Rustiikkinen suolasalkkari

Keittiötäni on koristanut jo pari kuukautta ripaus rustiikkia. Nappasin jouluna lapsuudenkodistani äitini isän peruja olevan puisen suolasalkkarin.

IMG_0421.jpg

Puu on ihan oikeaa puuta, jos niin voi sanoa. Ei mitään vaneria tai muuta vastaavaa. Salkkari on todella ajan myötä kulunut ja hieman huterakin. 

IMG_0427.jpg

IMG_0426.jpg

Pohja lävähtää auki herkästi eikä siksi salkkarissa voi säilyttää mitään painavampaa tai ainakaan silloin ei kannata nostaa sitä ilmaan. 😉 Rakojakin on, joten alkuperäiseen käyttötarkoitukseen tämä ei tällaisenaan enää sovi. En myöskään tiedä, haluaisinko tälle elämän kaunistaneelle astialle mitään isompaa kunnostusta tehdäkään. Ehkä vain nautin siitä juuri tällaisena.

IMG_0425.jpg

IMG_0422.jpg

Äitini mainitsi ohimennen liottamisen, mutta siitä en tiedä mitään. Turvottaisiko se puuta ja sitä kautta liotus olisi jotenkin hyödyksi? En tiedä, pitää ottaa selvää. Ja toki, jos joku asiasta jotain tietää tai tällaisista puisista salkkareista, niin mielelläni kuulisin mielipiteitä.

IMG_0420.jpg

Juuri nyt salkkarissa ei siis ole sisällä mitään. Voisihan siellä säilyttää vaikka valkosipuleita, jos niitä joskus enemmän alan käyttää ruoanvalmistuksessa.

Mitä te laittaisitte tällaiseen vanhaan suolasalkkariin? Vai antaisitteko olla vaan tyhjänä ja koristeena ihan sellaisenaan? 🙂

 

 

Ripaus kultaa sisustukseen

Sattuipa taas arpaonni kohdalle, kun SEES by Sanni -blogissa arvottiin Anna Nygårdin sälekoreja. En valita, nämä ovat itselläni varsin toivottuja koreja. Ja vihdoinkin sain itselleni näitä kannellisia versioita JA yhden kultaisenkin. Jotenkin ripaus kultaa sisustuksessa on alkanut houkuttaa kasvavassa määrin. 

Ja siis koska halusin kultaisen yksityiskohdan nimenomaan Bestån päälle, niin en voinut jättää aiemmin Bestån päällä ollutta rakasta lapsuuskuvaani vanhalle paikalleen teräksen värisissä kehyksissä. Niinpä tapahtui tämä Hedelmäkori -postauksessa mainitsemani dominoefekti ja tavarat siirtyivät yksi kerrallaan uusille paikoille. Mutta kurkataanpa ensin vähän tätä ihanaa kullanväristä sälekoria. 

IMAG0142.jpg

IMAG0141.jpg

IMAG0135.jpg

Mielestäni se on jokseenkin täydellisen sävyinen. Ei liian kiiltävä, muttei ihan pliisukaan. Sopii kauniisti Bestån lasipinnalle mustan ja valkoisen värin kaveriksi. Ja puinen kansi on sitten se piste i:n päälle. 

Pisama Designin pöllöprintti valkoisessa kehyksessään siirtyi nyt keittiöstä olohuoneeseen. Jos mulla olisi ollut ylimääräinen tuollainen valkoinen kehys tuella, olisin vain siirtänyt lapsuuskuvani pois teräksisestä kehyksestä ja jättänyt sen tuohon. Sitten olisi pöllötkin saaneet olla keittiössä ihan rauhassa. Keittiöön printin tilalle tuli sitten se hedelmäkori.

IMAG0133.jpg

Lisäksi voitin valkoisen korkean korin, joka myös maitopurkin/mehupurkin viilentäjänä tunnetaan ja joka näyttää kattauksessa hieman kivemmalta kuin maitopurkki sellaisenaan. Tähän koriin mahtuu 1,5 litran maitopurkki ja tietenkin siis myös litranen. Mukana tuli myös toinen kannellinen purkki, pienempi hopean värinen. Tämä hopeinen taitaa olla S-kokoinen. 

IMAG0144.jpg

IMAG0146.jpg

Itse en kattauksia juuri tee, joten niin sanotusti tarkoituksenmukaiseen käyttöön tämä ei minulla tule. Tarvittaessa sen voi kuitenkin ottaa käyttöön, jos tuleekin jostain syystä katettua pöytä. 🙂 Sekä tämä että harmaa kannellinen purkki ovat löytäneet paikkansa kylpyhuoneesta. 

