Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Kymmenen kirjaa tuli luettua huhtikuussa. Nyt on taas aika esitellä ne teillekin. 🙂
Max Manner, K18 (Annika Malm -trilogia #1)
Turkulainen kirjailija Max Manner kirjoittaa perusvarmoja dekkareita ja hyvin lämpimästi voin suositella hänen kirjojaan dekkareiden ystäville. Kirjoissa seikkailee alkuun komisario Anna Mäki, jonka jälkeen kuvoihin tulee entinen poliisi Annika Malm aloittaen uuden sarjan, juuri tässä kirjassa K18. Kirjat toimivat hyvin itsenäisestikin, mutta aina parempi, jos jaksaa lukea järjestyksessä, sillä siten pääsee kirjoissa esiintyvien henkilöiden tarinaan paremmin kiinni. K18 oli mielestäni Mannerin vuosia sitten kirjoittamista kirjoista paras. Saa nähdä, miten käy, kun pääsen hänen kirjoissaan eteenpäin. 🙂
Michael Connelly, Yövuoro (Renée Ballard #1)
Bosch-sarjastaan tuttu Michael Connelly aloittaa Yövuoro-teoksellaan uuden dekkarisarjan, joka kertoo etsivä Renée Ballardista. Ballard tekee yövuoroja, jonka haittapuolena on, että hän ei saa koskaan mahdollisuutta saattaa tutkintatapauksia päätökseen juttujen siirtyessä aina yövuorolta päivävuoron etsiville. Sääntöjä uhmaten Ballard kuitenkin ryhtyy tutkimaan paria tapausta ja tämän myötä hän päätyy tutustumaan myös omaan pimeään puoleensa.
En ole aiemmin Connellya lukenut, mutta olen tykännyt kovasti televisiosarjana Boschista. Yövuoro vakuutti minut, joten nyt odotellaan sitten jatkoa sarjalle.
Elena Ferrante, Loistava ystäväni (Napoli-sarja #1)
Ferranten neliosainen Napoli-sarja kertoo kahdesta tytöstä, Elenasta ja Lilasta ja heidän ystävyydestään. Tytöt ovat syntyneet juuri sotien jälkeen ja elävät köyhässä korttelissa Napolissa. Ensimmäinen osa Loistava ystäväni kertoo tyttöjen lapsuudesta aina kuuteentoista ikävuoteen asti. Muistan vieläkin, että sivulle 59 asti mietin, että niinköhän tämä on minun mieleeni, mutta sitten koukutuin kunnolla ja tarina alkoi vetämään. Kirjan päättyessä jäi valtava kutkutus tarttua välittömästi toiseen osaan (Uuden nimen tarina) enkä kovin kauaa malttanutkaan odotella, sillä toinenkin osa on nyt toukokuun aikana tullut jo luettua. Vahva suositus!
Jens Henrik Jensen, Hirtetyt koirat (Oxen-trilogia #1) – Ilmestyy 5.6.2018
Hirtetyt koirat aloittaa Oxen-trilogian. Niels Oxen on traumaperäisestä stressistä kärsivä sotaveteraani, palkittu huippusotilas, joka asuu Jyllannin metsässä. Häntä syytetään diplomaatin murhasta, johon hän ei ole syyllinen. Oxen alkaa tutkia tapausta tiedusteluagentti Margrethe Franckin kanssa todistaakseen syyttömyytensä.
Tykkäsin vaikka mikään huippukirja ei ollutkaan kyseessä. Ehdottomasti silti jatko-osien lukemisen arvoinen ja odotankin suomennoksia mielenkiinnolla. Tanskassa nämä kirjat ovat jo ilmestyneet ja jos olen käsittänyt oikein, niin myös ruotsiksi on käännetty. Pidin Oxenin hahmosta ja jännityksellä seuraan, millaisiin seikkailuihin hän vielä uppoutuu. Nimensä mukaisesti kirjassa on hieman ikäviä sattumuksia – tämä varoituksena herkille eläinrakkaille lukijoille – mutta ne olivat vähän kuin verikokeen otto: nopeaa ja kirpaisee hetken eikä tee kirjan lukemisesta mahdotonta.
