Kotoisa – Maikkarin uusi sisustusohjelma alkaa!

Kotimaisia sisustusohjelmia kaipaisin hieman lisää telkkariin. Tähän saadaan onneksi pientä helpotusta tämän viikon torstaina 22.2.2018, kun Maikkarilla starttaa klo 20 Kotoisa.

Kotoisa - MTV3

© Pyry Antero Photography / Kuva: Pyry Pietiläinen

Kotoisa on remotointi- ja sisustusohjelma, jossa kunnostetaan koteja ja pihoja. Muutoskohteiden joukossa on muun muassa auttamatta vanhentunut keittiö, 70-luvulle unohtunut kalastusmaja, kylpyhuone- ja saunaosasto, vanha rintamamiestalo ja liki satavuotias mansardikattoinen hirsitalo. Ensimmäisessä jaksossa – jonka MTV3:n järjestämässä ennakkonäytöksessä pääsin jo katsomaan – uusitaan TV:stä tutun Marja Hintikan perheen kesämökki niin sisältä kuin pihaltakin. Lopputulos on huikea ja sai Marja Hintikan lisäksi myös oman leukani loksahtamaan auki. Sarjassa kunnostetaan myös toisen julkkiskohde, Kaija Koon rauhoittumiskeidas.

Kotoisan tiimi koostuu neljästä alan ammattilaisesta. Sisätiloista vastaavat sisustussuunnittelija Seija Strand ja korjausrakentaja Ville Heino. Ulkotiloja uudistavat pihasuunnittelija Suvi Tuokko-Harmoinen ja viherrakenteja Niko Lindfors.

Kotoisa - MTV3

© Pyry Antero Photography / Kuva: Pyry Pietiläinen

 

Kotoisa - MTV3

© Pyry Antero Photography / Kuva: Pyry Pietiläinen

Ensimmäisen jakson perusteella Kotoisa vaikuttaa leppoisalta ja viihdyttävältä ohjelmalta, joka sisustuksesta kiinnostuneita katselijoita inspiroi, oli remontointi ja sisustusmuutos itsellä ajankohtainen tai ei. Ensimmäinen jakso tarjosi myös huumoria eikä naurun tyrskähdyksiltäkään vältytty. 🙂

Kotoisa MTV3-kanavalla ja Katsomossa torstaisin 22.2.2018 klo 20 alkaen

Kosmetiikkaraivaus

Näemmä vuosittaiseksi perinteeksi (?) muodostunut kosmetiikkaraivaus on suoritettu. Ihan kokonaista vuotta en vissiin pysty pitämään kylpyhuoneen laatikostoa ja peilikaappia järjestyksessä vaan jossain kohtaa – viimeistään puolen vuoden päästä siivouksesta – alkaa ote lipsua ja tavaroita tulee tungettua laatikoihin ja kaappiin vähän miten sattuu. Samalla tavalla on aiemmin käynyt myös siivouskaapin kanssa vaikka nyt on yllättävän hyvin säilynyt siellä järjestys edellisen siivouksen jälkeen.

kosmetiikkaraivaus

Aloitan siivouksen aina niin, että kasaan kaiken kosmetiikan ja tarvikkeet kylpyhuoneen lattialle vatiin (tosin kaikki ei tosiaakaan mahdu siihen!) ja käyn tuote kerrallaan kaiken läpi. Osa tuotteista menee kiertoon ja osa surutta roskiin. En ottanut tästä kasasta ennen ja jälkeen -kuvia, mutta aika paljon lähti tuotteita pois. Suurin osa meni vanhentuneina tai sopimattomina roskiin, mutta muutama tuote pääsi kiertoonkin – avaamattomia tai muutoin sellaisia, joita voi joku vielä käyttää.

