Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
”Talirauhasten sarveistapit eli keratosis pilaris tarkoittaa pieniä sarveistappeja talirauhasten tiehyiden suulla.”
Kyse on suhteellisen yleisestä vaivasta, jolle moni ”sairastava” ei edes tiedä nimeä. Itse törmäsin tähän nimeen eräässä blogissa viime yönä ja PAM! homma läsähti suoraan kasvoille. Vaiva, josta olen kärsinyt teini-iästä asti, sai yhtäkkiä nimen.
”Keratosis pilarista on useimmin olkavarsien ulkosivuissa. Seuraavaksi yleisin se on reisissä, sitten pakaroissa. Iho alkaa karheutua joka toisella keratosis pilaris -potilaalla ensimmäisellä vuosikymmenellä, kolmasosalla toisella vuosikymmenellä, lopuilla vasta kolmannella vuosikymmenellä. Iho muuttuu punakirjavaksi ja riivinrautamaiseksi. Kutinaa ei ole. Joskus talirauhaset tulehtuvat ja sarveistapit muuttuvat pieniksi märkäpäiksi. Oireet lieventyvät kesäaikaan. Varhain alkaneessa keratosis pilariksessa ihon karheus alkaa vähentyä murrosiän jälkeen ja muutokset saattavat hävitä keski-iän loppuun mennessä.”
 |
| Kuva: Duodecim Terveyskirjasto |
Itse olen teini-iästä asti kärsinyt tästä nimenomaan olkavarsien ulkosivuissa. Jotkut ovat joskus kysyneetkin, että mikä ihottuma mulla on käsissä. Tosi kiva kesäsin esimerkiksi pitää lyhythihaisia paitoja, kun käsivarret ovat kaiken kirjavat. Muutama vuosi sitten ihotautilääkäri sanoi, ettei asialle voi tehdä mitään, sillä kyse on ihotyypistä. Joten ”Accept and get over it!”, ihanaa!
Muutaman vuoden aikana ”ihotyyppi” on alkanut levitä ja nykyään sitä on reisissä (aina ollut hieman) ja nyt myös säärissä. Oon yrittänyt rasvailla ihoa parhaani mukaan, mutta usein sekin jää tekemättä, kun mitään edistystä ei tapahdu. Vähiten iho punoittaa juuri herättyäni ja eniten suihkun jälkeen. Viime aikoina olen yrittänyt säntillisemmin kosteuttaa sääriäni. Lähdin testaamaan apteekista saatavaa Ceridal-öljyä sääriin, ihan testatakseni onko siitä apua.
Luulen, että öljystä on ollut hieman apua. Ainakin punoitusta tuntuisi olevan vähemmän kuin ennen. Nyt kuitenkin viime yönä googletin keratosis pilarista oikein antaumuksella ja kirjasin ylös erilaisia vinkkejä, millä muut samasta vaivasta ovat yrittäneet helpottaa tilannettaan. Niinpä tilasin itselleni kokeeksi ACOn Calmuril-emulsiovoiteen (apteekkituotteet.fi). Sillä lähden testailemaan sitten seuraavaksi.
”Calmurilia käytetään ihon sarveiskerroksen liiallisen paksuuntumisen hoitoon (iktyoosi ja hyperkeratoosi). Calmurilin korkea karbamidipitoisuus tehostaa ihon kesimistä, eli sillä on keratolyyttinen vaikutus.”
Lieneeköhän kasvoihini tämän vuoden aikana tulleet näpyt myös tuota samaa vaivaa… jotenkin kyllä koen oireiden täsmäävän:
”Keratosis pilarista voi olla myös poskissa punoittavassa ihossa korvien edessä ja joskus kulmakaarissa.”
Tuosta hoidosta tosiaan vielä sen verran, että keratosis pilarikseen ei parannusta ole. Kyseessä tosiaankin on ihotyyppi, joka on vielä perinnöllinen. Vaivaa voi yrittää helpottaa erilaisilla keinoilla, niistä kaikkein käytetyin on ihon rasvaaminen ureaa sisältävillä voiteilla. Urea eli toiselta nimeltään karbamid pehmentää sarveistappeja ja ohentaa orvaskettä. Vaikutus tosin ei ole pysyvä, rasvausta saa siis usein jatkaa ikuisuuksiin… tai siihen asti kun/jos keratosis pilaris häviää. Vanhuksilla sitä kun ei juurikaan tavata… vanhuutta odotellessa?! 😉 Hoitona voidaan käyttää myös laseria, mutta sitä hoitomenetelmää en itse ole vielä ehtinyt tutkailemaan. Oletettavasti aika kallis paukku, varsinkin, jos hoidettava ihoalue on suuri kuten minulla.
