V i h d o i n k i n sain luettua kirjan. Enkä mitä tahansa kirjaa, vaan Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjan ensimmäisen osan Himoshoppaajan salaiset unelmat. Mä olen äärettömän onnellinen siitä, että pitkästä aikaa sain luettua muutakin kuin blogeja ja oli kiva myös päästä kiinni tuohon paljon puhuttuun kirjasarjaan.
”Vastustamattoman hauska, romanttinen ja ehdottoman trendikäs tarina! Rebecca Bloomwood elää shoppaillakseen ja shoppailee elääkseen. Niinpä nainen, jolle museovierailukin muodostuu ostosretkeksi, huomaa pian olevansa korviaan myöten veloissa. Rebecca yrittää säästää, mutta hyvät päätökset sortuvat Lontoon putiikkien houkutuksiin. Lisätulojen hankkiminen taas johtaa noloihin tilateisiin: liikeapulaisen kun ei ole tarkoitus piilotella vaatteita ostajilta eikä työnhakijan valehdella puhuvansa sujuvasti suomen kieltä. Mutta Rebecca ei lannistu. Ehkä lottovoitto osuu kohdalle – ja onhan Englannin 32. rikkain mieskin vielä vapaalla jalalla…”
Alussa, kuten monissa kirjoissa hieman takkusi. Ei pahasti, mutta pohdiskelin, että niinköhän jaksan pysyä kiinnostuneena. Jatkoin lukemista ja pääsin kivasti tunnelmaan mukaan. Täytyy tosin tunnustaa, että olisin voinut hieman läiskiä himoshoppaaja-Beckyä kyllä, sillä pisti ihan ahdistamaan hänen tyhmyytensä ja yksinkertaisuutensa. 😉 Beckyn shoppailut oli vedetty mukavan äärimmilleen ja se välillä jopa ahdisti. Ei mitenkään vakavasti, mutta sellaisella ”Come on! Eihän se VOI ajatella noin!” tasolla.
Kirjan edetessä tuli toki verrattua omaa shoppailuholismia Beckyyn, välillä tosiaan kauhunsekaisin tuntein. Olenko mä tällainen? Shoppailenko mä yhtä paljon? No ei tietenkään oma tilanteeni noin epätoivoinen ole, onneksi. 🙂 Shoppailu on kyllä ongelma joillekin ja sinänsä tykkäsin siitä, että kirja antoi viihteen lisäksi myös ajattelemisen aihetta. Shoppailu, velkaantuminen ja omien asioiden selvittäminen oli vedetty aivan överiksi – siihen ahdistukseen asti – mutta myös muita elämän osa-alueita kirja piti sisällään, romantiikkaa unohtamatta! <3
Sen enempää kirjan saloihin pureutumatta: suosittelen, jos kaipaa hömppää lukemiseksi. Lopputulemana ainakin itse tykkäsin sitten kuitenkin ja aion jatkaa sarjan lukemista, kunhan saan seuraavan osan käsiini.