Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Taannoiselta risuretkeltä toin hieman tuliaisia kotiin.
Näistä oksista tekee mielestäni todella kauniin juurikin se, että ovat tuollaisia kelomaisia, kuolleesta puusta napattuja. Väri on siksikin tuollainen vaalean harmaa. Jäljellä on vielä naavaa (?) ja se antaa hieman koristeellisuutta oksille. Jos tulee halu saada noista vielä yksinkertaisempia, oksia voi hieman karsia ja samoin poistella tuota naavaa. Ja varmasti kestävät pitkään. Ovat lisäksi myöskin kauniimmat kuin esimerkiksi kaupasta ostetut peikonoksat (vai mitä ne nyt olikaan) ja mikä parasta, täysin ilmaiset! Ja lisänä näiden hankinnassa sai raitista ilmaa ja liikuntaa sekä sai nautiskella kauniista luonnosta. 🙂
Maljan pohjalle hieman valkoisia koristekiviä. Täydellistä!
Myös sisällä asunnossa on tuliaisia retkeltä, mutta siitä lisää myöhemmin. 🙂
Tuo harmaa mikä oksissa on niin ei tällä kertaa kyllä naavaa ole. :oD Naava on sellaista pehmoista ja hieman pumpulimaisen näköistä ja tuntuista vihreän harmaata, joka useimmiten roikkuu oksasta. <br /><br />Tuo mitä oksissa on, on mielestäni vain kuivanutta puunkuorta tms.<br /><br />Naava on harvinaisempi juttu, sitä ei edes tuolla meidän entisillä korkeuksilla juurikaan näkynyt.
Niin ja unohtu sanoa, että oksat kyllä ovat noin harmaan sävyisinä tosi tosi kivat! :o) Ja se kaupasta ostettava on peikonpähkinäoksa. :o)
Tosi kivannäköinen on! 🙂
Kiva, itse haluaisin vielä isomman ja talveksi nätit valot niihin. Taitaa olla jäkälää (ehkä), naava on sellasta roikkuvaa hiusmaista. Terveisin epätoivoinen kasvion vääntäjä. Ei olisi kasvibiologiksi minusta(kaan).
Hupsistakeikkaa, väärillä termeillä sitten menin. Noh, onneksi se ei ole niin vakavaa 😉 Kiitos korjauksesta!! 🙂
No nyt olin jo hieman lähempänä. Olen kuullut peikonoksiksi niitä kaupoista saatavia kutsuttavia. 🙂
Mä tykkään itse myös 🙂
Joo niin tuossa aiemmassa kommentissa taisikin käydä selväksi, että naavasta ei ole kyse. Minäkin oon tällainen kaupunkilaislapsi, joka ei paljon asioista tiedä 😉 Noihin oksiin voikin kyllä ripustaa valot ja täytyy vaan löytää jostain joku valoverkko tai vastaava, mikä sopii ulkokäyttöön. 🙂
No joo siis enhän minäkään mikään &quot;luonnontietäjä&quot; ole, minulle saa kertoa kaikenmaailman puskista ja kukista vaikka mitä niin mä uskon kaiken, enkä varmasti kyseenalaisi mitään!! :oD Mutta sen naavan mä kuitenkin just ja just tunnistan. :oD Niin ja sit sen peikonpähkinän minkä saa suoraan kaupan hyllyltä!! :oD
Hih! 🙂