kosmetiikkaraivaus

kosmetiikkaraivaus

kosmetiikkaraivaus

kosmetiikkaraivaus

Tällä kertaa olin mielestäni aiempaa ronskimpi pois heittämisessä. Yritin tällä kertaa kiinnittää huomiota myös terveellisyyteen ja luontoon, pääasiassa kuitenkin näin ensin omaan terveyteen. Tähän sain inspiraation, kun Miia vinkkasi CosmEthics-sovelluksesta, jolla voi INCI-listoja ymmärtämätönkin seurata, onko käytetty kosmetiikka turvallista itselle sekä ympäristölle. Näin aluksi kuten mainitsin, keskityn alkuun itselle epäterveellisten aineiden eliminointiin eli formaldehydiin ja parabeeneihin*. Jatkossa yritän varmaankin olla ostamatta myös muovia sisältämiä tuotteita, jotka ovat vaarallisia luonnolle. Muovia sisältäviä tuotteita on aivan älyttömästi, myös minulta löytyvissä tuotteissa. Sen sijaan formaldehydiä (formaldehydin vapauttajia) sisältäviä tuotteita minulla oli onneksi vain kaksi – jalkavoide ja yksi seerumi – ja ne menivät molemmat valitettavasti käyttämättöminä roskiin. Muutoin pois käytöstä lähti muun muassa yhden shampoon jämät, hohkakivi, väärän sävyinen kivipuuteri, kasvonaamioita, tyhjiä jostain syystä säilytettyjä pakkauksia yms.

kosmetiikkaraivaus

kosmetiikkaraivaus

kosmetiikkaraivaus

Nyt on taas ainakin hetken siistit laatikot ja peilikaappi. Onnistuisinkohan tänä vuonna pitämään ne myös sellaisina? 😉 Teetkö sinä koskaan kosmetiikkaraivausta?

 

* Allergia ja astmaliitto tosin luokittelee parabeenit turvallisiksi kosmetiikkatuotteissa käytettävillä pitoisuuksilla.

 

Luetut kirjat – tammikuu 2018

Tammikuussa luin kymmenen kirjaa. Mukaan mahtui dekkareita, tietokirjallisuutta ja ihan tavallista kaunokirjallisuutta.

Januksen Kivi, Elly Griffiths

Elly Griffiths, Januksen kivi (Ruth Galloway -sarja, osa 2)

Norwichilaisen talon purkutyömaalta löytyy lapsen luita kynnyksen alta. Talo on aiemmin ollut katolisen papin johtama lastenkoti, mutta kuinka vanhoja luut ovatkaan? Luita tutkiva Ruth tietää hyvin, että muinaiset roomalaiset muurasivat uhrinsa ovenpieliin ja kynnyksiin lepyttääkseen Janusta, alkujen ja loppujen kaksikasvoista jumalaa. Etsivä Harry Nelson uskoo kuitenkin syyllisen löytyvän nykyhetkestä. Ja Ruthillakin on salaisuus, jota hän ei haluaisi paljastaa. (Tammi)

Nämä Ruth Galloway -mysteerit ovat varsin leppoisia vaikka jännittäviäkin juttuja tapahtuu. Jos kiinnostuit, kannattaa aloittaa lukemalla ensimmäinen osa eli Risteyskohdat. Tykkäsin molemmista!

Ne jotka ymmärtävät kauneutta, Jojo Moyes

Jojo Moyes, Ne jotka ymmärtävät kauneutta

Jälleen kerran Jojo Moyes tarjoilee mielenkiintoisen tarinan. Tällä kertaa tarina ajoittuu Saksan miehittämään ranskalaiseen kylään ensimmäisen maailmansodan aikaan sekä nykyaikaan, vuoteen 2010. Tarinan keskiössä on kaunis maalaus Tyttö jonka jätit taaksesi, jonka sotaan joutunut Edouard Lefevre on maalannut Sophie-vaimostaan. Vieläkään en koe Moyesin yltäneen aivan samalle tasolle kuin kirjassa Kerro minulle jotain hyvää, mutta varovasti arvioiden voisin tämän uusimman olevan hieman parempi kuin viimeisin suomennos Parillisia ja parittomia. Nyt jään kuitenkin innolla odottamaan suomennosta Moyesin viimeisimmästä, juuri ilmestyneestä Still Me -kirjasta, joka on jatkoa kirjoille Kerro minulle jotain hyvää ja Jos olisit tässä.

Lykke - Onnellisten ihmisten salaisuudet, Meik Wiking

Meik Wiking, Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet

Hygge-kirjan kirjoittajan uusin teos on Lykke – Onnellisten ihmisten salaisuudet. Ihan ei tässä päästä samalla tasolle Hyggen kanssa, mutta mielenkiintoisia juttuja kirjassa kuitenkin onnellisuudesta on. Itse asiassa kirjan myötä inspiroiduin tietyistä asioista ja aloin pohtia, miten voisin niitä toteuttaa. 🙂

Nainen hytissä 10, Ruth Ware

Ruth Ware, Nainen hytissä 10

Matkailulehden toimittaja Lo pääsee tekemään juttua hulppean risteilyaluksen neitsytmatkalle. Ensimmäisenä yönä Lo kuitenkin uskoo nähneensä murhan. Kukaan muu ei kuitenkaan ole nähnyt tai kuullut mitään eikä yksikään laivan matkustajista tai henkilökunnasta ole kateissa. Onko Lo tulossa hulluksi?

