Kolme kertaa tänä vuonna ollut jo vesijumppaa ja tänään mä vihdoin pääsin kynnyksen yli ja jumppaamaan! 🙂
Se lähteminen… niiiiiiin vaikeaa. Keksii aina jonkun syyn, miksi juuri tänään ei jaksa/voi/pysty/kykene.
Silti se on aina mukavaa. Jopa silloin kun se ei ole mukavaa. If you know what I mean? 😉 Vaikka itse fiilis ei olisikaan kovin korkealla, hyvän fiiliksen saa loppujen lopuksi kuitenkin sitten siitä, että kroppa on työskennellyt.
Tänään olikin vatsa- ja käsilihaspainotteinen tunti (30 min). Pitkään tehtiin erilaisia liikkeitä sellaisilla vaahtomuovipötköillä. Löysin netistä kuvia vaan sellaisesta pitkästä pötköstä, mutta meillä oli muutaman kymmenen senttimetrin mittaiset pötköt molemmissa käsissä. Lopussa sitten rääkättiin kunnolla vatsalihaksia ja se tuntu aivan mielettömän hyvältä joka kerta, kun pinnisti voimaa vatsalihaksilla. Tiesi kyllä tehneensä, kun altaasta nousi. Tuntui kuin olisi imukupilla imastu vatsa sisään. 😀
Pirtsakkaa keskiviikkoa kaikille! Se on kohta taas perjantai. <3
Kuvat: tilkkusatu.net, Yhteishyvä