Luetut kirjat – syyskuu 2017

Luin syyskuussa seitsemän kirjaa ja mukaan mahtui tällä kertaa mukavasti muutakin kuin jännityskirjallisuutta. Tule mukaan syyskuun kirjakatsaukseen!

Annoin sinun mennä, Clare Mackintosh (Gummerus)

Äiti päästää irti pienen poikansa kädestä, auto ilmaantuu kuin tyhjästä ja samalla sekunnilla koko elämä muuttuu lopullisesti. Rikoskomisario Ray Stevens alkaa tutkia tapausta, jossa auton kuljettaja pakenee paikalta. Kirjasta sanotaan, että siinä on kaikkien aikojen yksi nerokkaimmista juonenkäänteistä. Kun tämä juonenkäänne tuli lukiessani vastaan, en voinut muuta kuin älähtää ääneen ja todeta, että mitä ihmettä! Todellakin kaikkien kehujen arvoinen lukukokemus.

Suurin kaikista, Malin Persson Giolito (Johnny Kniga)

Ilma on ruudinsavusta hämärän harmaa. Kaikki on ammuttu, paitsi minä. Minulla ei ole edes mustelmaa.”

Maja on kahdeksantoistavuotias lukiolainen, joka joutuu vangituksi ja oikeuteen Djurholmin lukiossa sattuneesta kouluampumisesta. Miten hyvän perheen tyttö päätyi tähän tilanteeseen? Mikä oli niin pielessä, että useampi nuori ja yksi opettaja ammuttiin kuoliaaksi?

Kirja seuraa oikeussalin tapahtumia ja Majan ajatuksia hänen omasta perspektiivistään. Omat tuntemukseni vaihtelivat lukemisen myötä laidasta laitaan, enkä tiennyt oikein, mitä ajatella. En ole aiemmin lukenut tällaista oikeussalidraaman muotoon kirjoitettua kirjaa, mutta siihen tottui aika nopeasti. Ja mitä pidemmälle kirjassa päästään, sen mielenkiintoisemmaksi se käy.

Pieni kirjapuoti Pariisissa, Nina George (Bazar)

Pariisilaisella kirjakauppiaalla Jean Perdulla on kirjakauppalaiva, laineilla kelluva kaunokirjallisuusapteekki, ja hän osaa valita asiakkailleen heidän elämäntilanteisiinsa ja ongelmiinsa sopivat teokset. Perdun oma sydän on särkynyt kaksikymmentäyksi vuotta sitten eikä omaa sydäntä ole yhtä helppo hoitaa kuin muiden sydämiä. Eräänä kesänä Perdu löytää sydämensä särkeneen entisen tyttöystävänsä kirjoittaman kirjeen ja sen luettuaan hän päätyy lähtemään laivallaan kohti Provencea ja setvimään menneisyyttään. Pieni kirjapuoti Pariisissa on ihana ja leppoisa tarina rakkaudesta, elämästä, ihmissuhteista ja niiden aiheuttamien haavojen paranemisesta.

Sininen huvila, Eva Frantz (S&S)

Kaksi teiniä löytää keskellä yötä tien varrelta pienen pojan, Brunon. Teinit vievät Brunon kotiinsa läheiseen taloon, Siniseen huvilaan. Sieltä löytyy henkihieveriin pahoinpidelty pojan äiti, suosittu lifestylebloggaaja Becca. Poliisikomisario Anna Glad alkaa selvittää tapausta. Selviää, että Becca Stenlund on saanut blogiinsa uhkauksia.

Sininen huvila aloittaa uuden Anna Glad -sarjan. Näin bloggaajana ja dekkareita rakastavana tämä kirja houkutteli normaaliakin enemmän. Kirja oli helppolukuinen ja piti koukussaan koko matkan ajan. Jatkoa odotellessa!

Hylkäämisen päivät, Elena Ferrante (WSOY)

Suuren suosion Napoli-sarjallaan saaneen Elena Ferranten (pseudonyymi) vuosituhannen alussa kirjoittamassa kirjassa käydään läpi katkeria ja aika hurjiakin tunteita, kun Olgan mies lähtee nuoremman naisen matkaan ja Olga jää yksin kahden lapsensa kanssa. Annoin kirjan ensin luettavaksi äidilleni, joka oli hieman pöyristynyt päähenkilön sekoilusta sekä kielenkäytöstä kirjassa. Kieltämättä kieli on ronskia ja alapääsanastoa käytetään. En itse pidä v-sanojen ja alapääsanaston käytöstä lukiessa tai muutenkaan, mutta onneksi ronskin kielen käyttö oli vain yksi vaihe, ei koko kirjan mittainen. Toivoin, että kirjan loppuun päästessäni lukukokemus olisi kuitenkin enemmän positiivinen kuin negatiivinen ja onneksi näin oli. Siinä missä Hylkäämisen päivät on rankka kertomus erosta ja pohjamutiin putoamisesta, on se myös vahva kertomus selviytymisestä.

Parillisia ja parittomia, Jojo Moyes (Gummerus)

Kirja, joka kertoo yksinhuoltajasta ja kahta työtä tekevästä Jessistä sekä it-firman omistajasta Edistä, joka menettää kaiken yhden virheen vuoksi, ei noin päällisin puolin vaikuta mitenkään erikoiselta. Nämä kaksi aivan eri maailmoista olevaa ihmistä kohtaavat toisensa Jojo Moyesin taitavassa kerronnassa ja kummasti vain tarina saa mielenkiinnon heräämään. Vaikka kirja ei herätäkään samanlaisia tunteita kuin Moyesin Kerro minulle jotain hyvää (ainoa kirja tähän mennessä, jota lukiessani olen itkenyt), on se kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jojo Moyes ei petä edelleenkään.

Kun jää pettää alta, Camilla Grebe (Gummerus)

Vaatekaupassa työskentelevä Emma on rakastunut Jesper Orreen. Valitettavasti Jesper on Emman ylin esimies ja suhde on pidettävä salassa. Kun Jesperin talosta löytyy raa’asti murhattu nainen, Jesperistä tulee rikoksesta epäilty. Tapausta alkaa tutkia rikospoliisi Peter yhdessä kollegansa, käyttäytymistietelijä Hanne Lagerlind-Schönin kanssa. Tarinaa seurataan Emman, Peterin ja Hannen näkökulmista. Mutta koska mikään ei ole koskaan niin kuin miltä näyttää – sanotaanhan tämän kirjan olevan vuoden petollisin trilleri – niin lopussa pääsee kyllä yllättymään.

Minkä kirjan tai kirjoja sinä luit viimeksi?

DIY kirjahylly puulaatikoista

Perinteinen kirjahylly sisustuselementtinä on on kokenut inflaation jo vuosia sitten. Ainakin ahkerasti sisustavien ja sisustustrendejä seuraavien keskuudessa. Kirjahyllystä luovuin minäkin, kun tahdoin avartaa ja raikastaa kotini sisustusta reilut viisi vuotta sitten – siitä huolimatta, että minulla olikin kirjoja. Muutama vuosi sitten luovuin lähes kaikista kirjoistani. Enhän edes lukenut. Säilytin ne kirjat, joilla oli eniten tunnearvoa ja loput kierrätin.

Vuosi sitten aloin lukea uudelleen. Ja kun innostuneena lukee, tekee mieli hankkia (hamstrata) kirjoja. Niinpä kirjoille piti saada säilytyspaikka, mutta perinteistä kirjahyllyä en edelleenkään halunnut. Muodostin parista puulaatikosta omintakeisen kirjahyllyn. Sen jälkeen kirjoja on tullut lisää ja koska puulaatikoita on niitäkin kerääntynyt, kasasin ne yhteen ja nyt minulla on mieluinen DIY kirjahylly puulaatikoista.