Keratosis pilaris ei siis ole mikään varsinainen sairaus vaan pikemminkin ihotyyppi, aivan kuten ihotautilääkärikin minulle totesi. Kyse ei siis ole mistään vaarallisesta, mutta taatusti hyvin hankalasta vaivasta noin henkiseltä kantilta katsottuna. Moni häpeää riemunkirjavia käsivarsiaan, reisiään, pakaroitaan. Jotkut pahimmillaan välttävät julkisia paikkoja häpeissään ja minäkin olen ihoani hävennyt jo vuosikausia. Nyt vielä enemmän, kun vaiva on laajentunut muuallekin kuin käsivarsiin. Itse en ole suostunut alistumaan vielä vaan olen päättäväisesti kävellyt kesällä sääret paljaana ja yrittänyt olla ajattelematta asiaa.
Tajusin tosiaan viime yönä, että todella moni kärsii keratosis pilariksesta vaikka siitä ei puhuta. Yllättävää myöskin, miten moni ei oikeasti tiedä mistä on kyse, kun käsivarret näyttävät kirjavilta ja tulehtuneilta karvatupeistaan. Nyt vaan googlettamaan ja kokeilemaan apinan raivolla erilaisia hoitokeinoja.
Tsemppiä ihan jokaiselle, joka tästä kärsii ja peukut pystyyn, että löytyy jokin keino, millä punaisuutta ja näppyjen määrää voisi edes vähentää. <3
Kiitos tästä postauksesta !!<br />Olen vuosia miettinyt mikä hitto miun jaloissa on, ja nyt kun luin tämän ja tutkin nettiä vähän enemmänkin niin nyt vaikuttaa siltä että itselläkin olisi tätä 😮
Oi ole hyvä! Olen niin onnellinen jokaisen puolesta, joka tätä kautta saa apua tai EDES nimen ongelmalleen. Tsemppiä! &lt;3
Joo, mullakin on tuo ollut jo kauan aikaa, mutta enpä ole jaksanut sitä erityisemmin hoidella. Ureaa sisältäviä voiteita olen joskus toki käyttänyt, mutta en säännöllisesti. Onhan se inhan näköistä ja mulla kun on noita tatuointeja useampi olkavarsissa niin ihmisten katseet väkisinkin menevät sinne.
Saisko satu kuvaa miltä näyttää tatuointi ja keratosis pilaris?
Niin ja kiitos vinkistä, tuota Calmurilia aion ehdottomasti kokeilla!
Selvispä sitten mikä miehen käsivarsissa on, kiitos! Sanoi itsekin, että pienenä jo tutkittu mutta ei ikinä saatu selville mitä se on. On tosi selvästi havaittavissa, melko punaiset. Pojalla kolme vuotta huomasin samaa vasta alkavana, eli on perinnöllistä. Miehen mukaan isällänsä on myös. Hyvä postaus! 🙂
Ole hyvä! Oon iloinen, jos muut saa tästä itselleen apua ja vinkkejä. Tiedän itse, miten kurjaa tällaisen ihotyypin omistaminen on.
Mä toivoinkin, että mahdollisimman moni tuosta ihovaivasta kärsivä löytäisi tämän jutun ja mahdollisesti saisi ongelmalleen vihdoin nimen tai lievitystä. Tsemppiä teille oireiden lievityksessä ja toivotaan, että oireet häviäisivät kokonaan!
Onkohan minullakin tuollainen ihotyyppi, en ole varma. Minulla on ajan kanssa ilmestynyt punaisia pieniä pisteitä olkavarsiin ja olen miettinyt, olenko jollekin allerginen. Iho on muuten terve, kimmoisa ja normaali, mutta nuo punaiset pisteet ovat ihmetyttäneet. Voisikohan se olla tätä ihotyyppiä… Pitänee ottaa selvää. Kiitos kuitenkin tästä postauksesta, sillä siinä oli paljon tietoa ja varmasti auttoi monia.
