Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Miia suositteli Sarah Jessica Parkerin tähdittämää elokuvaa Kate Reddy – täydellä teholla yötä päivää. Vasta silloin muistin, että heeei mähän olin joskus nähnyt mainoksen kyseisestä elokuvasta ja haluan ehdottomasti nähdä sen! SJP on aivan mieletön näyttelijä ja olenkin suuri Sinkkuelämää-fani. Rakkain tuoksunikin on SJP:n Lovely (joka on nyt valitettavasti itseltäni loppu). Laivalla pitkästä aikaa suihkautin tuoksua ranteeseeni ja matkakumppanini naureskeli hölmöydelleni, kun loppuillan haistelin rannettani ja pyysin vähän väliä häntäkin haistelemaan ”Haista nyt, tää on niiiiiiiiin ihana!”. ;D
No joo, asiaan taas! Surffaillessani äsken nettikirjakauppoja (booky.fi, adlibris.com) törmäsin Kate Reddyyn kirjaversiona, tarkemmin sanottuna pokkariin. Hintaa AdLibriksellä on 7,60 euroa ja booky.fi:ssä 7,90 euroa. Kummatkaan kirjakaupat eivät veloita toimituskuluja ja toimittavat näppärästi useammalla toimitustavalla.
Nyt jäin sitten pohtimaan, kumpi kannattaisi: katsoa elokuva vai lukea kirja ensin? Leffa on ehdottomasti nähtävä juurikin Sarah Jessica Parkerin takia, mutta kirjakin voisi olla mielenkiintoinen. Onko kellään katselu- tai lukukokemuksia kyseisestä viihdepläjäyksestä?
Ja jos kirja tai leffa kiinnostaa, niin hankkimaan vaan ja kokemuksia jakamaan! Tämä on taatusti meille kiireisille naisille ja perheellisille ihana katselu-/lukukokemus. Muotia, kauneutta, uraa, perhettä – ah mikä yhdistelmä! 🙂
Kuva: AdLibris
Mä oon nähny vaan leffan ja tykkäsin kyllä tosi paljon! Leffan nähtyäni kiinnostuinkin myös kirjasta, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi hankkia sitä käsiini.<br />Kantsii kattoa se leffa! En usko että se sitä myöhempää lukukokemusta hirveästi haittaa, vaan just innostaa. 🙂
Taidan siis aloittaa leffasta. 🙂
Luin tämän kirjan joskus vuosia sitten, eikä se jäänyt oikein mitenkään mieleen. Leffan katsoin pari viikkoa sitten ja se oli mielestäni täyttä roskaa. Juoni ei oikein päässyt oikeuksiinsa, kuten kirjassa, mutta se taitaa olla aika yleistä.<br />SJP ei muutenkaan ollut kovin vakuuttava tässä roolissaan. Mielestäni hänen kaikki leffat Sinkkuelämään jälkeen on olleet aika mitättömiä. Hänellä on tiettyjä kliseitä näyttelijänä ja ne kaikki kuuluu mielestäni Carrielle, siinä roolissa hän on loistava.<br />Aika viiltävä analyysi, mutta kun kysyttiin 🙂
Usein käy niin, että kun on lukenut kirjan, pettyy leffaan. Kirjaa lukiessa on itse luonut hahmoille ulkonäön (okei, tässä tapauksessa se olisi hyvin sarahmainen…) ja ympäristön. Sitten kun katsoo leffan, tuleekin olo, että eihän sen tuon näköistä pitäisi olla. <br /><br />Ainoa, missä olen pitänyt leffasta enemmän kuin kirjasta on suosikkini Ps. I love you!<br /><br />Mielikuvitukselle tulee siis enemmän valtaa, kun lukee ensin kirjan. Ja se on aina hyväksi.<br /><br />Kuuntelen paljon äänikirjoja ajellessani työreissuilla. Luen parasta aikaa yhtä Wallanderin kirjaa ja koko ajan päässäni kuulen Eero Saarisen äänen. Ihan kuin hän lukisisi minulle kirjaa :).
Mielipiteiden erilaisuus on vain hyvä. 🙂 On totta, että monesti kirjan luettuaan elokuvaversiosta ei pidä. Mä taidan katsoa ensin leffan, ihan jo SJP:n vuoksi. Näihin näyttelijöihin, jotka ovat jossain isossa sarjassa tms. olleet vuosikaudet, on tosi vaikea suhtautua muussa roolissa. SJP tullaan varmaan ikuisesti näkemään vaan Carriena, samoin kuin esimerkiksi jotain komedianäyttelijää ei osaa oikein ottaa tosissaan jossain vakavammassa pätkässä.
Mulla on P.S. I Love You kirjana, oon kuullut leffaversiosta paljon kehuja tosin. Se on jännä miten sitä luo kirjan henkilöille tietynlaisen ulkonäön, toimintaympäristön ja muut. Omassa päässään on koko härdelli kuviteltuna. 🙂
Jee, kiitos vinkistä! En olekaan tiennyt, että tämä on tullut leffanakin. –&gt; Filmtown! 😀 Kirjan siis luin joskus ja se oli ihan hauska viihdyttävä chick lit -hömppäpläjäys. Samanlaista varmaan tiedossa elokuvaltakin!
Leffa on varmasti erilainen kokemus kirjaan verrattuna. Kerro sitten, mitä tykkäsit. Mä yritän täällä metsästää leffaa, en malta odottaa, että pääsisin kattelemaan. 🙂
Käytiin tänään Makuunissa vuokraamassa yksi leffa ja siellä sai ottaa ilmaiseksi tuon Kate Reddy -leffan julisteita itselleen jos halusi. Tulit heti mieleeni 😉
Hih!
🙂