Ruth Waren toinen trilleri on ihan kelpo tarina, paikka paikoin jopa jännittävä. Se ei mielestäni kuitenkaan yllä aivan samalle tasolle esikoisensa Synkän metsän siimeksessä kanssa. Mielipiteitä on kuitenkin monia, ja olen kuullut joidenkin pitäneen tästä uusimmasta aiempaa enemmän. Kannattaa siis lukea ja muodostaa oma mielipide.

Nainen joka unohti, Liane Moriarty

Liane Moriarty, Nainen joka unohti

Alice saa iskun päähänsä kuntosalilla ja menettää muistinsa. Muistista katoaa kokonainen vuosikymmen ja yhtäkkiä Alice huomaa olevansa kolmen (vieraan) lapsen äiti ja tekemässä kivuliasta avioeroa rakkaasta aviomiehestään Nickistä. Ja kuka on Gina, jonka nimi lipsahtaa koko ajan muiden huulilta?

Liane Moriartyn kirjoja on kovasti kehuttu ja sillä halusin lukea häneltä jotain. Nainen joka unohti oli mielenkiintoinen kirja ja sellaista aikuisempaa chick-litiä, jos tätä nyt sellaiseksi uskaltaa luokitella. Seuraavaksi aion lukea Mustat valkeat valheet, jonka perusteella on tehty myös suosittu TV-sarja Big Little Lies. Moriartylta on näiden mainittujen lisäksi suomennettu myös kirjat Hyvä aviomies ja Tavalliset pikku pihajuhlat.

Luin myös nämä kirjat:

Mikään näistä kirjoista ei saanut sukkia pyörimään jaloissa, mutta kuukauden hiteiksi valitsisin varmaankin Jojo Moyesin, Elly Griffithsin ja Liane Moriartyn kirjat. Varsinaista hutia ei tammikuussa tullut luettua, mutta heikoimmin pärjäsi Anna-Kaari Hakkaraisen Kristallipalatsi. Odotukset olivat hyvinkin korkealla sen suhteen, mutta petyin vaikka kirja olikin omalla tavallaan todella nokkela ja blogikliseetkin olivat hyvinkin tuttuja.

Lue lisää lukemistani kirjoista Kirjat-kategorian alta

Jos tahdot seurata reaaliajassa, mitä kirjoja luen voit seurata minua Instagramissa tai goodreadissa tai vaikkapa molemmissa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

String Pocket – Uutta ja vanhaa rinnakkain

Useamman vuoden olen haaveillut, että minullakin olisi kotonani seinällä hylly. Hylly, jolle voisin asetella tavaroita ja silloin tällöin vaihtuvia asetelmia. Nyt vihdoin minulla on seinälläni String Pocket -hylly, jonka sain ystävältäni.

String Pocket hylly

Alun perin hyllystä haaveillessani olin ajatellut sellaisen sijoittamista makuuhuoneeseen, itse asiassa tuolle seinälle, joka yllä olevassa kuvassa näkyykin tyhjänä. Myöhemmissä haaveissani ja ajatuksissani se siirtyikin tuohon, mihin se on nyt asennettu. Tämä nykyinen paikka keittiön ja makuuhuoneen välisellä lyhyellä seinällä on paljon parempi, sillä se sopii äärettömän hyvin kaveriksi vanhan perintölipaston kanssa. Uutta ja vanhaa rinnakkain!

String Pocket hylly

String Pocket hylly

String Pocket hylly

Hyllyyn sijoitin heti sen saamisen jälkeen muutamia kirjoja, betonivalaisimen, vanhan kuparisen kahvipannun ja joitain muita koristeita, kuten fafani tekemän lasilinnun ja ystäväni Tunisian tuliaisen.

String Pocket hylly

String Pocket ja perintölipasto tasapainottavat toisiaan kivasti ja ovat mielestäni aivan täydellinen pariskunta. Sohvalla istuessani huomaan katseeni hakeutuvan aina välillä tähän kokonaisuuteen ja huomaan lähes hymyileväni. Tässä on sitä fiilistä, jota kotini haluan henkivän.