Tällä hetkellä kirjahyllyni sijaitsee makuuhuoneessa omassa nurkkauksessaan. Mutta koska kirjoja alkaa olla jo aika paljon ja vielä yksi puulaatikkokin löytyy pinon jatkoksi, ajattelin siirtää hyllyn olohuoneeseen makuuhuoneen ja keittiön väliselle seinälle. Ehkä se kirjahyllyn luontainen paikka on kuitenkin vielä olohuoneessa, etenkin, jos kirjoja on hieman vähää enemmän. Sitä paitsi tuo makuuhuoneen ikkunanurkkaus menee kyllä tukkoon, kun laatikkopinon korkeus nousee. Tämä kirjahylly puulaatikoista on näppärä myös siten, että jos jossain vaiheessa kirjojen määrä vähenee, voi helposti vain napata laatikoita pois kokonaisuudesta. Näppärä ja mielestäni varsin kodikaskin ratkaisu. 🙂

Luetut kirjat – elokuu 2017

Elokuussa luin kymmenen kirjaa, joiden joukosta löytyy niin kauno- kuin tietokirjallisuutta. Mukavasti laidasta laitaan. Tämä postaus on pitkä kuin nälkävuosi, mutta selaa ja nappaa itsellesi vinkit mielenkiintoisimmista! 🙂

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

Kahdeksanvuotias Scout asuu isänsä Atticuksen ja veljensä Jemin kanssa 1930-luvun Alabamassa, Maycombin kaupungissa. Aurinkoiset kesäpäivät ovat täynnä sopivan kokoisia seikkailuja, ja Scout on onnellinen juostessaan vapaana veljensä ja parhaan ystävänsä Dillin kanssa ympäri kaupunkia.

Scout on rakastettavan tuittupäinen, oikean ja väärän eroa opetteleva poikatyttö. Isänsä tavoin hän näkee ihmiset pintaa syvemmältä, ja toisin kuin monet muut Maycombissa, hän ei ole vielä oppinut tuomitsemaan ihmisiä pelkän ihonvärin perusteella. Kun Scoutin isä saa tehtäväkseen puolustaa oikeudessa nuorta mustaa miestä, jota syytetään valkoisen naisen raiskauksesta, Maycomb näyttää todelliset värinsä. (Gummerus)

Aivan liian harvoin tulee luettua klassikoita. Edelliset klassikoiksi laskettavat lukemani kirjat ovat varmaan olleet Harry Pottereita. Niitä edeltävä klassikko, jonka luin oli kaksikymmentä vuotta sitten Tuntematon sotilas. Kuin surmaisi satakielen oli erittäin mielenkiintoinen katselmus menneisyyteen ja aion lukea myös jatko-osan Kaikki taivaan linnut, joka itse asiassa on kirjoitettu ennen tätä nimenomaista klassikkoa.

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin

Hauskanpitoa ei voi välttää, kun Becky Bloomwood ja hilpeä joukko rakasta perhettä ja ystäviä (vihamieskin kyydissä!) lähtevät etsimään Beckyn kadonnutta isää. Isä Graham vain salamyhkäisesti totesi, että hänen ”pitää hoitaa yksi juttu” ja sitten teki katoamistempun pienessä porukassa. Naiset ovat vakuuttuneita, että kadonneet ovat vähintäänkin hankkiutuneet hengenvaaraan. Becky tuntee raastavaa syyllisyyttä laiminlyötyään isäänsä Los Angelesin kiihkeässä menossa, lisäksi Becky uumoilee että pitkäsäärilunttu, Alicia, uhkaa hänen ja Suzen ystävyyttä. Las Vegasissa on otettava valtava riski. Se ei pelaa joka pelkää. (WSOY)

Himoshoppaaja korjaa potin on osa Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa. Tämä toistaiseksi viimeisin osa on itsenäinen jatko-osa edelliselle osalle Himoshoppaaja tähtien tiellä, jossa Rebecca muuttaa miehensä Luken kanssa Los Angelesiin. Beckyn seikkailut ovat sopivaa luettavaa silloin, kun aivot haluaa ripustaa hetkeksi narikkaan.

Marie Kondo: The Life-Changing Manga of Tidying Up

Marie Kondo presents the fictional story of Chiaki, a young woman in Tokyo who struggles with a cluttered apartment, messy love life, and lack of direction. After receiving a complaint from her attractive next-door neighbor about the sad state of her balcony, Chiaki gets Kondo to take her on as a client. Through a series of entertaining and insightful lessons, Kondo helps Chiaki get her home–and life–in order. This insightful, illustrated case study is perfect for people looking for a fun introduction to the KonMari Method of tidying up, as well as tried-and-true fans of Marie Kondo eager for a new way to think about what sparks joy. Featuring illustrations by award-winning manga artist Yuko Uramoto, this book also makes a great read for manga and graphic novel lovers of all ages. (tidyingup.com)

Kolmas Marie Kondon Konmari-menetelmästä kirjoitettu kirja on manga eli kuvitettu sarjakuva. Kirjaa ei ole toistaiseksi vielä suomennettu, mutta on erittäin helppolukuinen englanniksikin. Tämä kirja ei varsinaisesti tarjoa tietoa lisää enää heille, jotka ovat aiemmat kaksi osaa lukeneet, mutta antaa visuaalisen ja täydentävän kokemuksen.

Lue myös:

KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika

Spark Joy by Marie Kondo

Anna Snoekstra: Peilikuva

Kuusitoistavuotias Rebecca Winter katoaa jäljettömiin.
Yksitoista vuotta myöhemmin toinen tyttö ottaa hänen paikkansa.

Nuori nainen pidätetään näpistyksestä, ja selvitäkseen tilanteesta hän teeskentelee poliisille olevansa vuosia sitten kadonnut Rebecca Winter. Nainen on hämmästyttävällä tavalla Becin näköinen. Hänet toivotetaan tervetulleeksi Becin perheeseen, mutta pian hän ymmärtää, että kuka tahansa Becin sieppasi ja mitä tahansa hänelle tapahtui, sama vaara uhkaa myös häntä – uutta Rebeccaa. (HarperCollins Nordic)

Tämä australialaisen Anna Snoekstran trilleri ja esikoinen oli erilainen ja mielenkiintoinen lukukokemus. En ole onneksi hyvä lopputulosten arvailussa (hyvä vaan, että säilyy jännitys loppuun asti), mutta tämä oli kyllä ylläri. Täytyy varmasti lukea hänen ensi kuussa ilmestyvä ja toivottavasti pian suomennettava toinen romaaninsa Little Secrets.

Jo Nesbø: Lepakkomies

Rikostutkija Harry Hole on lähetetty Austaliaan tutkimaan nuoren norjalaisnaisen murhaa. Työparikseen hän saa aboriginaali Andrew Kensingtonin, josta tuntuu kehittyvän Holelle myös ystävä. Kun ratkaisu vaikuttaisi olevan käden ulottuvilla, paljastuu, ettei mikään ole aivan sitä miltä näyttää. Holen omat menneisyyden haamut tunkeutuvat esiin, ja soppaa hämmentää vielä ihastuminen ruotsalaiseen tyttöön. (Johnny Kniga)

Pääsin vihdoin tutustumaan suosittuun Harry Holeen. Harry Hole -sarjan aloittava Lepakkomies on paikoittain aavistuksen tylsä, mutta osasin sitä odottaakin muiden sarjaa lukeneiden kertomusten perusteella. Haluan kuitenkin lukea sarjat aikajärjestyksessä, joten luin tämän silti. Toki Lepakkomies tarjoaa jännitystä ja yllätyksiäkin, mutta odotan, että muutaman ensimmäisen tarinan myötä tarinat muuttuvat entistä mielekkäämmiksi. Ja kaikesta huolimatta suosittelen lukemaan aikajärjestyksessä, jos et ole vielä tutustunut Harryyn. 🙂

Pernilla Ericson: Sinua seurataan

Tukholman alueella, keskustasta etelään johtavan metrolinjan asemien lähettyvillä on tapahtunut öiseen aikaan useita erittäin väkivaltaisia päällekarkauksia ja raakoja raiskauksia. Keskiyön pimeimpään aikaan mies hyökkää naisen kimppuun. Nainen onkin Liv Kaspi, joka rökittää päällekarkaajan sairaalakuntoon. Mediassa nousee valtava haloo. Poliisia syytetään liiallisen voiman käytöstä. Poliisin on pakko järjestää sisäinen tutkinta. Liv joutuu tutkinnan ajaksi lomalle.

