille tästä*!
Älkää välittäkö noista piuhoista. Kaapelijohto (?) on sen verran lyhyt, ettei yllä pistorasiaan ellei mene tuosta ”suoraan”. Pitää hankkia pidempi! Ja johtojenpiilotusvinkkejä otetaan vastaan, sillä siltikin piuhaa jää jonkin verran näkyviin, vaikka tuohon onkin tulossa jossain vaiheessa Beståa 180 – 240 cm.
Postaus sisältää mainoslinkin
