Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Ajattelin erilaisia otsikoita tälle postaukselle niin hartaasti, että meinasi pää hajota.
Alaston totuus
Nolo paljastus
Ei näin
Luovutan
Olohuone
Siinä nyt joitain, mitä kävi mielessä kunnes päädyin tuohon Lähtöruutuun.
Suurin osa ylimääräisestä rojusta on siivottu pois ja tavaroita sullottu kaappeihin. Muutama pussukka ja juttu etsii vielä paikkaansa. Joissain kohti tavaraa on esillä aivan liikaa ja alin kuva osoittaa, että sille Bestålle olisi todellakin tarvetta. Ehkä joskus, kun voitan lotossa. Ja jos ensin alkaisi lottoamaan 😉
Olin suunnitellut laittavani teille isompaa näytettä kodistani sitten, kun täällä olisi hieman valmiimpaa ja innoissani otin kuvia eilen kun sain viimeiset akuutit tavarat pois jaloista pyörimästä. Sitten näin nämä kuvat ja tajusin, että ei tämä ole lopputulos.
Tästä se kaikki vasta alkaa.
Onpas tyylikäs tuo sohva, mistä sen on hankittu? Ja nahkainenhan se taitaa olla?
Nahkainen kyllä, Kodin Ykkösestä 3:n istuttava Savannah 🙂
Hyvältähän sulla siellä näyttää! Vähän vaan mattoa lattialle ja se on siinä. 🙂 Bestå-tasot on kyllä kätsyjä, kätkee paljon tavaraa sisäänsä. Olen tykännyt.
Kiitos 🙂 Matto on ostoslistalla Bestån kanssa. Tärkeintä on tosiaan saada lattiapinnat kokonaan tyhjäksi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja sitten joskus mietiskellä mattojuttuja. Toivottavasti viimeistään ensi syksynä. 🙂
Ihastuin jo heti sun kotiin! Kaunista siellä on ja kodikasta jo nyt!!
Kivan näköistä, ja Bestå sopisi kuin nenä päähän 🙂
Iik, huijaat? 😀 Miten mä en näe kuin joitain kivoja yksityiskohtia?!
Olipas kiva päästä näkemään vähän enemmän sun kodista. Oikein mukavalta näyttää jo nyt, mutta ymmärrän kyllä tarpeesi Bestålle. 🙂
Jep, liian paljon tavaraa näkyvillä. :/
En voi tuosta Beståsta olla mitenkään eri mieltä kanssasi 😉
Hyvältä näyttää… Samaa sohvaa olen haaveillut, myös ikeassa olisi yksi vaihtoehto sohvalle. =)
Hyvännäköinen!! Bestå vielä niin avot 🙂
Kiitos! Hyvä sohva tämä on, voin suositella. 🙂
Sitte vasta pääsee oikeasti katsomaan, minne tavarat asettuvat, mitä tulee näkyville ja mitä sitten muuta. Vähän ahdastahan täällä on, kaikki huonekalut tuntuu olevan aika pitkälti kiinni toisissaan. No, ehkä joskus vielä isompaan asuntoon. ;)<br />
Mukavan näköistähän sulla siellä on, äläpäs yhtään arastele 🙂 Maton sitten hankit jossain välissä mieluisen. 🙂
Tyylikästä ja kodikasta, sulla on oikein nätti koti, nauti ja iloitse siitä 🙂
Kiitos. 🙂 Kai sitä jotenkin vertaa sitten kuitenkin muissa blogeissa ja muualla sisustusmaailmassa näkemiinsä koteihin ja iskee ahdistus. Kyllä mä täällä viihdyn ja tuntuu tää kodilta, mutta kuvista kun katson niin en ole tyytyväinen. Matto on ostoslistalla, mutta ihan ensimmäiseksi Bestå ja jotain muuta. Matottomuus hieman avartaa sekä tietenkin helpottaa siivousta 😉
Joko te huijaatte mua ja ootte vaan kohteliaita tai sitten mä olen saanut omista sotkuistani ja kaikesta vaan yliannostuksen ja olen sokea omalle kodilleni. 😉 No ei vitsi vitsi… kyllä mä täällä viihdyn ja on ihan kotoisa olo vaikka silmä näkeekin vielä toooosi paljon keskeneräistä ja jopa silmälle epämiellyttävää.
Kaksi ekaa otsikkovaihtoehtoa 🙂 Olisi klikattu jo sen takia reilusti enemmän auki postausta, ja mikä pettymys olisikaan ollut vastassa :)<br /><br />Näyttää kivalta pikkukodilta, sehän se ongelma noissa yleensä onkin, että miten saa tavaroita karsittu niin ettei näytä sisustuskaupalta, jossa tavaraa esillä paljon. En tiedä onko suunnitelmissa, mutta jotenkin tuo iso seinä kaipaisi jotain, muutaman pikkutaulun ym? Nyt on niin alhaalla kaikki. Tommonen tuli mieleen kuvien perusteella.