Heti pakkolomansa alussa Liv saa merkillisen kirjeen, joka on kutsu tärkeään tapaamiseen. Uteliaisuus saa Livin menemään paikalle vanhaan hienoon taloon. Kohtaamisen aikana he perustavat tutkimusryhmän, joka alkaa tutkia metrolinjan asemien lähellä tapahtuneita raiskauksia.

Aina löytyy pieniä paloja rikoksen suureen palapeliin. Raiskaustapauksia tulee lisää. Lopulta Liv joutuu käyttämään kaikki voimansa ja taitonsa taistellessaan oman henkensä edestä. (HarperCollins Nordic)

Sinua seurataan oli elokuun luetuista kirjoista ehdoton lempparini! Tämä tiivistunnelmainen uuden ERLA-ryhmän aloitusosa vei mennessään aika lailla välittömästi. En malta odottaa kakkososan (Jag ska hitta dig: ett fall för Erlagruppen) suomennosta!

Sofia Ruusila-Nousiainen: Fit by Sofia

Sofia avaa kirjassa omaa elämäänsä ja elämäntapaansa, jossa itseensä uskominen sekä terveelliset elämäntavat ovat kaikki kaikessa. Kirja tarjoaa monipuolisten treeni- ja ravintovinkkien lisäksi merkittävän määrän kauneusneuvoja, niin ihonhoitoon, meikkaukseen kuin hiusten ja kynsien hoitoon. (Fitra)

Sain Fit by Sofian kaveriltani ja luin sen yhdessä illassa. Oli ihan mielenkiintoista lukea julkisuudestakin tutun Sofian (nyk. Sofia Belorf) tarina vaikka fitness ei kuulukaan omiin mielenkiinnon kohteisiin. Tai no, fitness kuntoiluna ja hyvinvointina kyllä, mutta ei lajina. Tämä kirja oli tosiaan kuitenkin enemmän elämäkerta kuin mikään muu, joten ihan puhtaasti hyvinvoinnista ja liikunnasta kiinnostuneelle ei ehkä anna juuri mitään. Paitsi, jos fanittaa Sofiaa ja fitness-urheilua. 😉

W. Somerset Maugham: Kirjava huntu

 

Kitty Fane on hemmoteltu englantilainen seurapiirikaunotar, joka lähes sattuman oikusta on suostunut Kiinassa toimivan vähäpätöisen lääkärin Walter Fanen kosintaan. Hiljainen ja sulkeutunut tiedemies rakastaa syvästi vaimoaan, mutta jää ilman vastarakkautta. Aviopuolisoiden elämänkäsitykset tuntuvat olevan aivan liian kaukana toisistaan. Eikä aikaakaan, kun Kitty on joutunut siirtokunnan komeimman miehen, vaikutusvaltaisen ja charmikkaan Charlie Townsendin lumoihin.

Tästä alkaa monivivahteinen, värikäs tapahtumasarja, joka saa dramaattisen ratkaisunsa koleraepidemian aikaan, lähetysasemalla kaukana Kiinan sydämessä.

Kirjava huntu on psykologisesti jännittävä ja koskettava kuvaus nuoren naisen kehityksestä ja kypsymisestä, vauhdikkaan juonen takana elää värikkäänä menneitten aikojen Kiina ihmisineen ja kulttuureineen. (LOISTOpokkarit)

Tämä kirja on yksi Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmän lukupiirin kolmesta lukuvaihtoehdosta. Liityin lukupiiriin, sillä siten tulen varmastikin lukemaan kirjoja, joita en itse tulisi valitseneeksi luettavaksi. Tämä on yksi niistä. Kirja on mielenkiintoinen tarina ihmissuhteista ja ihmisen kehityksestä elämässä. Kieli on vanhaa ja siitä tuli mieleen Jane Austenin kirjat. Hyvä että tartuin tähän, hyvä tarina!

Stephen King: Mersumies

2015 Edgar-palkitun trilogian avaus!

”Tuhat varmaa työpaikkaa!” kaupunki lupaa. Lukemattomia työttömiä, jotka aamuyön harmaina tunteina jonottavat niitä kadulla. Varastettu mersu, joka törmää heihin tahallaan. Kahdeksan kuollutta. Tappaja pakenee. Kuukausia myöhemmin eläköitynyt rikosetsivä Bill Hodges saa kirjeen. Mersumieheksi itseään kutsuva tappaja haluaa keskustella hänen kanssaan Sinisen sateenvarjon alla -nimisellä chattisivustolla. Hodgesin on suostuttava, vaikka tietokoneen käynnistäminen on kuin avaisi ikkunan omaan elämäänsä. Kuka tahansa voi kurkistaa sisälle. (Tammi)

En ole lukenut tätä aiemmin yhtään Stephen Kingin kirjaa, sillä en pidä kauhusta. En elokuvina enkä kirjana. Kuulin kuitenkin, että Mersumies olisi Kingiltä epätyypilliseen tapaan dekkarityylinen trilleri ja siksi otin sen luettavaksi. Myös tämä oli yksi lukupiirin kolmen kirjan koplasta. Mersumies alkoi mielenkiintoisesti, mutta tuntui sitten kulkevan pitkäveteisemmin aika pitkänkin ajan. Jossain puolessa välissä kirja kuitenkin muuttui vetävämmäksi ja loppui niin, että on päästävä lukemaan trilogian toinenkin osa Etsivä löytää. Varoituksen sanana kuitenkin, että kirjassa on paikoin (ainakin itseäni) ällöttäviä kohtia. Kohdat kuitenkin olivat yksittäisiä eivätkä itseäni saaneet kirjan kansia sulkemaan.

Elly Griffiths: Risteyskohdat

Arkeologi Ruth Gallowayn akateeminen elämä järkkyy, kun poliisi ottaa yllättäen yhteyttä: muinaisen paalukehän liepeiltä on löytynyt ihmisen luita. Onko kyseessä kymmenen vuotta aiemmin kadonnut tyttö vai historiallinen löytö? Etsivä Harry Nelson ei suostu luovuttamaan, vaikka jäljet ovat kylmenneet kauan sitten. Kun toinenkin tyttö katoaa, muuttuu Ruthin neuvonantajan rooli vaaralliseksi. Dekkaristi Elly Griffithsin menestyksen salaisuus on itsenäisen ja älykkään Ruthin, sitkeän poliisin ja Norfolkin rikkaan menneisyyden yhdistelmässä. (Tammi)

Risteyskohdat aloittaa uuden Ruth Galloway -sarjan. Tykkäsin Ruthin hahmosta, joka tuntui normaalilta ja helposti lähestyttävältä hahmolta. Myös etsivä Harry Nelsoniin suhtautuminen muuttui tarinan edetessä. Juoni kulki yksinkertaisesti ja piti mukanaan vaikka mystiikkaan ja arkeologisiin asioihin perehtymättömänä oli välillä vähän outoja käsitteitä. Tämän jälkeen on ehdottomasti päästävä lukemaan sarjan toinen osa Januksen kivi, joka on juuri ilmestynyt.

Löysitkö näistä yhtään itseäsi kiinnostavaa kirjaa? 🙂

Luetut kirjat – heinäkuu 2017

Heinäkuu oli aivan selkeästi lukukuukausi, sillä luin yhteensä 11 kirjaa. Voi kunpa ympäri vuoden olisi näin paljon aikaa lukea! Suurin osa lukemistani kirjoista oli dekkareita, mutta mukaan mahtui parin muunkin genren kirjaa.

Stephenie Meyer: Kemisti

Työnantajaansa pakeneva ex-agentti joutuu henkensä pelastaakseen ottamaan vastaan vielä yhden tehtävän huikaisevan koukuttavassa trillerissä.

Vain harva tiesi naisen supersalaisesta tehtävästä Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Varoittamatta hän sai tappajat peräänsä, kun hänen työnsä haluttiin pyyhkiä olemattomiin. Mutta nainen pääsi pakenemaan, eikä hän sen jälkeen ole pysytellyt pitkään samassa paikassa tai käyttänyt samaa nimeä. Hänen ainoa luotettunsa on surmattu, ja hän pitää nyt yksin hallussaan tietoa, joka on hallitukselle uhka. Sitten vainoajat ottavat häneen yhteyttä. Nainen saa pitää henkensä, jos suostuu vielä yhteen, entistä kammottavampaan tehtävään. (Otava)

Kirjan alku oli hankalasti hahmotettavissa, mutta mitä mitä pidemmälle pääsi sitä paremmin tarina alkoi viedä mukanaan. Tykkäsin!