IMAG0149.jpg

IMAG0147.jpg

Ennestään minulla on AND-tuotteita kolme: todennäköisesti XL-kokoinen valkoinen kanneton kori, M-kokoinen tarjotin, matala suodatinpussiteline, hopean värinen joulupallo ja semmoinen pikkuruinen kori (esim. kynsilakoille, pinneille yms. sopiva), jota en tuoteluettelosta löytänyt. Ja ihan hyvin mahtuisi kotiini vielä lisääkin näitä. 🙂

Anna linkkasikin juuri eilen Facebook-sivuilleen aivan ihanan Rusakon, jonka jopa minä huolisin kotiini pääsiäiskoristeeksi! Rusakon löydät siis AND:n Facebook-sivuilta, jos moderni ja yksinkertainen pääsiäiskoristelu on sinun juttuja. 🙂

Onkos teillä jo näitä ihania sälekoreja ja -koristeita? Jos niin, mitäs teiltä löytyy? Oletteko tykänneet?

Niin, ja miltäs näyttää tuo pieni ripaukseni kultaa sisustuksessa? 😀

Siskonmakkarasoppa

Perus kotiruokien valmistaminen jatkuu. Pitkästä aikaa päätin tehdä siskonmakkarasoppaa. Eihän se ihan edullisimmasta päästä ole, 500g siskonmakkaroita kun kustantaa vajaa neljä euroa. Mut voihan sitä silloin tällöin nautiskella. Ja nyt varsinkin, kun broileri tulee aavistuksen verran korvista ulos. Ostin kyllä pakkaseen pari kiloa broilerinkoipia, kun S-kaupasta niitä sai eurolla kilon. Hyvä sijoitus tulevaa ajatellen kuitenkin. 🙂

IMAG0094.jpg

Soppani koostui kuudesta reilun kokoisesta perunasta (käytän kaikkeen yleisperunaa, jauhoisesta en niin välitä), 500g:sta siskonmakkaroita, pussista keittojuureksia, lihaliemikuutiosta, maustepippureista ja litrasta vettä.

IMAG0096.jpg

IMAG0098.jpg

Maustepippureita laitoin noin 15 kpl. Se on aika hyvä määrä tuomaan keittoon makua. Ensin perunat ja keittojuurekset kiehumaan ja kun kiehuminen alkaa, lisätään lihaliemikuutio ja maustepippurit.

IMAG0100.jpg

IMAG0101.jpg

Siskonmakkarat pursottelin keittoon siinä vaiheessa, kun perunat olivat kypsiä. Sitten vielä noin 5-10 minuuttia annoin kiehua ja valmista tuli. Ei vaivalloista ollenkaan ja oikein maukasta.

IMAG0105.jpg

En yleensä osta kotiin leipää, mutta keittoruoan kanssa on ihan pakko olla ruisleipää. Pelkkä keitto ei jotenkaan tunnu täyttävän sellaisenaan.

IMAG0106.jpg

Seuraavaksi ruokalistalla on jauhelihakeittoa (ystäväni sanoin perunasoppaa). Kokeilen valmistusta hieman eri tavalla kuin olen aikoinaan tehnyt, sillä olen vältellyt jauhelihakeiton valmistusta itse. Olen joskus sitä tosiaan tehnyt ja aina jotenkin tuntuu, että jauhelihasta tulisi jotenkin ”natisevaa”. Nyt sain uuden ohjeen ja se menee testaukseen huomenna. 🙂

IMAG0174.jpg

Pitäisi alkaa selailemaan tuota paksua Hyvä Kokki Pikkujättiläistä, jonka sain ystävältäni lainaksi. Kirjassa on 3000 reseptiä ja varmasti paljon ihan perus ruokia, sillä kirja on 80-luvulta. 🙂

IMAG0175.jpg

Omakseni sain puolestaan Marttojen Penninvenyttäjän keittokirjan. Nimi ainakin sopii minulle oikein hyvin. 😉

Mitä painonhallintaan tulee, niin se on kyllä hallinnassa, ei nouse, mutta ei ainakaan nykyisellä ruokavaliolla laske. Pitäisi varmaan ruveta grammoja ja desejä mittailemaan ihan huolella, jotta lähtisi paino laskusuuntaan. Nyt vaan ei ole vielä oikea aika henkistä energiaa vaativalle ruokavaliolle, joten jatkan tätä ”normiruoan” syömistä. Olen aika yllättynyt itse asiassa, että olen saanut tehtyä ruokaa ja syötyä paria poikkeusta lukuunottamatta joka päivä lämpimän ruoan. Ehkä sitä on helpottanut se, ettei ruokaa tarvitse valmistaa kuin muutaman päivän välein. En usko, että minusta olisi joka päivä laittamaan erikseen sekä lounasta että päivällistä. Energiat ei toistaiseksi siihen riitä.

Että semmosia ruokakuulumisia tällä hetkellä. Jatketaan harjoituksia. 😉