Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Joulun alla ystäväni kävi kylässä ja toi tullessaan hieman ruokaa. Siinähän ei itsessään mitään erikoista ole, mutta minulle tämä kyseinen kerta oli ainutlaatuinen ja elämäni ensimmäinen kerta. Nimittäin, maistoin ensimmäistä kertaa sushia.
Olen kuullut, kun ystäväni ja tuttavani ovat puhuneet sushista ylistävään tapaan ja olenkin todennut, että sushia en syö, koska en tykkää siitä. Jep, siitä huolimatta että en ole sitä edes maistanut. Sushi on ollut mulle vähän samantapainen mörkö, kuin lapsuudesta asti kaalikääryleet. Olen pystynyt vaivatta syömään kaalikeittoa ja -laatikkoa, mutta jostain syystä käärylemuodossa ollut täysin mahdotonta, siitä huolimatta vaikka olen tiennyt kääryleiden olevan ihan sitä samaa, vain eri muodossa. Siinä on vaan ollut ”joku juttu”. Kunnes sitten vajaa kaksi vuotta sitten päätin rikkoa tämän omituisen mielikuvani ja ai, miten hyviä ne kaalikääryleet olivat!
Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että pitäisi ottaa härkää sarvista ja tutustua sushin maailmaan ja ystäväni tuodessa mukanaan Hanko Sushin pienen sushilajitelman, tähän tuli mainio tilaisuus. Minulle näytettiin ja kerrottiin miten homma toimii ja kyllä, tykkäsin! 🙂
Lajitelmassa oli lohi-nigiriä, ravunpyrstö-nigiriä, tofu-nigiriä, munakasnigiriä, kurkku-makia sekä muistaakseni lohi-makia. Ensimmäisen kuvan S-kokoinen lajitelma on kutakuinkin identtinen sen kanssa, mikä ystäväni kanssa syötiin.
Sushi-mörkö on nyt peloteltu pois ja aukko sivistyksessäni on pienentynyt. 😉
Mikä teidän suhteenne sushiin on?
Kuvat: Hanko Sushi
En ole koskaan syönyt mutta haluaisin maistaa, olisi kiva osata syödä niitä. Pelkään vaan että ne liikaa maistuu levälle/mereneläville:)
Mä en syö merenelävistä muuta kuin kalaa, en tykkää. Mun makuun kuitenkin noi meni vaikka pelkäsin just samaa kuin sä. Ne kun kuitenkin vielä kastetaan soija-wasabi seokseen niin siitä tulee hieman lisämakua 🙂
Mä rakastan sushia! Meillä syödään sitä monta kertaa kuussa, joskus ravintoloissa mutta useimmiten tehdään ite 🙂 Nams!
Oih! Saa nähdä miten usein itse jatkossa tulen sushia syömään, mutta olen onnellinen, että nyt tiedän mitä se on ja miltä maistuu. <3 Hanko Sushissa tuo S-kokoinen lajitelma maksaa 13 euroa, joten jos tuon syö yksin niin ihan kelpohintaan saa masun täyteen. 🙂 Ja jos innostun jatkossa sushista tosiaan, niin ehkä olisi kiva opetella sen tekemistä itsekin. 🙂
Mäkään en ole tähän ikään mennessä koskaan maistanut. Mä kuitenkin ajattelen, et varmasti tulen siitä tykkäämään, silti vaan jotenkin ei ole tullut syötyä. Odotan et jossain kohtaa saan asiantuntevan neuvojan mukaan opettamaan miten se syöminen tapahtuu 🙂 Ehkä jo ens vuonna 🙂
Nyt kun itekin ekan kerran näin 33-vuotiaana maistoin, niin voin suositella muillekin kokeilua, jos ei siis vielä ole maistanut. 🙂 Ja ensi vuoteenhan ei ole edes pitkä aika enää, hih!
Nii joo, kun ensi vuoden puolelle jätän maistamisen, niin mustahan tuleekin 34-vuotias ensikertalainen 😀 Ou nou, saakohan tällä meriitillä jo jonkun alennuksen 😀
Sushimyymälästä vähintäänkin säälipisteitä, jos kertoo olevansa ekakertalainen? 😀
YES! 😀
En oo maistanut koskaan, mutta luulen etten tykkää koska en ole kovin kalan ystävä. Lohta syön ja senkin on oltava hyvässä kermassa 😉
Sitten tietenkin on mahdollista, että et tykkää… mutta sushia saa ilman kalaakin! 🙂
Minäkin maistoin Sushia ensimmäisen kerran vasta n. vuosi sitten. Aluksi ne eivät mielestäni maistuneet kovin kummoisilta, mutta mitä enemmän olen niitä syönyt, sitä paremmalta ne mielstäni maistuvat. Nyt ne ovatkin ihan herkkuruokaa. Ja hei, sama juttu täällä noiden kaalikääryleiden kanssa. Lapsena suoraan sanottuna inhosin niitä, sitten en syönytkään niitä vuosikausiin, kunnes parisen vuotta sitten työpaikkaruokalassa maistoin niitä, ja ai että ne olivatkin hyviä. Niiden kanssa opin syömään myös puolukkahilloa, jota en aiemmin voinut sietää. Niin sitä varmaan makuaisti kehittyy vanhetessa…
Puolukkahillo on niin hyvää! 🙂 Ja noi kaalikääryleet ja niiden inhoaminen oli varmaan vaan joku lapsen käsitys, että täytyy olla pahaa. Ja silti pystyi syömään muita jauheliha-kaaliruokia. Hassua 😀
Suhde sushiin on erittäin lämmin!! 🙂 Jos ei olisi rahasta kiinni niin varmasti söisin sitä hyvin hyvin useasti 🙂
Ihanaa! ja nyt minäkin oon päässyt sushin maailmaan, joten voi vaikka joskus mennä jonkun kanssa ihan sushi-lounaalle tai -päivälliselle. 🙂 Maailma on taas enemmän avoinna mullekin 😉
Samanlainen suhtautuminen löytyi myös täältä sushiin, ennen en pitänyt siitä ollenkaan, nykyään söisin sitä vaikka päivittäin. Ja hauska juttu tuo kaalikääryleet, ne ovat minulle ainoa muoto, missä kaalia siedän.. Ja tämänkin opin vasta tänä syksynä, sitä edellinen kerta on varmasti jossakin 12-13 vuoden takaa…:)
Päinvastoin kun mulla aikoinaan eli juuri käärylemuodossa ei missään nimessä. 🙂 Aika hassuja ruokaan liittyviä nounou-juttuja monilla, lieneekö vaan jotain päähänpinttymi lapsuudesta vai mikähän niissä on 🙂