Aivan ihana aurinkoinen ja lämmin päivä ollut. Kävin lounastamassa lapsuudenkodissani ja sen jälkeen kaupassa. Ostin kevään ensimmäiset jäätelötkin (kaksin aina kaunihimpi ;)): Kismet-jäätelön sekä uuden limited edition Magnumin, makuna omenapiirakka. Tuli aavistuksen mieleen joskus aikoinaan Carrolssissa myytävät lämpimät omenapiirakat. Ostin myös tämän postauksen kuvissa näkyvän kauniin keltaisen ruukkuruusun. 🙂
Alkuillasta, kun aurinko vielä paistoi hyvin parvekkeelle nappasin aurinkolasit päähän ja mp3-soittimen ja menin nauttimaan vartiksi hyvästä musiikista ja nautin ihon kautta hieman D-vitamiinia. Kauaa en kuumassa paisteessa jaksa olla, mutta juuri sopivasti, jotta D-vitamiinia alkaa muodostua. Siihen riittää 6-10 minuuttia, kun aurinko pääsee paistamaan kasvoille, käsivarsille ja/tai jaloille. Siinä musiikin virratessa korvien kautta sisimpään tuli ajateltua kaikenlaista.
Tämän kuukauden eli toukokuun viimeisenä keskiviikkona vietetään maailman MS-päivää. Silloin ympäri Suomen (maailman) järjestetään tapahtumia, joissa on esiintyjiä sekä mahdollisuus saada lisätietoa MS-taudista. Helsingissä Narinkkatorilla juhlistetaan maailman MS-päivää keskiviikkona 29.5.2013 klo 15-18. Tapahtumaa juontaa Jani Toivola ja paikalla on muun muassa myös Saija Varjus. Varjuksella on MS-tauti.
”MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Tauti ei suoraan vaurioita muuta elimistöä. Immuunijärjestelmä puolustaa kehoa esimerkiksi haitallisilta bakteereilta. MS-tautiin sairastuneen immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. MS-tauti kuuluu ns. autoimmuunisairauksiin.”
Teksti: MS-liitto
MS-tauti on myös minun kumppanini. Itse en tätä kumppanin valintaa tietenkään päässyt tekemään vaan päätös tehtiin puolestani. Minä ja MS emme ole ystäviä, ehkä emme edes kavereita, mutta ollaan hyväksytty toistemme läsnäolo. Hyväksyminen on sinänsä tärkeää, sillä tulemme viettämään loppuelämämme yhdessä niin hyvässä kuin pahassa.
Suhteemme virallistui joulukuussa 2006 ja sen jälkeen olemme olleet nokikkain vain pari kertaa. Ensimmäisen kerran alkutapaamisen jälkeen vuonna 2008 tammikuussa ja toisen kerran kesäkuussa 2009. Pahasti ei otettu yhteen eikä jäänyt kovin vakavia arpia, mitä nyt jotain pientä. Arjessa tuskin näitä arpia huomaa, niiden olemassa oloon on jo tottunut. Muutaman vuoden olen nyt yrittänyt pitää kumppanin tyytyväisenä lääkityksellä ja testien mukaan hoitovastetta löytyy hyvin. Tämän vuoksi pistelen itseäni milloin mihinkin kolmesti viikossa. Mielelläni. Ja silti sitä touhua vihaan. Jep, sanovat rakkauden ja vihan rajan olevan häilyvä…
Kuusi ja puoli vuotta sitten kun tuleva kumppani vihjasi saapumisestaan elämääni, en nähnyt järkeä missään. Kaikki oli yhtä tunnemyrskyä ja itkua. En minä tällaista elämänkumppania tahtonut, en minä sitä ollut ansainnut! Mitä järkeä oli kastella kukkia, viikata lakanoita kaappiin tai tehdä mitään… kuolisin kumminkin. Tai no ensin joutuisin pyörätuoliin ja sitten kuolisin. En uskaltanut kertoa kellekään (paitsi läheisilleni), koska ajattelin, että kukaan ei halua olla kanssani kauaa, sillä vaikka en kuolisi, niin minusta tulisi rampa ja olisin muille pelkkä taakka.
Nyt olen alkanut jo nähdä toivoa elämässä. Ehkä me voidaankin olla elämänkumppaneita ja elellä rauhallisesti rinnakkain. Lääketiede kehittyy koko ajan, tutkimuksia tehdään jatkuvasti ja voihan se olla, että juuri minun kumppanini ei ole sieltä pahimmasta päästä ja jättää isommat rettelöinnit väliin.
Nyt uskallan sanoa sen ääneen ja aloitan sanomalla sen teille: Minulla on MS-tauti.
Tällä hetkellä olen kuitenkin perussairaudestani huolimatta terve. Tämä tarkoittaa sitä, että MS-tautini on remissiossa eli ainakin tilapäisesti pysähtynyt ja rauhallinen. Muutos voi toki tulla tilanteeseen vaikka heti huomenna, viikon päästä, parin kuukauden kuluttua, vuosien päästä tai ei koskaan.
”For everyone, MS makes life unpredictable.”
Paljon olen elämästä ja itsestäni oppinut näiden vuosien aikana ja asenteeni ovat monessa asiassa muuttuneet ja olen aikuistunut. Ja mikä tärkeintä…
Muistetaan elää ja nauttia omasta terveydestämme ja pidetään toivoa yllä!
Mukavaa iltaa kaikille <3