Perinneruokaa: Makaronivelli

Lapsuudessani yksi isän tekemistä ruoista oli makaronivelli. Olen kuullut monen vähän vavahtavan ajatusta makaronivellistä, mutta itselleni se on aina maistunut oikein hyvin. Lautasellinen tai kulhollinen velliä ja kyytipojaksi ruisleipää. Nam! Nykyään tosin en voi ruisleipää syödä – vatsani ei sitä kestä – joten syön keittojen kanssa kauraleipää. Löysin K-Supermarketista ihania Leivon leipomon Patrik jälkiuunikaurapaloja, joissa on vähän ruisleivän fiilistä. No mutta leivästä takaisin asiaan eli makaronivelliin ja sen valmistukseen.

makaronivelli_whiteandfresh

makaronivelli_whiteandfresh

Isäni oli tarkka siitä, mitä makaronia velliin käytetään. Makaronien piti aina olla pitkiä ja mahdollisimman paksuja. Jossain vaiheessa näitä kaikkein paksumpia putkispaghetteja ei meinannut mistään enää saada, mutta onneksi löysin näitä kuitenkin. Olen aiemmin tehnyt vellin ihan tavallisesta makaronista, mutta halusin ehdottomasti tällä kertaa tehdä makaronivellin isän tyyliin.

makaronivelli_whiteandfresh

makaronivelli_whiteandfresh

Makaronivelli

Keitä haluamasi määrä mieleistäsi makaronia kattilassa. Makaronit keitetään kypsäksi, jopa aavistuksen ylikypsäksi.

Kaada ylimääräinen keitinvesi pois ja lisää kattilaan maito, suola ja halutessasi voita ja kiehauta. Muista hämmentää koko ajan, jotta maito ei pala pohjaan (Rohkea voi keittää makaroni alun alkaenkin suoraan maidossa). 

Nauti sellaisenaan tai leivän kanssa!

makaronivelli_whiteandfresh

Oletko sinä syönyt koskaan makaronivelliä ja jos, niin tykkäätkö?

Faktoja minusta – pintaa syvemmälle

Siitä taitaa olla jo vuosia, kun olen kertonut itsestäni jotain täällä blogista. Toki erilaisista postauksista voi päätellä, lukea rivien välistä, mutta suoranaisia faktoja… niitä ei ole nähty aikoihin. Tämän ”epäkohdan” ajattelin nyt korjata ja tässä postauksessa raotan itseäni aiempaa enemmän. Menen pintaa syvemmälle. Hieman jännittää, mutta koska olen, kuka olen niin aion piipahtaa mukavuusalueeni ulkopuolella. Joten olkaa hyvät, tässä faktoja minusta.

whiteandfresh_faktoja_minusta

Olen 38-vuotias, ihan pian 39.

Herään herätyskellon avulla joka päivä, ympäri vuoden – jouluaattonakin. Kesällä kokeilin herätä ilman kelloa, mutta vaikka olen jo useamman vuoden herännyt about tiettyyn aikaan aamusta niin minulle ei vain ole kehittynyt sisäistä herätyskelloa. Ilman kelloa nukkuisin aamuisin pitkään ja sitten huomaan ärsyyntyväni siitä, että ”päivästä menee osa hukkaan”.

Olen katsonut Kauniita ja rohkeita siitä asti, kun sitä on Suomessa esitetty eli 26 vuotta.

Vaikka rakastankin suihkunjälkeistä puhtautta ja tunnetta, koen suihkussa käymisen vaivalloiseksi prosessiksi. Pitää riisua, mennä suihkuun, peseytyä, kuivata itsensä ja lattia, rasvata naama, laittaa dödöä, rasvata mahdollisesti kroppa ja pukea. Ja sitten kaiken tämän jälkeen on pahimmillaan hiki. 😀

Sairastuin vuonna 2009 ahdistuneisuushäiriöön ja matkan varrella olen sairastunut myös masennukseen. Kaikki alkoi paniikkikohtauksesta, jonka muistan varmasti koko loppuelämäni. Elämäni muuttui ratkaisevasti torstaina 10.9.2009 klo 17 jälkeen bussissa matkalla töistä hierojalle.

whiteandfresh_faktoja_minusta

Minulla on kissa, joka toissa kesänä pyytämättä muutti luokseni. Kissa on nyt sirutettu ja sen virallinen nimi on Toffee. En kuitenkaan itse käytä kissasta tätä nimeä vaan se on vain kissa. Tai no, tunnistaa se itsensä myös lauseista ”Tuutsä”, ”Onks sul nälkä?” ja ”Haluutsä ruokaa?”.

