Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Olen pitkään työstänyt ajatusta tupakoinnin lopettamisesta. Lopettamiseen liittyy yllättävän paljon tuntemuksia ja ajatus lopettamisesta on pelottanut kovasti. Tupakoinnista on tullut vahva osa identiteettiä ja tupakointi liittyy moneen hetkeen omassa arjessa ja elämässä. Tästä syystä työstäminen on kestänyt eikä se työ varmaan vieläkään ole ihan täysin valmis. Silti on tullut aika päästää irti.
Joillekin lopettaminen on simppeli prosessi; todetaan, että se on loppu nyt ja niin tapahtuu. Joillakin – kuten minulla – se vaatii enemmän. Tiedän, että tupakoinnin lopettamisesta seuraa liuta hyviä asioita, mutta tunnepuolella koen sen menetyksenä. Mitä teen jatkossa, kuka olen ja ennen kaikkea mitä kivaa taas menetän elämässäni, kun joudun luopumaan tavastani, joka on kaiken negatiivisen rinnalla myös tuonut elämääni sisältöä. Jep, kuulostaa tupakoimattoman korviin ehkä oudolta, että tupakka olisi tuonut elämään sisältöä. Tupakoiva taas saattaa hyvinkin ymmärtää mitä tarkoitan.
Suunnitelmani selvittelytyöt aloitin syksyllä käymällä lääkärissä. Päätin yrittää eroon tupakasta Champixin avulla. Tueksi hankin jo aiemmin Allen Carrin kirjan Stumppaa tähän!. Nyt on Champixit hankittu ja pitäisi alkaa lukemaan kirjaa. Kirja on osoittautunut todella tehokkaaksi avuksi tupakoinnin lopettamisessa ja sitä on kehuttu maasta taivaisiin. Ystäväni kertoi, että aika alkuvaiheessa kirjan lukemisessa hän koki ensimmäisen havahtumisen.
Kävin pienellä irtiottoreissulla etelänaapurissamme ja hain sieltä (toivottavasti) viimeiset savukkeeni. Champixin käyttö aloitetaan, kun vielä tupakoidaan ja olin suunnitellut, että kun viimeisiä viedään eli kun tupakkaa on jäljellä vielä noin viikoksi aloitan lääkekuurin.
Pari päivää sitten tulinkin toisiin aatoksiin. Ei, en ole pyörtämässä lopettamispäätöstäni. Aion edelleen yrittää tupakoinnin lopettamista, sillä tosiaan olen ajatellut, että en enää tupakoi 35-vuotiaana. Päätin vain toteuttaa projektin toisella tapaa. Koska Champix säilyy pidemmän tovin vielä, laitan sen säilöön ja kokeilen sähkötupakkaa.
Joten, vielä muutama viikko ja sitten toivottavasti en enää haise ja maistu tupakalta ja keuhkotkin alkavat tervehtyä. Niin ja moni muukin lopettamisen myötä mahdollisesti parantuva juttu kiehtoo: ihon kunto voi parantua, hiustenlähtö lakata ja mitä vielä!
Kuulisin mielelläni myös teidän kokemuksia aiheesta. Tupakoitteko ja oletteko miettineet lopettamista? Oletteko joskus tupakoineet ja miten olette lopettaneet? Onko teillä kokemusta jommasta kummasta yllä mainitusta lopettamiskeinosta ja jos, niin millaista kokemusta? Ja otattehan kommenteissanne huomioon tupakan ja sähkötupakan mainostuskiellon. 😉
Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille! <3
