Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Elämäni aikana liian usein ikäviin kiusaamistapauksiin törmänneenä nämä tämmöiset kismittää ihan hurjasti. En voi käsittää työyhteisöissä (koskee toki muitakin yhteisöjä) kiusaamista, kun tarkoitus olisi puhaltaa yhteen hiileen ja osata arvostaa jokaista yksilöä vaikkei kaikista tykkäisikään. Vaikka en paljon itse kiusaamista ole kokenut, toki olen siitä omankin osani saanut. Muutoin olen vain pyöritellyt silmiäni työpaikoilla, kuunnellen kun ”tädit juoruavat”. Itse pyrin tällaisissa tlanteissa olemaan joviaali ja pysymään pahimmista räksytyksistä erossa. Kun meistä ei kuitenkaan kukaan ole toista parempi.
Olisikin ihana joskus päästä jonnekin, missä saisi osallistua johonkin (työpaikka)kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Tämä kaikki pompsahti mieleeni, kun törmäsin erääseen blogipostaukseen aiheesta. Jutun voi käydä lukemassa täältä.
Mitä mieltä te olette työpaikkakiusaamisesta tai kiusaamisesta ylipäätään? Onko teitä kiusattu tai oletteko te joskus erehtyneet kiusaamaan toisia?