Nina George, Pieni bistro Bretagnessa
Marianne kärsii rakkaudettomassa avioliitossa ja päättää Pariisin matkallaan hypätä Seineen ja kuolla. Hän ei kuitenkaan kuole vaan joutuu sairaalaan. Hänen aviomiehensä suuttuu moisesta tempauksesta ja palaa yksin Saksaan. Sairaalassa Marianne saa kaakelimaalauksesta inspiraation ja lähtee ex tempore Bretagneen, Ranskan länsirannikolle ja siellä Kerdruckin kylään. Hän päätyy pieneen Ar Mor -nimiseen bistroon. Vihainen aviomies lopulta löytää Mariannen ja jääkin nähtäväksi, miten käy, kun Mariannen vanha velvollisuudentunne hyvänä vaimona nostaa päätään.
Nina Georgelta on suomennettu myös Pieni kirjapuoti Pariisissa ja luin sen viime vuonna. Koska tykkäsin siitä, halusin lukea myös tämän Pieni bistro Bretagnessa. Hetkeä ennen kirjan lukemista luin erään arvostelun, jossa lukija ei ollut pitänyt tästä niin paljoa kuin Pieni kirjapuoti Pariisissa -kirjasta ja hieman jännitin, miten itseni käy. Kävi lopulta niin, että pidin tästä hieman enemmän. Pieni bistro Bretagnessa oli hieman helppolukuisempi ja selkeämpi sekä juonenkuljetukseltaan jouhevampi. Molemmissa kirjoissa on kaunis tarina, joka saa miettimään omaa elämäntarkoitustaan sekä sitä, että jokainen ihminen ansaitsee olla onnellinen.
Luin myös nämä kirjat:
- Geir Tangen, Sydämenmurskaaja (Viljar Ravn Gudmundsson #2)
- Minna Eväsoja, Melkein Geisha – Hurmaava ja hullu Japani
- Noora Lintukangas, Viihdy omassa arjessasi
- Hugh Howey, Siilo (#1)
- Anu Marin, Aktivoi aineenvaihduntasi
Kuukauden hitit olivat Max Mannerin K18 ja Elena Ferranten Loistava ystäväni. Tykkäsin kyllä liki kaikista huhtikuussa lukemistani kirjoista, joten sinänsä hittien valitseminen oli taas hieman hankalaa. Kuukauden huti oli mielestäni Viihdy omassa arjessasi, joka sinänsä oli aihepiiriltään hyvä, mutta kundaliinijoogapainotteisena hyvinvointikirjana ei minuun oikein uponnut. Onko näistä huhtikuun kirjoista sinulle joku jo tuttu tai saitko näistä itsellesi lukuvinkkejä? 🙂
Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta
Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.
Mukavaa ja aurinkoista alkavaa uutta viikkoa!
Luin maaliskuussa tuon Tangenin Sydämenmurskaajan, tykkäsin siitä kuten myös edeltäjästäänkin.
Hirtetyt koirat herätti mielenkiinnon, varmaan menee lukulistalle kunhan ilmestyy 🙂
Aurinkoista kevättä sinulle!
Sydämenmurskaaja oli hyvä, mutta ei säväyttänyt valitettavasti yhtä paljon kuin Maestro. Sen sijaan Hirtetyt koirat oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus ja odotan jatkoa. Ihanaa ja aurinkoista kevättä sinullekin Katerina! 🙂
Päädyin Facebookin kautta tänne, koska postauksesi kuvassa oli Pieni bistro Bretagnessa. Itse tykkäsin kirjasta kovasti ja mietin, että onkohan muilla ollut samoja ajatuksia. Siltä vähän vaikuttaisi :). Täytyypä jäädä seurailemaan muita esittelyjäsi!
Tosi kiva, että löysit blogini Heli! Tervetuloa. 🙂
Pieni bistro Bretagnessa oli jotenkin todella elämänmakuinen ja hellyyttäväkin. Tykkäsin siitä vähän enemmän kuin Pieni kirjapuoti Pariisissa -kirjasta, joka sekin tosin oli mukava luettava.