Olen intohimoinen lukija (nykyään) ja tv-sarjojen kuluttaja. Minulla on muistikirjassani lista kaikista seuraamistani sarjoista ja niiden tuotantokausista, jotta pysyn kärryillä siitä, missä mennään. Samoin kirjoista minulla on kaksi listaa: luetut kirjat ja kirjat, jotka haluaisin lukea. Ja ne listat ovat pitkiä!

Suosikkivaatteeni ovat kotivaatteet. Voisin shoppailla loputtomiin ihania kotihousuja ja -paitoja. Niin ja villasukkia!

Minulle tulee herkästi kuuma, joten en voi käyttää villapuseroita ja mitään muita paksumpia yläosia. Kun toiset syksyn ja talven tullen ostavat ihania lämpimiä villapuseroita, kaulaliinoja ja myssyjä, niin minä vain haaveilen haaveilemasta päästyäni ja tyydyn pitkähihaisiin trikoopaitoihin tai korkeintaan hyvin ohuisiin neuleisiin. Kaulassa trikoohuivi ja päässä trikoopipo. Kovilla pakkasilla voi olla hieman paksumpi pipo, mutta sekin on napattava päästä heti sisätiloihin tullessa.

whiteandfresh_faktoja_minusta

Minulla on MS-tauti (multippeliskleroosi). Sain diagnoosin joulukuussa 2006. Minulla oli jalkoihin kohdistuneet pahenemisvaiheet alkuvuonna 2008 ja kesällä 2009, mutta sen jälkeen olen ollut täysin oireeton, mitä nyt vähän arkea haittaamattomia jälkiä aiemmat pahenemisvaiheet jättivät. Kahdeksan vuotta olen pistänyt ihon alle lääkettä kolmesti viikossa ja se on varmasti ollut syynä oireettomuuteeni. Olen siis äärimmäisen onnekas tässä suhteessa!

Kotonani ei ole ruokapöytää, mattoja eikä verhoja. Syön ruokani sohvan ääressä (sohvassa on leveä käsinoja, jolle lautanen mahtuu). Matoista haaveilen aina silloin tällöin, mutta koska olen laiska siivoamaan niin paljaat lattiat helpottavat siisteyden ylläpitoa. Myöskään sivuverhoille en ole kokenut tarvetta, sillä ikkunoissa on sälekaihtimet. Esimerkiski valkoiset pellavaverhot olisivat varmasti kauniit ja toisivat sisustukseen hieman kotoisuutta, mutta mitään tarvetta niille ei ole ja siksi en olekaan lähtenyt niihin tuhlaamaan rahaa. Kotini on kuitenkin kaikkien muiden yksityiskohtien myötä kodikas. 🙂

Inhoan sitä, että keittiössä touhutessa käteni kastuvat. Yritän hoitaa kaiken mahdollisimman pitkälle niin, ettei käteni kastuisi. Käsien kastuminen toki tietyissä hommissa on välttämätöntä, mutta silti. Käsien pesu tarkoituksella ei minua kuitenkaan häiritse, päinvastoin.

Tarvitsen paljon unta. Nukun pääsääntöisesti 8-9 tuntia yössä – vähemmällä ei meinaa pärjätä – ja sen lisäksi nukun joitain poikkeuksia lukuunottamatta joka päivä päiväunet.

whiteandfresh_faktoja_minusta

Sellaisia faktoja minusta tällä kertaa. Tavallisia juttuja, henkilökohtaisia tunnustuksia ja joitain outoja tapojakin. Mitä ajatuksia ne herättivät? Löytyikö kenties jotain samaa kuin itsellä? Tuliko naurahdettua, pudisteltua päätä tai tunsitko ehkä myötähäpeää? 😉

Mukavaa viikonloppua!

Uusi taulu olohuoneen seinällä – Manhattan Bridge

Löysin taannoin tosi kivan taulun, joka olisi sopinut olohuoneen seinälle sekä muuhun sisustukseen kuin nenä päähän. Kyseistä taulua en lopulta saanut, mutta sen myötä heräsin ajatukseen, että voisi olla kiva saada välillä hieman vaihtelua. Tilasin siis uuden julisteen New Yorkin karttajulisteen tilalle ja niinpä minulla on nyt niin sanotusti uusi taulu olohuoneen seinällä.

Uusi taulu olohuoneen seinällä - Manhattan Bridge

Nykyinen taulu luo enemmän kontrastia ja ilmettä sisustukseen. Tämän lisäksi se muistuttaa minua elämäni hienoimmasta matkasta ja upeista hetkistä New Yorkissa. Manhattan Bridge – tuolla olen minäkin käynyt.