Kas 🙂 meille on tullut ahaa-elämys samoihin aikoihin, minäkin löysin &#39;taudilleni&#39; nimen viikko sitten. Teini-iästä lähtien olen kärsinyt näppyisistä tai lähinnä kirjavista sääristä, ja nyt se vaiva sai nimen. Oli tavallaan helpotus, ettei ihon hoidossani tai elämäntavoissani ole ollut mitään vika, mikä on käynyt mielessä.. perusvoiteet eivät tosiaan tähän vaivaan ole auttaneet, aion nyt kokeilla jalkavoidetta, jossa siis pehmentävää karbamidiä. Niin kade olen tasaisen ihonvärin omaaville, mikä siis valtaväestölle on itsestäänselvyys.
Voi olla, että on sama juttu alkavana tai sitten se on jotain muuta. Kannattaa seurailla ja rasvailla, jos vaikka kuivuutta vain.
Lieneekö sama paikka, mistä diagnoosit bongattiin… kun kerran jalkavoidetta meinasit kokeilla. 😉 Kerrohan sitten, auttaako se! Ja KYLLÄ, tiedän sen kateuden tunteen tasaisesta ihonväristä. Ei sitä voi käsittää kukaan muu kuin sellainen, jolla sitä ei ole.
Komppan anoa yllä, sama vaiva ja samoihin aikoihin bongattu ja itse diagnosoitu! :D<br /><br />Tämä on muuten TODELLA yleinen vaiva katsokaapa nyt t-paitakelien tullessa ympärillenne, erityisesti naisten käsivarsissa monella on punoitusta ja pientä näppylää!<br /><br />Minäkin kärsinyt tästä jo muistaaksenni murrosiästä lähtien, mutta koska se on suhteellisen rauhallinen, en ole asialla useinkaan päätäni vaivannut. Viime aikoina näppylät tuntuvat pahentuneet, ja se on hiljalleen levinnyt myös reisistä alas pohkeisiin ja sääriin, joskin paljon lievempänä. Joskus käsivarsissakin vähän punoittaa, mutta tällä hetkellä ei onneksi lainkaan.<br />Asia nousi nyt tapetille, kun lähdettiin Budapestiin reissuun ja siellä oli reilut +30 astetta lämmintä -&gt; bikinit päällä ulkouimaloihin polskimaan, ja tietenkin siinä sitten tuli katseltua reisiään… yääh.<br /><br />Calmurilin ostin kanssa eilen, ja toinen, mikä monella auttaa on aurinko! Pienet määrät UV-säteilyä parantaa lähes poikkeuksetta monia iho-ongelmia! 🙂 Täytyy bloggailla itsekin tuloksista, kunhan olen hetken aikaa kuuria käyttänyt…
Kiva kuulla, etten ole ongelman kanssa yksin. Siis ei toki kiva kellekään, joka tästä kärsii. Mulla ei ainakaan käsissä ole koskaan kesäisin helpottanut. Tuntuu, että ennemminkin punoitus kasvaa. Olen Calmurilia nyt käyttänyt tovin ja aloitin hoitkokeilun kasvoistani. Poskien reunat korvien edestä ja otsa ovat pahana. Olen joka toinen ilta ihan pikkuisen ja kevyesti kuorinut kasvoja, jotta Calmuril imeytyisi paremmin. Aika tahmeaa jälkeä jättää tuo voide. No, pienempi paha jos ajan kanssa alkaa auttaa. Vielä ei siis ole riemunkiljahduksia täällä kuulunut. Jatketaan ja koitetaan pitää toivo korkealla!
Itselläni on auttanut se, että kahdesta kolmeen kertaan viikossa pesen karhealla pesusienellä ja suihkusaippualla ihon kauttaaltaan sillä sienellä kuorien ja laitan sitten oliiviöljyä/vartalorasvaa runsaasti. Ja juon iltaisin ainakin puoli litraa vettä. Ongelmallisimmille aluieille olen käyttänyt Freemanin ananas-entsyymikuorintavoidetta (se on tarkoitettu kasvoille, mutta on tosi riittoisaa ja edullista ja toimivaa) kerta viikkoon kuorinnan jälkeen.