Max Seeck: Hammurabin enkelit

Suomen suurlähetystön työntekijä Jare Westerlund katoaa Zagrebissa. Ainoa johtolanka on nimettömät uhkaukset, joita Westerlund on saanut juuri ennen katoamistaan. Tilannetta lähetetään selvittämään puolustusvoimien erityisasiantuntija Daniel Kuisma ja ulkoministeriössä työskentelevä Annika Lehto.

Kroatia on Kuismalle tuttu paikka, sillä hän on osallistunut aikoinaan Jugoslavian sotaan rauhanturvaajana. Samassa sodassa on taistellut myös italialainen Antonio Franzo, joka joutuu Dubrovnikissa murhayrityksen kohteeksi. Pian hän saa tietää, että vaarassa ovat muutkin sodan aikana salaiseen operaatioon osallistuneet miehet, heidän joukossaan yksi suomalainen. Max Seeckin esikoisteos on kansainvälisen tason tiheätunnelmainen trilleri, jota on mahdotonta laskea käsistään ennen kuin viimeinenkin sivu on luettu. (Tammi)

Max Seeck: Mefiston kosketus

Kuolleeksi luultu suomalainen diplomaatti on paennut Kroatiasta väärennetyn passin turvin ja jättänyt jälkeensä päättömän ruumiin. Zagrebin suurlähetystössä työskennelleen Westerlundin jäljet päättyvät Tukholman lentokentälle.

Kun Interpolin tutkija Annika Lehto kuulee tapauksesta, hän on heti valmis keskeyttämään sairauslomansa ja lähtemään Westerlundin perään. Mukaansa hän onnistuu saamaan Daniel Kuisman, puolustusvoimain asiantuntijan, jonka kanssa hän on aiemminkin ollut diplomaatin kintereillä. Käynnistyy tapahtumasarja jonka vaikutukset ulottuvat aina Pohjois-Norjasta San Franciscoon ja Haagiin. Mutta mitä pidemmälle Annikan ja Danielin tutkimukset etenevät, sitä selvemmäksi käy ettei mies jota he jäljittävät, ole harhautunut kaidalta polulta vastikään vaan että hänen sisällään asuu pahuus, jonka kanssa on parempi olla joutumatta kosketuksiin. (Tammi)

Nyt on kyllä meillä Suomessa uusi dekkari-tähti, pakko sanoa. Max Seeck on onnistunut kahdella Daniel Kuisma -sarjan kirjallaan koukuttamaan lukijansa. Mefiston kosketus on juuri näillä näppäimillä julkaistu enkä tiedä, miten jaksan odottaa luvattua kolmatta osaa. Suosittelen lukemaan nämä kirjat ja aloittamaan lukemisen Hammurabin enkeleistä. Vaikka Mefiston kosketus onkin itsenäinen jatko-osa, niin tarinan juoneen pääsee kiinni paremmin, jos on lukenut ensimmäisen osan.

Daniel Cole: Räsynukke

Olet murhaajan tappolistalla. Kuolinpäiväsi on median tiedossa… Ja se janoaa otsikoita.

William ”Wolf” Fawkes on merkitty mies. Paluu töihin Lontoon poliisiin ei ole helppoa rikostutkijalle, joka on joutunut pidätetyksi virantoimituksesta. Ensimmäinen työtehtävä nostaa adrenaliinin kuitenkin heti huippuunsa, ja Fawkes tajuaa törmänneensä yhteen uransa isoimmista tapauksista. Kalustamattoman asunnon olohuoneen katossa roikkuu kuuden uhrin jäsenistä kasaan kursittu ruumis, jonka toimittajat ristivät pian Räsynukeksi.

Yhdessä entisen työparinsa Emily Baxterin kanssa Fawkes ryhtyy selvittämään ruumiiseen kuuluvien uhrien henkilöllisyyksiä. Pian Räsynukke-murhaaja lähettää Fawkesin toimittajana työskentelevälle ex-vaimolle listan seuraavista uhreistaan ja päivämäärät, jolloin aikoo heidät tappaa. Viimeinen nimi listalla on Fawkes… Onnistuuko Fawkes pysäyttämään sarjamurhaajan median seuratessa tutkintaryhmän jokaista askelta? (Gummerus)

Räsynukesta on monet sanoneet, että alku tökkii eikä ole jaksanut viihtyä kirjan parissa loppuun. En tiedä, mikä tässä kirjassa niin kovasti jakaa mielipiteitä, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurimmaksi osaksi tämä on ollut tykätty teos ja kirjailijan seuraavallekin teokselle annettaneen mahdollisuus. Minä pidin kirjasta alusta loppuun ja loppuratkaisukin pääsi yllättämään.

Jørn Lier Horst: Luolamies

Piileskeleekö norjalaisessa pikkukaupungissa sarjakuristaja? Taidokkaat William Wisting -dekkarit ovat nousseet kansainväliseen suursuosioon.

William Wisting saa vastaansa visaisen tapauksen: metsäaukiolta löytyy keskellä talvea kuollut mies, jolla on kesävaatteet yllään. Ainoa johtolanka on miehen taskuun työnnetty kristillisen seurakunnan esite. Tutkinta saa odottamattoman käänteen, kun esitteestä löytyvät sormenjäljet tunnistetaan: ne kuuluvat yhdysvaltalaiselle murhaajalle, jota FBI on etsinyt vuodesta 1989 lähtien.
Samaan aikaan Wistingin toimittajana työskentelevä tytär tutkii hämärää kuolemantapausta, joka on sattunut Wistingin omalla kotikadulla. (Otava)

Jørn Lier Horst ei pettänyt tälläkään kerralla. Tasaista, selkeää ja mukaansa tempaavaa juonta ei malttanut aloittamisen jälkeen jättää kesken. Harmillisesti William Wisting -sarjaa on suomennettu vain kolmen kirjan verran, joten jos norja soljuu kannattaa kirjat lukea alkuperäiskielellä. Jos lukee suomeksi, kannattaa aloittaa kirjasta Suljettu talveksi, siirtyä siitä kirjaan Ajokoirat ja sen jälkeen vasta tämä Luolamies. Vahva suositus tälle dekkaristille!

Agatha Christie: Stylesin tapaus

Rikas nainen on myrkytetty. Murhaajaksi leimataan vaimoaan 20 vuotta nuorempi rutiköyhä aviomies, lurjus ja onnenonkija, jonka kuiskutellaan seurustelevan kauniin naapurinrouvan kanssa. Mutta entä kun naisparka kuolee sisältä päin teljettyjen ovien takana, eikä epäiltyä aviomiestä näy mailla halmeilla? Ja kun uskollinen taloudenhoitaja vakuuttaa, että talo on täynnä ahneita haita, kaikki rahan tarpeessa?

Liian aukoton todistusaineisto. Liian paljon stryktiiniä ja liian monta henkilöä jotka olisivat voineet käyttää sitä. Hercule Poirot sukeltelee lavastettujen ja todellisten johtolankojen verkossa kuin kala katiskassa, kunnes suuri ajatus välähtää, ja itsevarmuutta säteilevä belgialaisetsivä on valmis järjestämään pienen réunionin Styles Courtin salongissa. (WSOY, Bon-pokkarit)

Päätin, että luen ajan kanssa kaikki Poirotit julkaisemisjärjestyksessä. Niinpä nappasin kirjastosta mukaani tämän kaikkien aikojen ensimmäisen Poirot-tarinan Stylesin tapauksen. Mitähän tästä sanoisi… no, taattua Agatha Christien Hercule Poirotia.

