Kauneus ja Terveys -lehden numerossa 6/12 oli todella mielenkiintoinen juttu tavaran karsimisesta. Jutun loppuun oli tiivistetty joitakin pieniä vinkkejä ja ajattelin ne jakaa teidän kanssa.
Jaa suursiivous pienemmiksi projekteiksi: järjestä vaikka yksi seinusta kerrallaan.
Ota kaikki esiin kaapista tai vaikka hyllyn päältä yhtä aikaa, jotta näet kokonaisuuden.
Voit ajatella, että kaikilla tavaroilla tulisi olla arvo: kauneusarvo, käyttöarvo ja parhaassa tapauksessa molemmat.
Tee pinot eri tavaroille: aarteille, toiseen tilaan siirrettäville, taakoille, turhakkeille ja roskille.
Mieti jokaiselle aarteellesi oma paikkansa, joka antaa arvoa sen käytettävyydelle ja kauneudelle.
Tartu taakkoihin ja turhakkeisiin luovalla ja humoristisella otteella. ”Voisin ehkä käyttää joskus” ei ole kovin hyvä syy niiden säilyttämiseen.
Lajittele pois heitettävät: mieti, mitkä voit kierrättää ja mitkä joudut heittämään roskikseen.
Hyvä tunnelma ja mieli auttavat: pysähdy välillä hengittämään ja tuntemaan ylpeyttä ahkeruudestasi. Pyydä tsemppausta ystäviltä ja perheeltä.
Jos huono omatunto tai muut hankalat tunteet tai muistot yllättävät, suhtaudu niihin hyväksyvästi – nekin kuuluvat elämään ja muutokseen.
Nauti työsi tuloksista: huomaa kuinka ajatukset selkeytyvät.
Aarteet = tavaroita, jotka tuovat hymyn huulille tai niitä haluaa vain katsella. Aarteet voivat olla myös luotettavia tavaroita, jotka pelastavat arjen pyörteissä.
Turhakkeet = tavaroita, jotka eivät ole erityisen tarpeellisia tai hyödyllisiä. Niillä ei ole myöskään pitkäaikaista kauneusarvoa. Turhakkeen tunnistat ajatuksesta ”ehkä sitä voisi käyttää johonkin”.
Taakat = tavaroita, joita emme haluaisi kotiimme mutta joista meidän on tunnesyistä vaikea päästää irti. Taakkoja voivat olla vaikka anopin antama omatekoinen keramiikkatyö tai mummolta peritty muotokuvamaalaus. Niitä ei voi heittää hyvin omintunnoin pois.
Hyviä vinkkejä kyllä, nämä kun muistais kun alkaa siivoilemaan kaappeja. Tuntuu että kaapit on täynnä just noita turhakkeita ja taakkoja, oon just sellanen tunteilija ettei mistään voi luopua tunnearvon ja muistojen takia.
Turhakkeet vielä jotenkin pystyy käsittelemään, mutta noi taakat on jumalattoman vaikeita. En varmasti saa ikinä kaikkia taakkoja pois ja itsellä ne on juurikin jotain suvun "aarteita". Yhdet sukulaisen maalaamat taulut vein isälleni, koska niitähän ei tietenkään voinut heittää pois, koska ovat sukulaisen tekemät. Ja vielä elossa olevan sukulaisen. Toi oli niin oiva esimerkki taakasta. Mulla alkaa viimeistään sitten taas karsiminen, kun olen saanut loputkin tavarat kaappeihin täällä uudessa kodissa. Huomaan jo nyt, että tavaraa on aivan liikaa.
Hyviä vinkkejä kyllä 🙂 Mä oon kyllä kanssa sellainen, että jos joku tuttava on ostanut mulle lahjaksi jotain, niin en osaa sellaisista luopua, mutta hyvin meni mun eka karsiminen ja paljon saatiin pois turhakkeita, taakat odottaa sitten seuraavana :).
Tosi paljon tsemppiä karsimiseen ja ihana kuulla, että olet aloittanut projektin! <3