Minusta sulla on tosi viehättävä ja raikas koti! Minua ei häiritse edes matottomuus, koska lattia näyttää kauniilta ilmankin. Asuin itse yksiössä ennenkuin mieheni tapasin, ja muistan miten haastavana pidin sopivan maton löytämistä. Tuntui, että melkein kaikki kohtuuhintaiset tarjokkaat olivat jotenkin liian isoja niin pieneen tilaan ja pienemmät sitten oli jotenkin rimpuloita ja niin ohuita, että olisivat varmaan jääneet imurin suulakkeeseen kiinni aina imuroidessa. Nytkään mulla ei ole kunnon mattoja missään, mutta se johtuu tästä mun kodinkunnostusprojektista. Kaikki vanhat matot kun on ruvenneet näyttämään rumilta ja epäsopivilta ja osa sellaisia onkin. Kunhan itse saan täällä vähän valmiimpaa aikaiseksi, alan kyllä hyvien, kissankestävien mattojen metsästyksen…<br /><br />Minä tykkään miten sun kodissa valkoisuus raikastaa ja avartaa tilaa, ja antaa sellaisen tyylikkyyden vaikutelman. Kaikki pikku yksityiskohdat, koristeet, tyynyt ja lehtipino pöydän alla tekee tilasta kodikkaan ja kutsuvan. Ja toi pieni Lack pöytä on minusta ihana. Mä niin tykkään miten se kaikessa mustuudessaan antaa särmää vaaleuden keskelle. Se on kuitenkin riittävän pieni, ettei ala hallitsemaan yleisilmettä eikä tuki pientä tilaa. <br /><br />Mä kyllä uskon, että saatat hyvin ollakin tietyllä tavalla sokea omalle kodillesi. Minä ainakin mitä ilmeisimmin olen omalleni. Olin lentää ahterilleni, kun yksi tuttava meillä piipahtaessaan sanoi että voi kun täällä on kodikasta. Aluksi ajattelin, että siis pottuilleeko se mulle, mutta varsin pian tajusin kyllä, että ihan hän oli vilpittömästi sitä mieltä. Ajatella, minä kun tuppaan näkemään vain kaiken sen keskeneräisyyden ja muutoksen tarpeen. <br /><br />Siinäpä se juju varmaan onkin: vieraalla ihmisellä kun ei ole ristinään niitä meidän omia mielikuviamme siitä, millaista kodissa pitäisi olla ja mikä siellä nyt on muka pielessä. Se mikä meidän silmissämme suorastaan huutaa keskeneräisyyttään, saattaa vieraan silmissä ollakin ihastuttavan kodikasta. Emmehän mekään muiden koteja katsellessa ekana ala etsimään vikoja vaan silmämme kiinnittyy kaikkeen siihen, mikä on kaunista ja kutsuvaa. Niiden pohjalta me luomme mielikuvan kokonaisuudesta. Vitsit kun oppisi katselemaan omaakin kotia enemmän siltä kantilta…
Kiitos 🙂 Seinille varmaankin suunnittelen jotain kunhan saisi sen Bestån ensin, että isot linjat olisivat ns. valmiit. 🙂
Kiitos &lt;3 Onneksi tuo Lack-pöytä on niin pieni, ettei tuo mustaa väriä liikaa. Valkoiseen varmastikin vaihtuu sopivan tilaisuuden tullen, mutta kuten sanottu, menee nyt oikein kivasti noinkin. Ja sokea sitä varmaankin omalle kodilleen on, kuulostaa koko ajan järkevämmältä mitä enempi asiaa pyörittelee mielessään. 🙂
Sulla on oikein kaunis ja valoisa koti. Olet jo ehkä hankkinutkin, mutta mulle tuli mieleen, että voisit laittaa isomman sängynpeitteen, joka peittää sängyn kokonaan:)
On mulla tuolla päiväpeitto, mutta olen todella laiska petaamaan, joten yleensä päiväpeitto lojuu jossakin ja sänky on kuin pommin jäljiltä 😉
Tilanne on kyllä parempi mitä varmaan itse ajattelet, sitä tuppaa olemaan helposti liian kriittinen itselleen näissä jutuissa 🙂 ja kuvista päätellen todella kotoisaa 🙂
Kodikasta on ja kivat tyynyt sohvalla! Muutama sama esine näyttäis olevan meidänkin kotona nimittäin toi jalkalamppu ja tv-taso, mikä meillä on nyt kylppärissä. 🙂
Kiitos 🙂 Ehkä voisin olla itselleni vähemmän ankara.
Alun perinhän tuo siis on Jyskin eteispenkki, mutta tuli mulle tv-tasoksi kirjahyllyn paikalle. Toimii hyvin, mutta ei oikein mahduta sisäänsä tarpeeksi tavaraa. 🙂
Olisikohan siinä jotain samaa sen kanssa, miten me ihmiset, varsinkin naiset, olemme varmaan itse itsemme kovimpia arvostelijoita. <br /><br />Minä sain yli 20 vuotta sitten synttärikortin kahdelta ystävältäni. Se itse kortti on jo näiden vuosikymmenten varrella kadonnut. Mutta se teksti, mikä siinä luki, ei katoa mielestäni milloinkaan. Siinä kortissa luki näin:<br /><br />&quot;Jos voisin antaa sinulle <br />yhden ominaisuuden,<br />antaisin kyvyn nähdä itsesi<br />kuten muut sinut näkevät.<br />Silloin huomaisit,<br />miten verraton olet.&quot;<br /><br />Tuo on mieleeni jäänyt niin kauniina yli kahden vuosikymmenen takaa. Ja nyt sen sulle halusin jakaa ja sanoa &lt;3<br /><br />
Kiitos! &lt;3 &lt;3 Tuo todellakin on kaunis teksti ja monestihan se noin meneekin, sitä katsoo itseään (ja tässä tapauksessa myös kotiansa) ihan eri tavoin kuin muut.