Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Minulla oli ilo saada lainata pariksi viikoksi Canonin EOS M -järjestelmäkameraa.
Käytin kuvaamiseen AV-asetusta, kuten yleensä olen käyttänyt lainakameroissa. Aika lailla vakiona aukon koko on 5.6 ja tarvittaessa säädän valoisuutta. Kamerassa objektiivina oli perus 18-55. Mukana oli myös 22mm objektiivi, mutta sillä en juuri kuvaillut, pari hassua kuvaa taisin ehtiä räpsäistä enkä siis päässyt hommaan ns. kiinni.
Tykkäsin kameran koosta, sitä oli helppo kantaa mukana niin käsilaukussa kuin kaulallakin. Isompi objektiivi toki toisi painoa lisää, mutta kameran runko on tosiaan pieni ja kevyt. Sinänsä siis pienempikokoinen järkkäri voisi sopia minulle, varsinkin kun kärsin usein niska-, hartia- ja selkäjumeista.
EOS M -kameraa käytetään näytön kautta, siinä ei ole erillistä tähtäintä vaan kuva tosiaan näkyy näytöllä ja sitten vaan räps. Fallkullan kotieläintilalla huomasin tämän ominaisuuden heikon puolen eli auringonpaisteessa kuvaamisen. Aurinko kun paistaa, näyttöä on paikka paikoin hankala nähdä, vähän samoin kuin puhelimen näytön katsominen on auringonpaisteessa tuskaa. Näytön näki kyllä, mutta ihan varma ei voinut ottamastaan kuvasta olla.
Näytössä oli kuitenkin se hauska puoli, että koskettamalla näyttöä pystyi tarkentamaan kuvaa ja kamera otti automaattisesti kuvan ruutua napsauttamalla. Muutenkin kamera toimii kosketusnäyttöperiaatteella käyttäjän niin halutessa. Joitain kertoja näyttöä napauttamalla tarkennus toimi paremmin kuin laukaisimen painaminen puoliväliin. Napautuksella sai tarkennuksen juuri siihen kohtaan kuin halusi, laukaisimen kautta tarkennus meni välillä vähän minne kamera tuntui haluavan. 😉
Pari kertaa olisin kaivannut isomman polttovälin objektiivia, mutta se oli oikeastaan aika pikkuvika, kun miettii, että mulla ei vielä ole edes koko järkkäriä. 😀 Taidan kokeilla vielä muitakin kameroita ennen lopullista valintaa. Muutoin kyllä olin tyytyväinen kuvanlaatuun ja hyvin olen oppinut perus tarkennuksen ja huolellisuuden kuvien ottamisessa. Lisäharjoitus kuitenkaan ei olisi pahitteeksi. Omalla kameralla voisi piiiitkän ajan kanssa kokeilla kaikenlaista erilaista. Kokemus oli siis positiivinen lukuunottamatta sitä yhtä miinusta eli kameran näytön näkemistä auringonpaisteessa.
Tämän postauksen kuvat on siis otettu EOS M:llä ja 18-55 objektiivilla. Tämä oli yksi niistä hetkistä jolloin kaipasin isompaa objektiivia. Käytin aukon kokona sitä aiemmin mainitsemaani 5.6 arvoa ja valotusta säätämällä miinuksen puolelle. Voitte siis ymmärtää ettei kuvista tämän parempia tullut. Onneksi kuitenkin silmät näkivät ja kokivat ja mieli tallensi näkymän muistiin. 😉
Nyt on kamera pakattu ja odottaa noutajaa. Seuraavaa lainakameraa odotellessa. 😉
Hyviä kuvia, sähän puhut jo kuin ammattilaiset 🙂 hih, hyvää yötä, kuumuudesta huolimatta… ei pitäisi valittaa.
t: Ammattilaisuus on minusta vielä kaukana, näkeehän sen jo kuvistakin. Mä vasta harjoittelen termejä ja kuvaukseen liittyviä juttuja eli ihan noviisihan mä vielä olen 😀 Tämän postauksen kuvat eivät tosiaan ole parhaimmasta päästä, koska objektiivi ja taidot eivät riittäneet. Parempiakin kuvia on nähty :D<br />
<br />
Vähän on joo hankalaa tämä kuumuus. Ei sillä että haluaisin valittaa, sillä en pidä talvestakaan, mutta kotona on aika tukala olla. Kun kodin ainoa ikkuna on tuo eteläparvekkeen ikkuna niin lämpö kertyy kotiin. 🙂 Onneksi on hyvä rullaverho ja tuuletin. ♥
Casassa osuu tosi usein silmään se et yhteistyöpostaukset toteutetaan huonosti tai jopa hutiloiden. Tässäkin on lainakamerasta eli jonkin luokan mainoksesta kyse enkä vois kuvitellakaan ostavani tuota jos kuvat ovat noin huonoa tasoa. Tässä tapauksessa vika on varmaankin kuvaajassa mut vinkkinä: panostakaa jatkossa näihin yhteistyöpostauksiin vähän enemmän.
Vinkki: Tämä postaus ei ole mainos eikä CASAn yhteistyö. Yhteistyö- ja mainospostaukset on aina selkeästi merkitty. Tässä postauksessa minä kerroin omia kokemuksiani kamerasta ja kuvat liittyvät omiin kuvausharjoitteluihini tällä kameralla.
Nyt taisi edellisen kommentoijan pointti mennä sinulta täysin ohi. Luuletko, että Canon hyvää hyvyyttään antaa kameroitaan bloggareille lainaan? Tokihan se on heille eräänlaista myynninedistämistä, mutta nämä sinun kirjoituksesi eivät kyllä Canonin ominaisuuksia tuo millään tavoin esiin. Nuhjuinen lienee sana, joka parhaiten tätä blogiasi kuvaa… 🙂
.: Kommentoijan pointti ei mennyt laisinkaan ohi, ymmärsin sen aivan täysin. Canon varmasti lainaa kameroita myynninedistämistarkoituksessa, en sitä kiellä, mutta tämä ei ole silti Canonin mainos vaan täysin oma mielipiteeni kamerasta, jota olen saanut lainata, jotta osaisin myöhemmin tehdä oikean ostopäätöksen. Ja kun minä en mainosta tässä Canonia, niin tämä EI ole mainospostaus eikä yhteistyö. Omalta kohdaltani tilanne on ihan sama kuin olisin lainannut kameraa joltain ystävältä tai tutulta. Näillä minun kirjoituksilla en pyri lisäämään Canonin tuotteiden myyntiä vaan kertomaan omia kokemuksiani ja tekemään ostopäätöksen.
Nyt puhut kyllä sellasta kieltä etten edes ymmärrä 🙂 !!