Uusi taulu olohuoneen seinällä - Manhattan Bridge

Uusi taulu olohuoneen seinällä - Manhattan Bridge

Uusi taulu olohuoneen seinällä - Manhattan Bridge

Kun vaihdoin julistetta kehykseen, säikähdin ensin, että nyt on väärän värinen kehys. Kuva on tummansävyinen, mutta kehys valkoinen. Onneksi lopputulos on kuitenkin hyvä, sillä valkoinen kehys keventää hieman tumman kuvan sävyä ja istuu kivasti kuvan vaaleamman keskiosan kanssa. Vaikka alkuperäinen tauluideani ei (ainakaan vielä) toteutunut, niin tämä toiseksi paras vaihtoehto ei tunnu kuitenkaan yhtään huonolta. Tykkään!

(Juliste on ostettu Deseniolta)

Cafe Monami – Viehättävä kahvila Rastilan kartanolla

Helsingin Rastilassa, Rastilan kartanolla leirintäalueella – aivan metroaseman vieressä – sijaitsee tunnelmallinen kahvila Cafe Monami. Historiallisen kartanon sisälle viime vuonna perustettu Cafe Monami tarjoaa kartanon keittiössä itse tehtyjä kakkuja ja piiraita, keittolounasta, Vuosaaren Pauligin tehtaalta saatavaa kahvia sekä muita juomia.

cafe_monami_whiteandfresh_

Kahvila on viehättävä ja tunnelmallinen eikä vähiten upean merellisen ja metsäisen ympäristönsä vuoksi. Sisustus on yhdistelmä vanhaa ja uutta; designtuoleja, Marimekon tekstiilejä ja takkakin löytyy. Istumapaikaksi voi tavallisen pöydän ja tuolin sijasta valita mukavan sohvan takan edestä. Mikäs siinä istuessa kahvia, teetä tai vaikkapa viiniä siemaillen suojassa talvipakkaselta. Tai kesällä istahtaa limun kanssa kahvilan kesäterassille.

cafe_monami_whiteandfresh_

cafe_monami_whiteandfresh_

cafe_monami_whiteandfresh_

Kannattaa myös kurkata Cafe Monamin tapahtumakalenteriin. Viime vuonna vietettiin muun muassa Lasten lauantaita, nautittiin jazzista, klassisesta musiikista ja flamencosta, hellittiin kehoa ja mieltä joogalla ja sopalla sekä fiilisteltiin joulua joulumyyjäisissä.

cafe_monami_whiteandfresh_

cafe_monami_whiteandfresh_

Olen käynyt Cafe Monamissa vasta kerran, kahvin ja porkkanakakun merkeissä (Porkkanakakku vei muuten kielen mennessään!), mutta aion vielä käydä maistelemassa keittolounasta sekä istahtaa kesällä terassille nauttimaan kartanon alueen maisemista.

Kuvat eivät tällä kertaa ole aivan parhaasta päästä, mutta pakko sanoa, että mikään kuva ei kyllä tee oikeutta todellisuudelle ja sille tunnelmalle, joka huokuu jo siinä vaiheessa, kun kävelee kohti Rastilan kartanoa ja Cafe Monamia.

Tutustu ja käy nauttimassa ihanasta kahvilahetkestä! (← klik!)

Cafe Monami
Rastilan kartano
Karavaanikatu 4
Aukioloajat: ma suljettu, ti-to 11-16, pe-su 11-18

Sisustustyylin muutos – pohdintaa oman kodin sisustuksesta

Koen, että kotonani ei koskaan oikeastaan ole ollut sellaista selkeää sisustustyyliä, jonka voisi simppelisti nimetä. Moderni, skandinaavinen, klassinen, maalaisromanttinen, minimalistinen – kotini ei ole mitään noista pelkästään. Kysyttäessä onkin ollut vaikea kuvata sisustustyyliä: Öö, sekametelisoppa? 😀

sisustustyyli_boheemi_whiteandfresh

Toki niin kauan, kun olen omillani asunut, olen sisustanut kotejani. Sen sijaan tietoisesti sisustanut olen varmaankin vasta vuodesta 2011, kun tutustuin sisustusblogeihin ja seurasin ystäväni sisustuspuuhia. Silloin tympäännyin oman kotini tavarakaaokseen ja aloin kaivata selkeyttä niin kotona kuin koko elämässänikin. Aloin raivata kotiani tavaroista sekä keventää ja vaalentaa kokonaiskuvaa. Halusin vanhan vastapainoksi paljon valkoista ja mahdollisimman vähän tavaraa. Haaveilin minimalistisesta kodista.