Paula Hawkins: Nainen junassa

Rachel matkustaa joka päivä samalla paikallisjunalla. Junan ikkunasta hän alkaa seurata radanvarren talossa asuvaa pariskuntaa. Hän nimeää heidät Jessiksi ja Jasoniksi ja kuvittelee mielessään heille täydellisen onnen, kuin vastakohdan omalle sotkuiselle elämälleen. Kunnes eräänä päivänä hän näkee jotakin, mikä muuttaa kaiken. Pian sen jälkeen Jess katoaa. Rachel haluaa auttaa, mutta samalla hän tulee kietoutuneeksi yhä kohtalokkaammalla tavalla pariskunnan elämään. (Otava, Seven-pokkarit)

En ollut takakannen tekstiä lukuunottamatta tutkinut etukäteen, millainen Nainen junassa -kirja on. Aloitettuani lukemisen olin hieman hämmentynyt ja koin jopa myötähäpeää ja ahdistusta liittyen päähenkilöön Racheliin. Jatkoin lukemista ja sivu sivulta uppouduin mukaan tähän tarinaan, joka onnistui yllättämään arvaamattomuudellaan. En onneksi kuulu heihin, jotka arvaavat juonenkäänteet ja loppuratkaisut, joten kirja piti mukanaan loppuun asti. Odotankin, että saisin pian kirjastosta Paula Hawkinsin kehutun Tummiin vesiin -kirjan.

Affinity Konar: Elävien kirja

Kun 12-vuotiaat kaksossiskot Pearl ja Stasha saapuvat Auschwitziin, he tekevät sopimuksen. Pearlin tehtävä on muistaa menneisyys, Stasha keskittyy tulevaisuuteen. 

Tytöt ovat leirillä erityisasemassa. Identtisistä kaksosista kiinnostunut tohtori Mengele varmistaa heidän henkiinjäämisensä, mutta alistaa heidät epäinhimillisiin kokeisiin, tavoitteenaan murtaa kaksosten välinen lojaalius. 

Eräänä päivänä Pearl katoaa. Kun venäläiset vapauttavat leirin pari kuukautta myöhemmin, Stasha lähtee epätoivoiselle matkalle sodan raunioittaman maan halki. Hän on päättänyt löytää siskonsa ja kostaa Mengelelle. 

Matkan päätepisteessä häntä odottaa arvaamaton tulevaisuus sekä menneisyys, jonka hän luuli jo kadottaneensa. (WSOY)

Vaikuttava tarina nuorista kaksostytöistä vie mukanaan ja kuljettaa läpi aikamoisten kauheuksien. Ei voi kuin ihailla tällaisten kokemusten läpikäyneiden voimaa ja sitkeyttä. Erittäin hyvä kirja, vaikka olisinkin kaivannut loppuun hieman enemmän paljastusta tulevaisuudesta.

Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää

Entä jos kirja, jota olet lukemassa, kertookin sinusta?

Kun dokumenttiohjaaja ja perheenäiti Catherine Ravencroft alkaa lukea yöpöydälleen ilmestynyttä salaperäistä kirjaa, hän tajuaa pian joutuneensa keskelle painajaista. Vaikka The Perfect Stranger –niminen romaani väittää olevansa fiktiota, se paljastaa piinallisen yksityiskohtaisesti Catherinen elämän kammottavimman salaisuuden. Salaisuuden, jonka yksi ainoa ihminen hänen lisäkseen tiesi – ja tuo ihminen on kuollut. (Otava)

Kenenkään ei pitänyt tietää mielestäni lupasi enemmän kuin antoi. Tämä ei kuitenkaan pilannut kirjaa mitenkään enkä pitänyt sitä huonona. Odotin vain jotain muuta. Alkuun ihmettelin, miten tämä voi mennä näin ja eihän tämä nyt ole jännittävää nähnytkään. Mutta: eihän se mennytkään niin. 😉

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja tähtien tiellä

Punainen matto valmiiksi – Becky tulee! Himoshoppaaja Becky muuttaa miehensä Luken ja tyttärensä Minnien kanssa Los Angelesiin. Luke toimii kuuluisan näyttelijättären Sage Seymourin managerina, Becky taas on vakuuttunut, että hänet on tarkoitettu Sagen henkilökohtaiseksi stylistiksi. Beckyn tähtäimessä ovat nyt maine, menestys ja muoti – uusi ura, joka johtaa vielä jokaisen tähtinäyttelijän takahuoneeseen. Mutta asiat mutkistuvat kun Becky liittyy Sagen kilpailijan leiriin Lukelle kertomatta. (WSOY, Bon-pokkarit)

Hyväsydämisen mutta niin turhauttavan Beckyn sähellykset sopivat hyvin rentouttamaan mielen. Tämä oli sarjan toiseksi viimeinen osa ja juuri aloittelen viimeistä osaa eli Himoshoppaaja korjaa potin. Sitten voin jossain vaiheessa tutustua muuhun Kinsellan tuotantoon. Chick lit -kirja silloin tällöin pitää mielen virkeänä. 😉

David Baldacci: Murtunut mies

Amos Decker on entinen poliisi, joka ei voi unohtaa – mitään. Hän joutui nuorena yliopisto-opiskelijana vakavaan urheiluonnettomuuteen, josta toivuttuaan hän huomasi pystyvänsä muistamaan sekunnilleen kaiken kokemansa. 

Erikoisesta kyvystään huolimatta Decker elää tavallista elämää, menee naimisiin ja saa lapsen. Kun hän eräänä iltana palaa töistä kotiin ja löytää perheensä murhattuna, täydellisestä muistista tulee sietämätön kirous. Toiset eivät muista kaikkea, mitä menneisyydessä on tapahtunut; Decker ei voi jatkaa eteenpäin, koska ei voi unohtaa. Hän lopettaa poliisin työt, menettää kotinsa ja otteen elämästään. Kun lähikoululla tapahtuu kauhea tragedia, Deckerin apua tarvitaan jälleen. Veriteoille löytyy yllättäen yhteisiä nimittäjiä, ja Deckerin kyky muistaa laitetaan koetukselle armottoman takaa-ajon alkaessa. (Gummerus)

Tämä oli todella hyvä kirja! Aika harvoin mikään kirja lähtee aivan alusta asti viemään sujuvasti, mutta tämä vei heti mennessään. Tykkäsin myös Amos Decker -hahmosta ja odotan kovasti suomennosta seuraavasta sarjan kirjasta (The Last Mile). Aion myös ehdottomasti pistää jossain vaiheessa lukuun Baldaccin muut kirjat.

Tässä olikin heinäkuun kirjat. Jaksoiko kukaan lukea loppuun asti?! Jos tästä nyt jotkut kirjat pitäisi nostaa erikseen esille, niin sanoisin Jørn Lier Horstin Luolamies, Max Seeckin Hammurabin enkelit ja Mefiston kosketus sekä David Baldaccin Murtunut mies.

Aurinkoista tiistaita! <3

Kirppisostoksia

Kesä ja kirjat ovat vieneet minua kuin pässiä narussa, mutta en valita! Niinpä eilen suunnatessani Hakaniemen torikirppikselle oli suunnitelmissa löytää mahdollisimman paljon kirjoja, jotka ovat joko lukulistallani tai sitten vaan niin mielenkiintoisia ettei ostopäätöstä voi olla tekemättä. Kirppissaalis olikin tosi hyvä, ehkä jopa huikea!

kirjat_kirppikselta_whiteandfresh_9201.j

Yllä olevan kuvan kirjoista kaikki kahta lukuunottamatta ovat lukulistallani: Hugh Howeyn Siilo, Jussi Adler-Olsenin Vanki (aloittaa Osasto Q -sarjan), Lars Keplerin Hypnotisoija (aloittaa Joona Linna – sarjan), Paul Coelhon Alkemisti ja Dan Brownin Da Vinci -koodi. Kaksi viimeisintä kirjaa minulla joskus vuosituhannen alussa oli, mutta silloin lukuharastukseni oli passiivisessa tilassa ja hölmönä vain hamstrasin kirjoja. Kirjoihinhan siis jää koukkuun hyvin helposti, luki niitä tai ei. 😉 Ostin myös tuon Siilon mukana varmuudeksi sen itsenäiset jatko-osat Siirroksen ja Kohtalon, sillä niillä on helppo jatkaa, jos Siilo tempaa mukaansa. Olen kyllä tosi tyytyväinen, että näin monta lukulistani kirjaa löytyi samalla kirppisreissulla. 

messinkinen_kynttilanjalka_whiteandfresh

Pitkästä aikaa löysin myös jotain kodin sisustukseenkin, meinaan tämän ihanan vanhan messinkisen kynttilänjalan. Joku oli ehtinyt ostaa tämän parin, mutta se ei haittaa lainkaan, sillä en sisustamisessa niin symmetriasta välitä. Rosoisuus ja parittomuus kunniaan!

villasukat_whiteandfresh_9207.jpg

Ihanan Tiian varrettomien villasukkien innoittamana bongasin ja ostin tällaiset ihanan siniset villasukat. Ja kun myyjä ne alle kympillä möi niin ei ollut epäilystäkään niiden ostamisesta. Villasukkia ei vaan voi olla liikaa.