Kiitos vinkistä! Kuorinta on varmaan aika tehokas apu, itse olen hyvin kevyesti kuivaharjannut otsaa ja poskia ja sitten levittänyt tuota Calmuril-voidetta. Otsa on hiukan paremmassa kunnossa jo, mutta matka on vielä pitkä. 🙂
Mulla on myös ollut niin kauan kuin muostan keratosis pilarista olkavarsissa, joskin niin lievänä etten sitä ollut edes ajatellut. Raskauden jälkeen se räjähti ihan kammottavaksi ja levisi pakaroihin sekä reisien ulkosyrjille. Kävin ihotautilääkärilläkin joka diagnoosin antoi ja käski elää tämän vain kosmeettisen haitan kanssa. Itkuhan siinä pääsi. Aloin ottamaan asiasta selvää ja kokeilin mm. Calmurilia, ei apua. Jatkoin selvittelyä ja törmäsin oil pullingiin, kokeilin ja edistystä tapahtui. Koin sen hankalaksi ja mietin öljyn imeytymisellä elimistöön olevan tekemistä asian kanssa. Selvittely jatkui. Lisäsin ruokavalioon kalaöljyn ja huima parannus tapahtui. Jatkoin ja lisäsin 1rkl kookosöljyä ja 1rkl oliiviöljyä päivittäiseen ruokavalioon. Nyt 6kk tämän kaiken aloittamisesta iho on yli 90% lähempänä tervettä. Vain vähän punoitusta jäljellä ja näpyt poissa. Nyt on siis aika huomaamaton (mulla oli tosi paha), eli varmaan sellainen kuin ennen kuin edes olin ajatellut, että ihossa olisi jotain &quot;vikaa&quot;. Terveellisten öljyjen lisäämisen lisäksi olen kuorinut kevyesti ihoa loofasienellä käyttäen Lactasydiä pesunesteenä. Kosteusvoiteena käytän Minidermiä (repseptivoide mun atopiaan taipuvan ihon takia) ja se on ollut ihan huippua. Sivuoireena hyvien rasvojen käytöstä laihduin 22kg 6kk aikana vaikka en siis tehnyt muita muutoksia kuin lisäsin hyvät rasvat ja vähensin vaalean mössöleivän syöntiä. Toivottavasti tästä oli jollekin apua.
Edellinen anonyymi täydentää…<br />Tuosta painonpudotuksesta selvennykseksi, että painosta 12kg oli raskauskiloja ja loput 10 raskautta edeltäneiden vuosien aikana kertyneitä kiloja. Uskon painon pudonneen pikkuhiljaa omaan ihannepainooni ja ihon parantuneen kun kroppa on päässyt tasapainoon. Olen siis ihminen joka ei ole koskaan ollut vähääkään kiinnostunut ruokavaliosta, mutta iho-ongelman myötä ajauduin ruokavalion merkityksen äärelle. Sittemmin olen perehtynyt enemmänkin ravinnon merkitykseen ja viimeaikoina tehnyt pieniä muutoksia sen suhteen. Paljon hyvää tietoa Keratosis pilariksesta olen löytänyt keratosispilaris.org foorumilta. Siellä moni on kertonut saaneensa avun mm. oil pullingista, hyvien rasvojen lisäämisestä ruokavalioon, ihon kuorinnasta ja ruoka-aine yliherkkyyksien (huom! ei tarkoita allergioita) eliminoimisesta mm. vegatestin avulla (Suomessa vastaava taitaa olla Asyra-mittaus). Tässä nyt oli jotain jos joku toinen on yhtä epätoivoinen ja masentunut tämän vaivan kanssa kuin itse olin vielä viime kesänä. Ja malttia hoitoon. Itselläni ainakin edistystä näkyi joka kolmas viikko ja kolmen kuukauden välein huomattava muutos. Eli muutosta ei tule yhdessä yössä eikä ihan viikossakaan.