Vuosien varrella olen onnistuneesti vähentänyt tavaramäärää ja saanut kodin yleisilmeen vaaleammaksi. Vuonna 2012 hankittu valkoinen nahkasohva ja keväällä 2013 hankittu Ikea Bestå tv-taso selkeyttivät kodin isoja linjoja, ja itselleni mieluisa ja toimiva pohja sisustukselle syntyi. Tämän jälkeen isoissa linjoissa ei ole tapahtunut muutoksia ja sisustusta on lähinnä maustettu pientavaroilla. Haaveilin erilaisista designhuonekaluista ja -esineistä, mutta taloustilanne esti haaveiden toteuttamisen. Sen sijaan äsken mainitsemillani pientavaroilla olen luonut tyyliä ja tunnelmaa, ja aika pitkälle teen niin edelleenkin.

sisustustyyli_boheemi_whiteandfresh

Tässä muutaman vuoden aikana piensisustusta pyöritettyäni on aika selvästi kuitenkin käynyt ilmi, millaiset tavarat minua kiinnostavat. Selkeät vaaleat linjat, ajattomuus, rouheus ja ajan patina sekä luonnollisuus. Hieman betonia, ruskeaa lasia, messinkiä, kullanvärisiä juttuja, puuta, viherkasveja, kirjoja ja niin edelleen. Syksyllä 2014 sain ystävältäni vanhan keltaisen pinnatuolin. Se saattoi olla jonkinlainen käynnistäjä retromaiselle vihvahteelle, jota halusin tuoda kotiini. Vielä tosin silloinkin ajattelin, että kotini tulee olla valkoinen ja minimalistinen, joskin retromaisilla ja rouheilla vivahteilla. Myös isäni menehtyi kyseisenä syksynä, minkä myötä otin lapsuudenkodistani joitain vanhoja tavaroita, joita halusin laittaa esille. Näistä hyvänä esimerkkinä isäni 1940-luvun alussa koulussa nikkaroima puujakkara. Tällä samalla linjalla on nyt menty siitä asti ja viimeisin lisäys sisustukseeni oli lapsuudenkotini vanha perintölipasto, jonka sijoitin olohuoneeseeni loppuvuodesta. Olihan minulla jo jonkinlainen aavistus, mutta tässä vaiheessa todella ymmärsin, ettei haaveitteni kokovalkoinen minimalistinen koti sittenkään ole se, mitä haluan.

sisustustyyli_boheemi_whiteandfresh

sisustustyyli_boheemi_whiteandfresh

Viimeisen vuoden aikana olen jostain syystä pohtinut paljon (ellen jopa pakkomielteisesti), mikä on minun sisustustyylini. Mikä on punainen lanka sisustamisessani? Millä tyylisanalla kotini sisustusta voi kuvailla? Edelleenkään yksi sana ei riitä kuvaamaan sisustustyyliäni. Se ei ole minimalistinen, kuten jo totesin. Se ei ole vain valkoinen. Se ei myöskään ole ainoastaan moderni, ei vahvasti retro tai kirppistyylinen. Missään nimessä se ei ole maalaisromanttinen tai ylellinen (bling bling).

Olen nyt tullut vihdoin siihen lopputulokseen, että sisustustyylini on ehkä kaikkein eniten boheemi. Isot linjat ovat edelleen vaaleita ja niin haluan niiden olevan jatkossakin. Tavaraa voi satunnaisesti olla enemmänkin, mutta pääosin kuitenkin tavaramäärä sekä esillä että kaapeissa on hillitty. Siinä siis ehkä se pieni pala minimalismia on jäänyt osaksi toteutusta. Huonekalut ovat sekoitus uutta ja vanhaa, samoin piensisustus. Lopputulemana vaalea ja kevytilmeinen boheemi koti.

Loppuneet kosmetiikkatuotteet: lokakuu-joulukuu 2017

Kosmetiikkatuotteita on kulunut loppuun sen verran verkkaiseen tahtiin, että päätin kerätä niitä useamman kuukauden ja esitellä kaikki kerralla. Tässä käydään läpi loppuneet kosmetiikkatuotteet lokakuusta joulukuuhun.

