Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!Lue lisääOta yhteyttä
Toisena kuvana viiden päivän arkikuvahaasteessa on maisema lapsuudenkotini parvekkeelta.
Kuvassa näkyy nostureiden ja rakennustyömaiden lisäksi Linnanmäki ja Eduskuntatalo. Kuvan vasemmalle puolelle pois kuvasta jäävät Kallion kirkko ja kaukana horisontissa siintävä Suomenlinna. Oikealta puolelta jää kuvan ulkopuolelle Olympiastadionin torni.
Tänään haasteen laitan eteenpäin Sannalle Inspired by love -blogiin.
Lintsi, joka päivä wau 🙂
Soili: Linnanmäkeä oli kiva aina seurata. Pitkään jaksoin aina katsella, milloin vuoristoradalla kulkee vaunu siellä ylhäällä tai milloin "maailmanpyörä" pyörii ja onko Lintsi auki. Ja ne valot pimeällä, ah! Ja Lintsillä puolestaan vuoristoradassa tai "maailmanpyörässä" oli kiva katsoa kotiin päin, koska näin sieltä meidän parvekkeen. 😀
Voi, olisin ollut varmasti pienenä ihan pähkinöinä, jos Linnanmäki olisi ikkunasta näkynyt. Huvipuistot on ihania! 🙂 Kävin eka kerran Helsingissä isäni kanssa lentäen vuonna 1985 ja oli kyllä elämys kaikki Linnanmäki, Korkeasaari, Stockmannin leluosasto, metroajelu, sukulaisten veneellä huristelu Suomenlahdella. Särkänniemi oli "lähempänä" niin sinne sitten pääsi useamminkin.
Rita: Kuten Soilillekin juuri kerroin, niin Linnanmäki ja sen katsominen kotoa oli kyllä omanlainen ihanuutensa. 🙂 Ja Lintsin korkeista laitteesta puolestaan näki meidän parvekkeen. 😀