Irinan omaa nimeään kantava blogi on arkea ja elämää taltioiva, elämänmakuinen ja rento. Irina asuu pienessä helsinkiläiskaksiossa. Kodin kokonaisilme on vaalea ja yksinkertainen sisältäen luonnollisia, kodikkaita ja jopa boheemejakin yksityiskohtia. Irina on matkalla kohti minimalismia ja vaikka prosessi onkin jo pitkällä, tekemistä silti riittää. Minimalismin lisäksi blogin lifestyle-aiheet sisältävät kaikkea arjesta, elämästä ja mielenkiinnonkohteista. Löydätkin blogista juttuja muun muassa kirjoista, hyvinvoinnista ja tapahtumista. Kiteytettynä siis teeskentelemätöntä ja aitoa juttua kodista ja muista elämän osa-alueista!
Irina on nelikymppinen syntyperäinen helsinkiläinen, joka rakastaa merta ja kipputoreja, valokuvaamista, lukemista, suklaata, kotivaatteita, päiväunia ja satakielen laulua. Tervetuloa mukaan seuraamaan Irinan elämää!
Kävin eilen sovittamassa Seppälässä mekkoa, josta kerroinkin täällä. Mekko oli aivan ihana ja poistuinkin liikkeestä ihanuus mukanani. 🙂
Mekon kangas on pehmeää ja sopivan paksuista, sellaista jämptiä olematta kuitenkaan jäykkä. Se on vyötäröltään linjakas eikä teltta. Kuvissa se ei valitettavasti tule esille, kun mekko ei ole päällä. Tuossa edellisessä postauksessa mallinuken päällä linjakkuuden havaitsee paremmin. Valitettavasti kuvanlaatu on huono johtuen sekä kamerasta, valaistuksesta että mekon sijoittelusta.
Joka tapauksessa mekko on ihana, me likey! Mukaan tarttui myös ihan perus pitkähihainen trikoopusero, joka on kiva sitten tuon mekon alla.
Onpa ihana! 🙂 Tuollainen klassinen musta mekko olisi myös tervetullut omaan kaappiini. 🙂
Toi sopisi varmasti tooooosi hyvin sun sutjakkaaseen vartaloon. Nyt äkkiä Seppälään tai Seppälän online-kauppaan! 🙂
Täällä oppii aina uutta. En tiennyt, että Seppälälläkin on nettikauppa.:) Menenkin tästä heti klikkailemaan, vaikka on meillä täällä niitä myymälöitäkin, mutta eiväthän ne enää tähän aikaan illasta ole auki.:D<br /><br />Ihanan asun ostit!:)
Kiitos, kiva kun sinäkin tykkäät. 🙂 Kerro sitten, mitä klikkailit. Seppälässä on kyllä niin kivoja vaatteita. Pitäs mennä sinne taas kahlailemaan, himottaa nuo kotiasut niin kovasti. &lt;3
Hyvä kun hait sen, olisi jäänyt varmasti muuten harmittamaan! Vaatteita on kovinkin hankala kuvata, huomasin sen, kun yritimme saada juhlamekostani (musta ja vielä talvella) kuvaa… Kökköä tuli! ;)<br />Ihana varmasti tuo mekko on päälläkin.
Se on ihana päällä 🙂 Tärkeintä oli käydä sovittamassa, että jos ei sitte olisi ollutkaan hyvä niin olisi voinut luopua haaveilusta. 🙂
Kivan mallinen ja värinen mekko, mutta mä en voisi ikävä kyllä käyttää tuota koska siinä on nappeja 😀 Joo, mulla on koumpounophobia. Mistä lie tullut, mutta en voi käyttää mitään missä on nappeja. Nepparit on ok kylläkin 😉
Nappikammo kuulostaa hassulta. 🙂 Mutta toisaalta, kammoja on monenlaisia. Mulla on ampparifobia ja oksufobia.
Ja musta taas ampparit on ihania &lt;3 Ja oksentamiseen on pakko tottua jos sairastaa kroonista migreeniä. Mutta napit, yök!
Kiinnostavaa tietää, että Suomessa on muitakin, jotka sairastavat koumpounophobiaa. Tai tietenkin on muitakin, mutta täällä siitä ei puhuta, niin kuin esim. Englannissa. Itse olen sairastanut sitä lapsesta lähtien.
Meille on tää blogisivu <a rel="external nofollow" href="http://koumpounofobia.blogspot.fi/" target="_blank">http://koumpounofobia.blogspot.fi/</a>