Oikein mukavaa viikkoa kaikille! 🙂

Luetut kirjat – kesäkuu 2017

Kesäkuun puolessa välissä vietettiin dekkariviikkoa, mutta minä vietin selkeästi dekkarikuukautta. Jos pidät dekkareista tai etsit sopivaa dekkaria, josta aloittaa niin jatka lukemista!

suljettu_talveksi_jorn_lier_horst.jpg

Jørn Lier Horst – Suljettu talveksi

Syksyinen sumu peittää Stavernin rannikkomaiseman kuin huopa. Kesämökkien pimeät ikkunat tuijottavat sokeina kohti lyijynharmaata merta.  Ove Bakkerud aikoo viettää viimeisen rauhallisen viikonlopun mökillään ennen kuin laittaa paikat talvikuntoon.  Mutta kun hän saapuu mökille, paikka on sekaisin murtovarkaiden jäljiltä. Naapurimökistä löytyy lisäksi miehen ruumis.

Rikoskomisario William Wisting on nähnyt irvokkaita murhia aiemminkin, mutta mitään tällaista hän ei ole nähnyt vielä koskaan.  Aivan kuin tekijänä olisi joku, jolla ei ole mitään menetettävää. Wistingin oloa ei helpota sekään, että hänen tyttärensä Line asettuu asumaan vuononsuulla sijaitsevaan mökkiin.  Huolet lisääntyvät, kun luodoilta löytyy lisää silvottuja ruumiita. Ja taivaalta alkaa putoilla kuolleita lintuja…
 

ajokoirat_jorn_lier_horst.jpg

Jørn Lier Horst – Ajokoirat

Kokenut rikostutkija William Wisting pidätetään virasta ja hän joutuu itse tutkinnan kohteeksi epäiltynä todisteiden peukaloinnista. Wisting johti aikoinaan paljon huomiota herättäneen Cecilia Linden murha-tutkimusta.
 
Nyt, seitsemäntoista vuotta myöhemmin, on paljastunut että todisteet joiden perusteella murhaaja tuomittiin, olivat väärennettyjä. Media haistaa tuoreen veren. William Wisting on jahdannut koko uransa ajan rikollisia, mutta tällä kertaa hän itse joutuu ajojahdin kohteeksi. Kuka väärensi todisteet? Mitä todella tapahtui? Wistingin rikostoimittajana työskentelevä tytär Line auttaa isäänsä, mutta hän saa apua myös odottamattomalta taholta. Kunnes uusi nuoren naisen katoaminen laukaisee jälleen hermoja raastavan ajojahdin…

Jørn Lier Horst on norjalainen entinen poliisi ja tutkinnanjohtaja, joka on sittemmin jättäytynyt pois poliisin työstä ja siirtynyt kirjoittamaan kokopäiväisesti. Horstin Willian Wisting -sarjassa on ilmestynyt yhdeksän osaa, joista kolme on suomennettu. Jäin aikamoiseen William Wisting -koukkuun. Molemmat lukemistani kirjoista olivat hyviä, mutta pidin aavistuksen enemmän kuitenkin Ajokoirista. Sarjan kolmas suomennettu osa Luolamies on ilmestynyt tänä vuonna, ja yritän parhaillaan kärsivällisesti odottaa vuoroani kirjaston jonossa.

varjopoika_carl-johan_vallgren.jpg

Carl-Johan Vallgren – Varjopoika

Lapsi katoaa tuntemattoman matkaan metrotunnelissa. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin myös tämän veli on kateissa. Tapausta selvittävä tulkki ja mestarihakkeri Danny Katz saa pian huomata olevansa itse epäilysten ja takaa-ajon kohde.

Vauhdikkaat käänteet johdattavat lukijan Tukholman pelottavaan alamaailmaan, voodoo-uskomusten keskelle Dominikaaniseen tasavaltaan sekä tietoverkkojen salattuihin kätköihin.

siat_carl-johan_vallgren.jpg

Carl-Johan Vallgren – Siat

Kun huumediileri Ramón tekee itsemurhan, Dannyn epäilykset heräävät. Mitä Ramónille ja tämän tyttöystävälle Jennylle todellisuudessa tapahtui? Dannyn ystävä Jorma Hedlund aikoo puolestaan päättää rikollisen uransa – mutta vasta viimeisen arvokuljetusryöstön jälkeen. Kun ryöstö menee hirvittävällä tavalla pieleen ja rikosten vyyhti alkaa paljastua, Danny ja Jorma huomaavat tutkivansa samaa kammottavaa juttua.

Varjopoika oli sen verran koukuttava, että päätin heti perään lukea Siat. Sekin oli hyvä, piti huolen siitä, että kirjan halusi lukea loppuun saakka. Teemat eli porno- ja huumeteollisuus eivät ole omin mielenkiinnon kohteeni, mutta juoni oli muutoin mukaansatempaava. Siat loppui sellaiseen kohtaan, että jatkoa on saatava. Sitä odotellessa! Jos pitäisi valita, niin sanoisin pitäneeni kuitenkin enemmän Varjopojasta.

nimikirjainmurhat_sophie_hannah.jpg

Sophie Hannah (Agatha Christie) – Nimikirjainmurhat

Agatha Christien perikunta valitsi Sophie Hannahin jatkamaan Poirotin seikkailujen kirjoittamista. Hänen ensimmäinen Poirot-dekkarinsa Nimikirjainmurhat tuntui ainakin omasta mielestäni hyvin poirotmaiselta. Nimikirjainmurhat sijoittuu 1920-luvulle. 

suljettu_arkku_sophie_hannah.jpg

Sophie Hannah (Agatha Christie) – Suljettu arkku

Maaseudun rauhassa tehdään karmea rikos, mutta onneksi paikalla on myös mestarisalapoliisi Hercule Poirot, jonka pienet harmaat aivosolut paljastavat mysteerin.

Kesään 1929 sijoittuvassa tarinassa Lady Athie Playfordilla on mielessään yllätys, kun hän kutsuu taloonsa muiden vieraiden lisäksi myös mestarisalapoliisi Hercule Poirotin ja Scotland Yardin etsivän Edward Catchpoolin. Ihan sellaista yllätystä kuin mitä sitten tapahtuu, ei emäntä kuitenkaan ollut tarkoittanut.

Viihdyin hyvin Nimikirjainmurhien ja Suljetun arkun parissa. Omat aivosolunihan eivät toki ole Poirotin harmaisiin aivosoluihin verrattuna mitään enkä välillä pysynyt yhtään kärryillä. Ihan loppuun asti saa näissä kirjoissa kyllä arvuutella lopputulosta. Välillä tunsin itseni ihan pöljäksi, mutta annoin sitten itselleni armoa ja nautiskelin vain antaen Poirotin selostaa tapahtumien kulun ja murhaajan lopussa. Päätin myös aloittaa Poirot-dekkareiden lukemisen ihan alusta asti ja seuraavaksi vuorossa onkin aivan ensimmäinen julkaistu Poirot eli Stylesin tapaus.

mina_matkustan_yksin_samuel_bjork.jpg

Samuel Bjørk – Minä matkustan yksin

Metsästä löytyy kuolleena kuusivuotias tyttö puettuna nukenvaatteisiin ja kaulassaan lappu: ”Minä matkustan yksin.” Dekkarisensaatio Norjasta on kohonnut kansainväliseksi bestselleriksi.