Todella paljon kiitoksia, että jaoit oman kokemukseksi. Blogiini tullaan jonkin verran sen myötä, kun ihmiset etsivät tietoa keratosis pilariksesta, joten toivon mukaan joku saa kokemuksestasi apua. Itselleni jäi heti mieleen pyörimään tuo kalaöljy, sitä voisi kokeilla. Kookosöljyäkin minulla on, ehkäpä sitä voisi lusikoida suuhunsa hieman päivittäin. Täytyy myös tutustua tuohon Oil Pullingiin ja keratosispilaris.org -sivustoon. 🙂
Keliakiaa käsittelevässä kirjoituksessa toi mainittiin A-vitamiinin ja rasvahappojen puutteesta johtuvaksi. Kokeilkaapas kunnon a-vitamiinikuuria ja syökää hyviä rasvoja. Siks on keliakian oireissa, koska keliakia estää noiden aineiden kunnollisen imeytymisen suolistosta.
Vissiin: Kiitos vinkistä, täytyy laittaa nämä korvan taakse! Itsehän syön Omega3:sta purkista ja pyrin muutenkin olemaan liiaksi välttelemättä rasvoja, hyviä eritoten. A-vitamiinista voisi lukea lisää. Muistaakseni se on rasvaliukoinen vitamiini, mutten uskalla varmaksi sanoa.
Siis mä oon aina miettiny mitä mun iholla on! Eipä tähänkään menny kun 30 vuotta ?
Minä: Tää on tosi yleinen vaiva ja silti tuntuu ettei monikaan tiedä mistä on kyse. Mullekin tosiaan ihotautilääkäri sanoi vain että se vaan sattuu olemaan semmoinen ihotyyppi. 🙂 Hienoa, että selvisi edes nyt sinulle. Harmi vain, että parannusta tähän ei ole. Tosin sen pystyy ehkä siten helpommin hyväksymään.
Hei Anonyymi! Ja kiitos vinkeistä öljyjen suhteen. Voisitko selventää minkälaista / mitä määriä pitää rueta tuota kalaöljyä syömään, ja miten esimerkiksi syöt tuon kookosölyn ja oliiviöljyn? Voiko esimerkiksi sekoittaa johonkin ruokaan/juotavaan sen? 🙂
Täällä yksi kuka kärsii samoista ongelmista. Onko öljyistä ollut apua?
Sama vika: Mä en ole kokenut erityisesti hyötyneeni öljyistä niin sisäisesti kuin ulkoisestikaan. Jotkut keratosis pilariksesta kärsivät kokevat öljyt hyvänä, moni liputtaa kookosöljyn puolesta niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Hyviä rasvoja kannattaa silti nauttia, niistä on varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Ruoan mukana hyviä rasvoja ja lisäksi vielä kalaöljyä kapseleina vaikkapa. Kokeile, ei siitä haittaakaan ole?! 🙂
lähin googlettamaan kaikenlaisia nimiä tälle keratosis pilarisille ! ja löysin tän, tää postaus autto mua tosi paljon ja just ku mulla tätä on säärissä,reisissä,pakaroissa ja käsissä, tuntuu vielä että on leviämässä.. oon monet vuodet hävenny kulkea shortseissa kesällä, ja oon harkinnu tosi kauan että laitanko t-paidan vai jonku hupparin … :-Dd oon 16-vuotias tyttö vieläpä .. ja aina oon äidille jankannu että miks mulla on tämmönen iho ja miks nää punaset näppylät ei lähde ja nyt sitten vasta löyty syy. 😀 kiitos tästä vaikka löysinki tän vasta nyt !
