Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Esittelyssä ihka ensimmäinen tonttuseni, joka nappasin mukaan Kokkolan Minimanista. En vaan voinut mitään, sillä se vaan on tosi suloinen kaikkinensa. Yleensä en niin välitä tämmösistä, mutta kattokaa nyt sitä. 😉
Eihän tommosta lakki silmillä olevaa hölmön näköistä tonttua voinut vastustaa. Kun sen heti Minimani-kierroksen alussa näin, se koko siellä kiertelyn ajan pompsahteli mieleeni ja tirskahtelin itsekseni joka kerta. Tuossa se nyt sitten pönöttää. <3
Tonttu on Martinexin tuotteita. Kyseisellä firmalla on super paljon kaikkia kivoja sisustustuotteita ja kummasti niihin silmät aina osuu missä niitä sitten myydäänkin. 🙂
Suloinen tonttu 🙂
Näitä löytyy itseltäkin, kaksinkappalein! Eipä taida muita tonttuja ollakkaan! 🙂
Niin onki, tykkään kovasti. 🙂
Tykkään, että nää on yksinkertaisia ja todella suloisia. 🙂
On kyllä suloinen. Just sellanen, mihin itsekin vois sortua 🙂 Tonttu vahtii ja katsoo, että muistaa olla kilttinä jouluun saakka 😉
Ihana! 🙂
Suloinen ja yksinkertainen ja siksipä juuri ei ylenpalttista koristelua välttäväkään ärsyynny. 🙂
&lt;3 🙂
Yleensä en kyllä mistään tontuista tykkää, mutta tuo on ylisöpö 🙂 Mitähän mun ADHD-otukseni tykkäis tuosta… Se tuppaa rakastamaan riekaleiksi tollaset.
No mulla kävi ihan sama, että tähän tykästyin vaikka tonttuja on tarjolla vähän liikaakin enkä semmoista ole kotiini koskaan halunnut. osta pieni tonttu ja koita mitä ADHD sanoo, mun ADHD jos olisi vielä mun luona olisi varmaan leikkinyt sen kanssa aika kivasti tai vähintäänkin töninyt sen alati mukkelismakkelis. ;)<br />
Itsekkin olen käynyt jo Minimanissa hypistelemässä tonttuja, niin suloisia kaikki ja varsinkin tuo &lt;3
Nyt kun on totutellut tähän yhteen, voisi melkein hankkia kaveriksi pienemmän. Näitä oli pieniä mustia. 🙂
Testaus on alkanut. Kävin tänään varastosta hakemassa joulukoristeita sisälle, ja hokasin siellä vanhan punaisen pehmopukin, jonka olemassaolon olin onnistunut unohtamaan. Sekin on ihan söötti, tosin ei noin ylisöpö kuin tää sun tonttusi. Noh, muistin tietenkin heti sun ehdotuksesi ja päätin, että nyt on aika esitellä ADHD ja pukki toisilleen. Toin sen sisään ja laitoin sohvan käsinojalle istumaan. ADHD kävi nuuhkimassa sitä ja pukkas sen tietenkin maahan, sitten se kävi puskemassa sitä poskellaan. Täytyyhän siihen tutut hajut saada! <br /><br />Mä nostin pukin takaisin sohvalle ja lähdin kauppaan. Kun tulin kotiin, oli sekä pukki että ADHD eteisessä vastassa. Menin keittämään iltapäiväkahvit ja ADHD raijasi pukin operaatiota katsomaan. Nappasin pukin pois ja vein sen kirjahyllyyn istumaan, kissa tietenkin perässä. Juuri hetki sitten huomasin, ettei pukki ole enää kirjahyllyssä. Se löytyi kylppärin lattialta. ADHD puolestaan nukkuu tällä hetkellä ruususen unta kiipeilypuussaan. Kerää kai voimia yöllisiä pukinriepotus-sessioita varten… Jospa tuo pukkiparka edes jouluun saakka kestäisi tuon karvaisen hirviön käsittelyssä ;D
Siis voi että sinuu Dara, sä olet aivan vallaton! Mä nauroin vedet silmissä sun kommentille kuinka ADHD ja Pukki yrittivät ystävystyä. Kaveri katsoi pikkasen kummissaan kun mä naurulta ja vesien valumiselta yritin lukea sun tekstiä sille ja selventää miksi mä nauran niin paljon. Mä ihan tosissani haluan kuulla tästä ADHD:n ja Pukin ystävyydestä jatkossakin, iiiiihanaa!!! &lt;3 🙂
Voi Irina, ADHD:sta ja Pukista on tullut jo hyvin läheiset. Tai no, ainakin ADHD tykkää Pukista, siitä en menisi takuuseen, että tunne on molemminpuolinen… Pukkia on leivottu tassuilla, nuoltu sen partaa ja riepoteltu lakista. Rääkätköön nyt aikansa sitä, jospa se sitten jossain vaiheessa kyllästyy siihen ja jättää sen rauhaan.
Ihanaa 😀 Ehkä se innostus laantuu jossain kohtaa, toivottavasti pukki vaan selvii hengissä 🙂
Aivan ihana tonttu! Melkein samanlaista katsoin yks päivä cittarissa, mutta tämä on vielä ihanampi!
Mä tykästyn tähän tonttuun joka päivä enemmän ja enemmän, joten ei ollut ollenkaan huono hankinta! 🙂
olin taas hukannut blogisi ja löysin tämän jälleen Miian blogin kautta 🙂 Suloinen tonttu, itse ostin tänään Cittarista valkoisen melkein samanlaisen, sillä on samalla tavalla myssy kuin tuolla sun tontulla, käänsin myssyn nuppiksella vähän alaviistoon ja minusta tontusta tuli vielä entistäkin söpömpi, hankkisin samanlaisen kuin sinulla oman tonttuni kaveriksi, mutta täällä meillä ei ole noita Minimanin kauppoja, ihanaa joulunodotusta!
Vitsi mikä ajoitus, juuri eilen arvontakommentteja läpi käydessäni ajattelin sua ja sitä ettei sua ole näkynyt pitkään aikaan! 🙂 Noi tontut on Martinexin ja martinexin tuotteitahan on myynnissä aika monessa paikassa, ei vain Minimaneissa. Täytyy pitää silmät auki, josko noita tonttuja tulisi vastaan muuallakin.