Hyytävää tapausta alkaa tutkia elämää nähnyt vanhan liiton poliisi Holger Munch. Hän saa työparikseen nuoren Mia Krügerin, joka on huippulahjakas mutta jota riivaa menneisyyden henkilökohtainen tragedia.

Pian löytyy toinenkin kuollut tyttö. Tutkimus muuttuu karmivaksi, kun Munch saa murhaajalta viestin: hänen oma lapsenlapsensa tulisi olemaan viides uhri.

Nyt oli kuulkaa sellainen kirja, jonka parissa olisi voinut viettää jokaisen hereilläolohetken. Lopulta otin yhden päivän, jolloin vain luin ja luin. Nyt vain odotan, että vuoroni kirjaston varausjonossa koittaa ja saan käteeni Samuel Bjørkin seuraavan kirjan Yölintu, jossa Munch ja Mia jatkavat tutkimuksiaan.

 

Pidätkö sinä dekkareista? Oletko jo lukenut näitä kirjoja tai heräsikö mielenkiintosi? 

Luetut kirjat – toukokuu 2017

Toukokuuhun mahtui neljä luettua kirjaa vaikka aluksi ennustin pienempää määrää. Toukokuun ensimmäinen kirja oli liki tuhatsivuinen ja sen lukemiseen kului aikaa tietenkin triplasti se määrä, mitä kirjoihin yleensä. Suurin osa lukemistani kirjoista on sen 300-500 sivua. Toukokuun kirjat olivat myös keskenään aika erilaisia, joten vaihteluakin oli.

tasangon_vaeltajat_jean_m_untinen_auel.j

Jean M. Untinen Auelin Maan lapset -sarjasta sain luettua nyt neljännen osan: Tasangon vaeltajat. Kirja on kokonaisuudessaan matkakirja eli Ayla ja Jondalar vaeltavat pitkän matkan Mamutoi-heimon Leijonan leiristä (tai itse asiassa mamutoiden kesäjuhla-leiristä) Jondalarin kotiseudulle zelandonien pariin. Kirja oli hyvä, mutta huomasin itse pitkästyväni yleensä silloin, kun matkanteko jatkui pitkään ilman jotain häppeninkiä, kuten esimerkiksi vierailuja vieraiden heimojen leireissä tms. Nyt aion pitää hieman taukoa ennen kuin jatkan viidennellä osalla (Luolien suojatit). Olettaen, että maltan tehdä niin. 

jos_olisit_tassa_jojo_moyes.jpg

Jojo Moyesin Jos olisit tässä on jatkoa hänen edelliselle menestysromaanilleen Kerro minulle jotain hyvää. Kirjan voi toki lukea itsenäisenäkin, mutta suosittelen vahvasti lukemaan kirjat järjestyksessä. Jos olisit tässä ei yllä lähellekään sitä tunnetta, jonka sain lukiessani ensimmäistä osaa. Tämä kirja oli kuitenkin hyvä ja koin itse sen tarpeelliseksi jatkoksi ja selvennykseksi ensimmäiselle osalle, joka jätti minut lukijana tyhjän päälle, jätti asiat kesken. Seuraavaksi aion lukea Moyesilta sitten hänen seuraavan kirjansa Parillisia ja parittomia

seksia_museossa_sarah_forbes.jpg

Sarah Forbesin Seksiä museossa on kirja, jota en todellakaan olisi hankkinut luettavaksi, mutta sattuma toi sen onneksi luettavakseni. Osallistuin Instagramissa Gummeruksen kirja-arvontaan, jossa palkintona oli tämä kirja. Ajattelin, että tässä olisi kyllä sellainen kirja, jonka tyylistä ei ihan joka päivä – jos ollenkaan – tule luettua. Aivan jotain muuta kuin dekkarit ja chicklitit. No, minä satuin sitten kirjan voittamaan ja saatuani kirjan käsiini alkoi päässäni raksuttaa. Ensin mietiskelin, onkohan New Yorkissa useampikin seksimuseo ja tarkistettuani asian netistä tajusin, että tämä museohan on juuri se 27th streetin ja 5th avenuen kulmassa, muutamien askeleiden päässä hotellistamme The Evelynistä. Museossa emme käynneet vaikka välillä pohdiskelimme, että millainen paikka se mahtaa olla. Olikin kiva alkaa lukemaan kirjaa, kun pystyi jonkin verran visualisoimaan tapahtumapaikkaa.

Kirjassa Sarah Forbes siis kertoo, miten päätyi työskentelemään seksimuseon intendettinä, millaista työ museossa oli ja kuinka se vaikutti hänen omaan elämäänsä. Varmaan kaikilla on omat mielikuvansa työstä seksimuseossa ja niin oli minullakin. Kirja muotoili mielikuvia ja asenteita uudelleen ja opetti uuttakin. Kirjasta selviää muun muassa myös se, miten seksi ja lasten suosimat Kellogg’s murot liittyvät toisiinsa (!!!).

matkalla_kotiin_yaa_gyasi.jpg

Toukokuun viimeinen lukemani kirja on Ghanassa syntyneen ja Yhdysvalloissa varttuneen Yaa Gyasin esikoisteos Matkalla kotiin. Kirjassa matkataan 1700-luvun lopun Afrikasta aina nykyajan Yhdysvaltoihin asti. On kaksi sisarpuolta, jotka eivät tunne toisiaan. Toinen siskoksista nai valkoisen kuvernöörin ja muuttaa orjalinnoituksen yläkertaan ja toinen sisko joutuu orjalinnoituksen kellariin vangiksi, mistä hänet kuljetetaan laivalla orjaksi Yhdysvaltoihin. Tarina kertoo seitsemän sukupolven tarinan, vuorotellen kummankin siskoksen puolelta. Kirja kertoo erittäin mielenkiintoisesti orjuuden synty- ja kehitystarinaa. Tämä kirja tuli hieman yllättäen eteeni ja se herätti kiinnostukseni niin vahvasti, että kun se oli vapaana kirjaston hyllyssä kävin sen sieltä pikimmiten lainaamassa. Kannatti!

Oletko lukenut jonkun näistä kirjoista tai herättikö joku kiinnostuksen? Olisiko sinulla minulle kirjasuosituksia?

Luetut kirjat – huhtikuu 2017

Nyt ollaan siinä vaiheessa huhtikuuta, että tähän kuukauteen mahtuvat luetut kirjat ovat plakkarissa. Seuraavan luettavana olevan kirjan takakansi sulkeutuu vasta ensi kuun puolella. Huhtikuun saldoksi tuli neljä kirjaa ja lisäksi kaksi äänikirjaa.

hevosten_laakso_jean_m_untinen_auel.jpg

mammutin_metsastajat_jean_m_untinen_auel

Kuun alkuosa kului Maan lapset -sarjan kakkos- ja kolmososien parissa. Jäin tähän Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan kiinni kuin naulittu. Jokaisessa osassa on ollut omat hyvät juttunsa enkä ole ihan varma, mikä kirjoista on ollut paras tähän mennessä. Luolakarhun klaani oli ehkä kokonaisuudessaan hyvä, sillä se oli kokonaan ihan uutta juttua. Hevosten laakson parhaat puolet antoivat odottaa reilusti yli puolen välin ja Mammutin metsästäjissä tarina alkoi heti alusta asti kuljettaa mielenkiintoisesti mukanaan. Silti jokainen kirja on ihan kokonaan ollut oleellista tarinan osalta vaikka välillä onkin turhauttanut lukea sivutolkulla yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisten työkalujen valmistuksesta. Niin vaan kuitenkin jokainen tähän mennessä lukemani kirjansarjan osa on ollut koukuttava. Ja on muuten herännyt myös kiinnostus aikojen alun asioihin ja historiaankin… ihan eri tavalla kuin koulussa historian tunneilla. Vahva suositus siis tälle kirjasarjalle. 🙂

kerro_minulle_jotain_hyvaa_jojo_moyes.jp

Voi Jojo Moyes, minkä teit! Tykkäsin aivan hurjasti Moyesin ensimmäisestä romaanista Ole niin kiltti, älä rakasta häntä, mutta tämä Kerro minulle jotain hyvää oli rakkautta ensimmäisistä kappaleista alkaen. Louisa Clarke ryhtyy onnettomuudessa halvaantuneen Willin avustajaksi eikä mikään oikeastaan ole sen jälkeen enää ennallaan. Itken harvoin, mutta tämä kirja ei säästänyt kyyneleiltä. Suosittelen lukemaan! 

oikeenlaista_kemiaa_lisa_jewell.jpg

Nappasin alkuvuodesta antikvariaatista pari Lisa Jewellin kirjaa, kun niitä minulle suositeltiin. Tämä Oikeenlaista kemiaa on aika perinteistä chicklitiä, ja vaikka halusinkin tietää yksityiskohtaisesti tarinan lopun ja siksi lukea sen kannesta kanteen, en ihan saanut sellaista syvää yhteyttä tähän kirjaan. Lukukokemus ei kuitenkaan ollut huono, ja aion lukea varmasti lisääkin Jewelliä. 