anonyymi: Hyvä, kun löysit nyt ja sait nimen vaivalle! Tieto lisää tuskaa, mutta myös helpottaa. 🙂 Nyt on sitten vuorossa sen hyväksyminen, että tämä on "ikuinen" vaiva. Hyväksymistä voi helpottaa tieto, että monilla muillakin on tätä. Itsellä myös vuosien saatossa levinnyt ympäri kehoa. Joillain aurinko voi helpottaa, itselläni se vain lisää punakkuutta "näppylöiden" alla. kyllä tämän kanssa pystyy elämään, vaikka tokihan se olisi ihanaa, jos olisi kaunis siloinen iho. 🙂 Tsemppiä! ♥
Hei! Muutama vinkki kokeiltavaksi, jos et vielä ole näin tehnyt. Itselläni on tätä keratosis pilarista käsivarsissa ja hiukan poskissa. Minulla osa näpyistä on hiukan koholla ihosta ja joskus niitä voi erehtyä puristelemaan, mikä on tietysti tosi huono juttu ja saa ne tulehtumaan. Itse olen hyväksi havainnut tasaisin väliajoin kuoria ihon ja välillä myös kuivaharjata. Sen lisäksi pyyhin ihon suihkun jälkeen Widmerin Lipo Sol toniquella ja rasvaan Eucerin repair lotionilla, joka sisältää 10% karbamidia ja laktaattia. Se ei ole ollenkaan niin paksua tahnaa kuin wicarba, vaan nimenomaan koko vartalolle tarkoitettu lotion. Tuo liuos vähentää näppylöiden tulehtumista ja pitää niistä talin poissa. Se myös kuivattaa tosi paljon, jolloin rasvaus on tärkeää. Välillä voi kokeilla myös Sibicort-kuuria iholle. Minulla aurinko/ruskettuminen auttaa paljon ja sen vuoksi syönkin varsinkin keväällä beetakaroteenia (Karovit), joka auttaa ruskettumaan ja ehkäisee ihon palamista auringossa. Tällä kombinaatiolla saan ihon pysymään jollain lailla kondiksessa ? Kesäisin en harrasta niinkään paljon tätä rumbaa kuin talvella. <br />
<br />
Kasvoille käytän Eucerin face karbamid 5% voidetta, joka on tosi hyvä, kun iho on kuiva ja poskill vähän tuota ongelmaa. Naamiona ja välillä iltaisin yövoiteena käytän Avenen masque apaisant hydratant soothing moisture maskia, joka rauhoittaa saman tien punoitusta ja on aivan loistava tuote herkälle iholle!
anonyymi: Kiitos vinkeistä! 🙂 Kuivaharjausta pitäisi kyllä harrastaa ihan säännöllisesti, se varmaan jonkin verran keventäisi tuota sarveistappikerrosta ihon pinnalla, jolloin näpytkin saattaisivat olla enempi kurissa. Kiva kuitenkin kuulla, että sulla on jonkinlaiset toimet auttaneet ainakin pahimpaan vaiheeseen! 🙂
Mulla on tätä ollut käsivarsissa lievänä niin kauan kun muistan, ihan kun ois pieniä pisamia. Oon nyt 25-v. nainen. I love- tuotteet auttaa mulla paljon, niissä on kai joku ainesosa mikä on hoitaa jotenkin kuivaa ihoa.
Sama vaiva: Kiva kuulla, että sulla on tuote, josta olet saanut apua. 🙂 Itselläni ei ole ongelmana juurikaan kuivuus, vaan nimenomaan sarveistapin talirauhaset ovat niin näkyviä, että iho on todella punaisenkirjavat. Itse iho muutoin pysyy säännöllisellä kostetuksella pehmoisena (jos ei niitä koholla olevia "tappinäppyjä" lasketa). Olen kutakuinkin itse jo luovuttanut ja jään odottamaan, tuleeko aikaa, jolloin oma vaivani alkaa lieventyä. Sanotaan, että vanhemmiten ongelma poistuisi.
Nyt ei oo enää yhtään näitä pisteitä käsivarsissa, kadonnu ihan kokonaan :O Aika jännää… kummastakohan oli enemmän apua, i love- tuotteista vai auringonotosta vai molemmista… Tosiaan ei yhtään enää oo mitään, ihan siloiset kädet. Toisaalta voi olla, että se oli vain kuivuutta, pesen kyllä ihan liian usein saippualla ihteni ja siitä se iho varmaan eniten kärsi.
Sama vaiva: Sen perusteella, mitä olen keratosis pilariksesta opiskellut, niin sun kohdalla vaikuttaa siltä, että sulla se on tosi lievä ja aurinko on siihen auttanut. Jotkut kokevat auringon auttavan, mutta mulla ei valitettavasti. Valon lisäksi tietenkin säännöllinen kosteutus pitää "näppyläihon" pehmoisempana. Näpyt tuntuvat karheammilta aina, jos kosteutus jää liian pitkäksi aikaa.
Oon päässy kokonaan eroon tosta vaivasta. Mulle ei vaa tuu enää mitään näppyjä käsivarsiin. En oo tehny heinäkuun jälkee mitää, ja iho on edellee sileä. Noh, se on hemmetin hyvä juttu, ett oon päässy eroon. Kyllä tää alko jo vähän masentaa mua.
