Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Tässä keväällä alkaneen ruokavaliomuutoksen myötä olen tutustunut useampiin ruoka- ja terveysblogeihin ja -artikkeleihin. Sieltä bongasin bataattiranskalaiset ja vihdoin sitten ostin elämäni ensimmäisen bataatin ja päätin astua tuntemattomalle maaperälle tehden bataatista ranskalaisia. Oma bataattini oli reilu 600 grammainen mötikkä.
Kuoriminen oli huomattavasti haastavampaa kuin perunan ja sai aika ronskilla kädellä vedellä. Myös leikkaaminen oli enemmän voimaa vaativaa kuin raa’an perunan. Suoriuduin kuitenkin kunnialla ja sain bataatin paloiksi.
Leikkasin bataatin pitkittäiksi tikuiksi ranskalaisten malliin. Kippasin tikut muovipussiin, lorautin pari ruokalusikallista oliiviöljyä sekaan suolan kanssa. Sitten vaan ravistelin pussia – vähän kuin Mäkkärissä aikoinaan ranskalaisia paperipussissa El Maco -mausteen kanssa. 😉
Uuni 225 asteeseen (tämän voi tehdä jo projektin alussa, itse en osannut arvioida valmistelutöiden kestoa ja siksi vasta tässä vaiheessa napsautin uunin päälle) ja bataattiranskalaiset leivinpaperilla vuoratulle pellille. Kannattaa katsoa, etteivät ranskalaiset olisi kovin pahasti päällekkäin.
Ohjeita löytyy bataattiranskalaisille netistä paljon ja paistoaika vaihtelee niissä 15-30 minuuttiin. En lopussa katsonut kokonaisaikaa, mutta vartin kohdalla päädyin antamaan niiden olla vielä tovin uunissa ja veikkaan, että kokonaispaistoaika oli jossain 25 minuutin kieppeillä.
Omani saivat hyvin väriä pintaan eivätkä palaneet vaikka siltä hieman osa näyttääkin.
Maku oli aivan älyttömän hyvä ja näitä voisi napostella ihan pelkästäänkin, meinasi päivällisellä jopa rakastamani lohi jäädä syömättä kun haarukoin bataattiranskalaisia suuhuni. 🙂 Bataattiranskalaiset maistuvat kuin makeille perinteisille ranskalaisille. Nämä jäävät ehdottomasti kyllä ruokavaliooni. Ainoa negatiivinen puoli oli se, että en saanut näistä rapeita vaan jäivät pehmeiksi. Millähän sen rapeuden saisi aikaiseksi? Olisikohan öljyllä jotain tekemistä asian kanssa?
Mä myös rakastan bataattiranuja! Pehmeiksi jää mullakin, joten jään seurailemaan kommenttiboksissa viisaampien vastauksia! Tosin monissa ravintoloissakin bataattilisuke on ollut tosi pehmeä. Ehkä tämä on makuasia, mutta mä tykkäisin rapsakoista. Ainut huono puoli bataatissa on toi kuorimis- ja pilkkomishomma.
Kristiina: Tuossa allahan tuli nyt vinkkiä, että lisäisi uunin lämpöä. Täytyy kokeilla seuraavalla kerralla. Meneehän noi toki pehmeänäkin – tärkeintä on maku – mutta rapsakka kuulostaa kyllä noin muutoin paremmalta. 🙂 Ja tosiaan, ei ollut sieltä mukavimmasta päästä kuoriminen ja pilkkominen. Hieman vahvempi rakenteeltaan näemmä tuo kuin peruna.
Kiitos vinkistä :)! Täytyy ehdottomasti kokeilla :))!
En usko että bataatista saa rapeaa. Itse käytän myös paljon bataattia ja tykkään laittaa ohuita siivuja uuniin ja päälle oliiviöljyä, sormisuolaa ja timjamia. Herkullista! 🙂
Melissa: Rapeuden saamiseksi bataattiin tuossa alla neuvottiin lisäämään uunin lämpöä. Pitää kokeilla, ei kai siinä mitään häviä – paitsi bataatin jos palaa. 😉 Kiva kun kerroit oman versiosi, ehkäpä joskus uskaltaudun kokeilemaan timjamia myös.
Rapeita saat kun pistät uunin 250-270 astetta (riippuu kuinka tehokas uunisi on) 🙂
Rebecca R: Kiitos vinkistä! Kokeilen vaikkapa tuota 250 astetta seuraavalla kerralla. Sitten kyllä riittää varmasti vartti, veikkaisin? 🙂
Rapeutta juureksiin tosiaan saa nostamalla uunin lämpötilaa, kannattaa samalla tosin lyhentää vähän sitä aikaakin. 😉 Bataatti on hyvää, mutta niin tuskaista kuoria ja pilkkoa. 😀
JonnaH.: No ei tosiaan ollut kauhean kiva käsiteltävä tuo bataatti. Kuoriessa ja pilkkoessa sai tosiaan käyttää voimaa, hetken pelkäsin jo veitsen katkeavan vaikka omasta mielestäni ihan jykevä kokkiveitsi mulla onkin. 😀 Ensi kerralla kokeilen korkeampaa lämpötilaa ja lyhennän paistoaikaa.
Minna: Mmmm, majoneesi kuulostaa hyvältä (ja epäterveelliseltä :D) !
Mun tuttu sanoi, että hän saa bataattiranskiksista rapeita sillä, että liottaa bataattitikkuja kylmässä vedessä, kuivaa ne, ja sen jälkeen öljyää, maustaa ja heittää uuniin 🙂
saparo: Kiitos vinkistä, kokeilenkin tuota heti tuon korkeamman paistolämpötilan jälkeen jos vieläkään en saa bataattiin rapeutta. Mä kyllä huuhtelin bataatista suurimmat tärkkelykset pois kuorimisen jälkeen ja ennen pilkkomista ja maustamista. Mutta ehkä se on tehtävä vielä huolellisemmin. 🙂
Bataatti on niin hyvää. Meillä syödään usein uunibataattia. Eli iso mötikkä vaan reilusti kuorimattomana puoliksi ja leikkauspintaan sivellään öljyä, suola ja mustapippuria. Sitten vaan uuniin ja kaveriksi kermaviili, feta, maustekurkku kastike. On niin hyvää, suosittelen testaamaan.
satu: Kuulostaa aika mielenkiintoiselta, ehkäpä toteutan uunibataatin jossain vaiheessa! 🙂
Just tänään pyörittelin bataattia käsissäni kaupassa ja mietin voiskohan siitä tehdä ranskiksia. Sitten löysin tänne. 🙂 Kiitos!! ♥ Kokeiluun täälläkin!
vipsu: Toivottavasti maittaa! 🙂 Mä ajattelin joku päivä kokeilla ihan tavallisesta perunasta itse tehtyjä ranskalaisia, sillä niitä joskus kaipailen nykyään. 🙂
Kannattaa kokeilla laittaa joukkoon maissijauhoa, sillä saa rapeutta!
ninni: Maissijauhoa? 🙂 Laitetaanko se esim. bataattiranskalaisten, öljyn ja mausteiden kanssa pussiin ja sekoitellaan vai miten? Kuulostaa mielenkiintoiselta, saatanpa kokeilla!
Hei! Kannattaa kokeilla kuoria juustohöylällä, jepp luit oikein. Totesin muutaman kerran jälkeen, kun näitä tein, että saa isoja viipaleita kuorta pois ja kaikki sujui paljon helpommin kuin pienen kuorimaveitsen kanssa!
ninni2222: Kiitos vinkistä! Kokeilen juustohöylää seuraavaksi. 🙂