Perinteisten kirjojen lisäksi kuuntelin kaksi äänikirjaa. Kokeilin Storytel.fi:tä kuukauden ajan ja valikoin ensin jo lukulistallani olevan Marko Lönnqvistin kirjoittaman ja rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittaman Elämäni Gangsterina. Kirja kertoo Lönnqvistin elämästä aina lapsuudesta aikuisuuteen, elämästä moottoripyöräjengi MC Cannonballin jäsenenä sekä siitä, miten kaikki päättyi. Kirja oli mielenkiintoinen vaikka välillä (usein?) tulikin ällisteltyä ja pudisteltua päätään kirjassa oleville jutuille. Lönnqvist ei selkeästi ole mikään tyhmä jätkä, mutta kyllä vaan jäin miettimään, miksi kukaan haluaa elää elämäänsä noin. Mutta kukin tyylillään, kai. 🙂

Toiseksi äänikirjaksi valitsin Cheekin eli Jare Tiihosen elämänkerran JHT – Musta lammas, jonka on kirjoittanut Mikko Aaltonen. Kirja oli pitkä, kuuntelutunteja yli 15. Jaren elämässä lähdettiin myös liikkeelle aivan lapsuudesta, matkattiin aina vuoteen 2016 asti ja seurattiin hänen uransa etenemistä askel askeleelta. Kirjan kautta pääsi jonkin verran sisään myös siihen, millainen ajatusmaailma Jarella on, ja miten hän suhtautuu itseensä Jarena ja millainen on hänen Cheek-minä. Kirjassa oli myös välisoittoja eli kappaleita, joissa asioista kertoi joku muu; veli, äiti, ystävä, kollega yms. Täytyy sanoa, että aika kunnioitettava tekemisen meininki tällä Lahdesta lähteneellä ja Suomen räp-skenen kärkeen taistelleella nuorella miehellä on. 

Löytyikö näiden kirjojen joukosta tuttuja ja luettuja, mielenkiintoisia lukemattomia tai onko mielessäsi jokin kirja, joka minun ehdottomasti kannattaisi lukea? 🙂

Luetut kirjat – maaliskuu 2017

Maaliskuussa kulutin aikaa lukemiseen neljän kirjan verran. Lukemani kirjat olivat tällä kertaa tyyliltään kaikki erilaisia, mutta jokaisesta pidin. En muuten olekaan vielä törmännyt tämän heränneen lukuinnostukseni myötä yhteenkään kirjaan, joka olisi jäänyt lukematta.

ilana_aalto_paikka_kaikelle.jpg

Ammattijärjestäjä Ilana Aallon kirjoittama Paikka kaikelle – Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan oli mielenkiintoinen lukukokemus. Kirja kertoo kiinnostavasti tavaroiden ja ihmisten historiasta ja siitä, miten tavaroihin suhtaudutaan nykypäivänä. Jokaisen kappaleen lopussa on pieni vinkkiosa tavaran karsimiseen, jos sellaista kaipaa. Olen itse toki inspiroitunut enemmän konkreettisemmista vinkeistä, sillä en niinkään enää tässä vaiheessa kaipaa ymmärrystä tavaratulvan kertymiselle ja säilömiselle. Mutta jos ymmärrystä haluaa kasvattaa niin suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa. Ja pidin tästä kirjasta paljon enemmän kuin aiemmin äänikirjana kuuntelemastani Jenni Sarraksen Tavarataidoista.

cecelia_ahern_sadan_nimen_mittainen_matk

Cecelia Ahernin Sadan nimen mittainen matka oli chicklitiä fiksummasta päästä. Samaan aikaan, kun teksti vei ja viihdytti mennessään, herätti se ajatuksia ja tunteita, jotka ovat omassakin elämässä ja yhteiskunnassamme ajankohtaisia. 

IMG_6284.jpg

Todella mielenkiintoinen sukellus reilun viiden vuoden takaisiin aikoihin, kun tapahtui pahin sitten sotien ja norjalainen Anders Behring Breivik surmasi 77 ihmistä Oslossa ja Utøyan saarella. Kirjassa Olin Anders Breivikin asianajaja käydään läpi tapahtumaa ja sen jälkeistä prosessia Breivikin asianajajan Geir Lippestadin näkökulmasta. 

IMG_6127.jpg

Suomalaissukuisen Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaa minulle suositeltiin ja kun löysin muutamalla eurolla osat kaksi ja kolme, hankin myös tämän ykkösosan eli Luolakarhun klaanin, ja niin alkoi koukuttava lukumatkani fiktiiviseen maailmaan noin 35 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tyylilaji on täysin jotain muuta, mihin olen tottunut, mutta voi vitsi, miten on vienytkään mukanaan tämä tarina. Minulla on menossa jo kolmas osa sarjasta ja täytyy alkaa osien 4-6 etsiminen.

Mitä kirjoja sinä olet viime aikoina lukenut? Suosituksia? 🙂

Postaus sisältää mainoslinkkejä

Luetut kirjat – helmikuu 2017

Hui, ollaan jo lähellä maaliskuun loppua ja vasta nyt tulee helmikuun luetut kirjat. No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan. 😉 Helmikuussa luin kolme kirjaa ja kuuntelin kaksi. 

whiteandfresh_tuomas_nyholm_leijona_5071

whiteandfresh_sophie_kinsella_himoshoppa

whiteandfresh_sophie_kinsella_minishoppa

aanikirjat_mielikuvituspoikaystava_fight

Tuomas Nyholmin uutuusdekkari Leijona oli mukaansatempaava ja jäin odottamaan jo jatkoa tarinalle. Lue lisää muutama viikko sitten kirjoittamastani postauksesta!

Sain luettua sekä Himoshoppaajan vauvan ja Minishoppaajan, jotka ovat Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa. Olen aiemminkin tainnut mainita, että sarjassa seikkaileva Becky kaikessa ihanuudessaan aiheuttaa aikamoisia myötähäpeän ja turhautumisen tunteita. 😉 Silti tämä on vaan luettava. Chiclitiä isolla C:llä!

Tammikuun luettujen kirjojen yhteydessä mainitsin myös kokeilleeni BookBeat-palvelua. Helmikuussa kuuntelin vielä kaksi kirjaa ja niitä molempia kyllä ehdottomasti suosittelen muodossa tai toisessa. Ensimmäiseksi kuuntelin Pekka Hyysalon tarinan Fight Back – toinen mahdollisuus. Aivan mieletön sissi tämä nuori mies ja sopisi synonyymiksi sanalle positiivinen.

Kuuntelin myös lukulistalleni laittamani Henriikka Rönkkösen kirjan Mielikuvituspoikaystävä ja muista sinkkuelämän perusasioita. Paikoitellen kirjassa käytetty kieli oli itselleni hieman vaivaannuttavaa, mutta suurimmaksi osaksi teos oli vain hauska. Tätä olikin hauska kuunnella lenkillä ja muualla liikenteessä, kun joutui pidättelemään nauruaan useammin kuin kerran.  😀

Kaipaan kyllä hieman äänikirjoja. Niitä oli kiva kuunnella lenkillä ja samalla, kun istui vaikkapa metrossa matkalla jonnekin. Ehkäpä joskus liityn vielä uudelleen BookBeatin tms. asiakkaasi. 

Mitä kirjoja sinä olet lukenut viime aikoina?

 

Postaus sisältää mainoslinkkejä