Sama vaiva: Onneksi olkoon! 🙂
Oon pessy kesän jälkee ihoni vaa pelkällä vedellä, enkä oo käyttäny mitää tököttimiä, nii iho on parantunu huomattavasti silläki keinolla..nyt mietin, että olikoha se sitte keratosis pilarista ollenkaa, mikä mun käsiä vaivais.
Sama vaiva: Jos vesipesu on auttanut vaivaan, tuskin on keratosis pilarista. Onni sulle! 🙂
Mulla kans, lähärikoulussa ihonhoito kurssilla käytiin tätä läpi ja sanottiin että ihon kuivaharjaus ja sen jälkeen kylmällä vedellä peseminen joka päivä…
Riina: Kiitos vinkistä! Tuota täytyy jossain vaiheessa kokeilla, joskaan en usko sen auttavan. 🙂
Mullakin on tätä samaa vaivaa, aina siitä kuullu huomauttelusta ku käyny terveysasemalla muun syyn yhteydessä. Ja terveydenhoitajat aina ottanu puheeks sen vaikka en oo yhtää ite narissu. Mulla ainakaa auta mitkään voiteet tähä, iha turhaa rahan tuhlausta. Ja kun ei tästä mitenkään eroon pääse, en minä ole vieläkään päässy vaikka 27 oon jo. Iha sama hoidinko sitä vai en, nii vaiva on ja pysyy silti. Jos vielä joku ihmettelee niitä, nii sanon, että anna olla. Ja en tajuu miks mun pitäs päästä eroo niistä, mulla edes kovin paha oo se, tosi lievä itseasiassa.
Vierailija: Hieno asenne sulla! Ei ainakaan tule turhaan hakattuaan päätä seinään asian suhteen, mille ei voi mitään. Itseäni häiritsee oma ihoni aika paljon, sillä sitä on melkein joka paikassa eikä niin lievästikään. Itsekään en tosin ole millään saanut tätä ihotyyppiä katoamaan ja oon sinua kymmenen vuotta vanhempi. Olen hyväksynyt, että tällä iholla mennään vaikka välillä toki tulee fiilis, että kunpa tähän jokin auttaisi.
Eikä sitä nää mulla kaukaa ellei työnnä naamaasa lähelle ja kato. Eikä mulla oo sitä missään muualla ku käsivarsissa. Ne on mulla semmosia pieniä pisamaisia litteitä pisteitä, joista ei tuu mitää. Jos se on jollekin liikaa nii voi voi. Siis ne näyttää iha pisamilta mulla. En tajuu mite semmosesta voi tehä ongelman. Ihmiset kiinnittää liikaa huomiota nykyään mun ulkonäköö, mut en jaksa enää välittää. En minäkään oo täydellinen.
Vierailija: Jos tilanne on sinulla noin lievä, niin ei tosiaan kannata tehdä ongelmaa. Ymmärrän kyllä heitä (meitä), joilla tämä vaiva on laajempi ja pahempi. Mutta sillä mennään, mitä on annettu. 🙂
ite 14v tyttö kärsiny tästä vaivasta jo varmaan 10vuotiaasta asti mut sillon en oo varmaan ees tajunnu et iho ei oo normaali. mulla tää vaiva on pakaroissa olpästä kyynerpäähän ja koko jaloissa, harmittaa lukee ettei tähän oikeesti oo juuri mitään hoitokeinoa, kaikilla mun kavereilla on silee iho ja oon vaan niin kade. pelottaa ku kesä tulee enkä haluis näyttää näytä jotenki tulee vaan niin epävarma olo vaikka moni muukin kärsii näistä?
Heippa Martta ja pahoittelut, että viestin vastaamisessa on kestänyt!
Uskon, että harmittaa, kun kavereilla on ”normaalin” näköinen iho, mutta oikeasti tämä keratosis pilaris -ihokin on oikeastaan ihan normaali. Siitäkin huolimatta, että se ei siltä näytä. Kyllähän se vaatii vähän opettelua, että tämän oppii hyväksymään, mutta voi vaikka yrittää ajatella sitä, että tämä ei kuitenkaan ole mikään sairaus. En väitä, että se on helppoa, mutta nosta vaan pää pystyyn! Aika harva tyyppi loppujen lopuksi edes huomaa toisten ihon näppylöitä ja muita. Se vaan itsestä tuntuu siltä. Tsemppiä! 🙂