KOCOSTAR Camellia Happy Mask – Ostin naamion kokeeksi laivalta ja kokemukseni tältä yhdeltä käyttökerralta oli ihan hyvä. Näissä naamioissa on vaan se, että kovin vaikeaa niiden pitkäaikaisia vaikutuksia on arvioida, jos ei ole useampaa ostettuna varastoon. Kyllä kuitenkin voisin kokeilla jatkossakin, kosteuttavalle naamiolle on varmasti tarvetta vielä talven aikana.

Mitomo Q10 & Lithospermum Essence Mask – Tämän naamion on tarkoitus tukea ihon uudistumista, vähentää ryppyjä ja juonteita ja muita ikääntymisen merkkejä. Se myös rauhoittaa ja tukee ihon kosteustasapainoa. Varsinaisesti kuitenkaan kosteuttavana tätä ei mainosteta. Naamion käyttö oli ihan ok kokemus. Naamio oli suhteellisen helppo asetella kasvoille (kangasnaamio) ja se tuntui koko vaikutusajan hieman viileältä iholla. Lopuksi naamio poistettiin kasvoilta ja iholle jääneet aineet hierottiin ihoon. Helppo käyttää ja miellyttävä tunne kasvoilla jälkeenpäin. Mitomon naamioita on minulla vielä kaksi kappaletta.

loppuneet_kosmetiikkatuotteet

Alfons Åberg suihkusaippua – Ruotsinlaivalta ostin ihan piruuttani tämän lapsuudenmuistotunnelmissa. Mikko Mallikas oli lapsuudessa kova sana. 🙂 Kevyt mustikkainen tuoksu oli miellyttävä.

Cien Tropical Mango suihkusaippua – Halpa suihkusaippua Lidlistä, mutta pesi oikein hyvin ja tuoksu hedelmäinen. Sopii ehkä paremmin kesäaikaan. Kyllä näitä voi silloin tällöin ostaa ja käyttää.

Cien Q10 Anti-Ageing käsivoide – Muuten ihan passeli käsivoide, mutta koostumukseltaan liian ohutta omaan makuuni. Silti toimiva, muttei ehkä kaikkein kuivakätisimmille. Plussaa kyllä Q10:stä ja anti-ageing -ominaisuudesta. Sopii paremmin ehkä kesäajaksi?

Bomb Cosmetics Strawberry Daiquiri Lip Treatment – Hyvä ja kosteuttava huulirasva mukavalla, muttei liian voimakkaalla mansikan tuoksulla. Kului loppuun tosin aika nopeasti ja purkin kansi aukesi itsekseen taskussa ollessa. Ei kovin hygieenistä siis. Voisin ostaa jatkossa, jos korkki pysyisi kiinni paremmin, sillä hoiti kyllä huulet hyvin. 🙂

Mayn All Natural Hand & Body Wash (Honey & Coconut) – Käsien pesemisessä ihan hyvä tuote, mutta lopulta olen kyllä sitä mieltä, että tämä vahvasti hunajan ja siten aika pistävän tuoksuinen saippua ei ole omaan nenääni miellyttävä. Tuoksuun tottui, muttei siitä oppinut oikein pitämään. Pesevyyden koin alkuun hyväksi – tällä sai hiuksetkin narskuvan tuntuisiksi – mutta huomasin myöhemmin, että esimerkiksi voimakkaasti haiskahtavista kainaloista ei pesun jälkeen lähtenyt ihan kaikki hajut pois. Niinpä tämä valitettavasti jäänee kertakokeiluksi. Harmi sinänsä, kun kuitenkin on kotimaisesta luonnonkosmetiikasta kysymys.

Batiste Original Dry Shampoo – Tähän mennessä kaikkein paras kuivashampoo, jota olen kokeillut. Tämä onkin yksi ehdottomista vakkarituotteistani, joita aina tulee ostettua lisää. Suosittelen!

Yotuel All-In-One Wintergreen hammastahna – En ole koskaan uskonut hammastahnojen valkaiseviin ominaisuuksiin. Mutta tämä… tämä toimii! Menee kirkkaasti jatkoon. 🙂

Lushin New Hot Oil hiusnaamiotikkari – Alkuvalmistelujen jälkeen helppokäyttöinen hiusnaamio. Keskityin naamion käytössä pääasiassa päänahkaani, joka aina välillä kutista kiukuttelee. Naamiosta riitti useampaan käyttökertaan. Onneksi laatikossa odottelee vielä yksi naamio. Pipokausi ja vihdoin täällä Helsingissäkin alkavat pakkaset lisäävät kyllä naamion tarvetta.

Lue myös: New Hot Oil -hiusnaamiotikkari testissä

hiusnaamiotikkari_lush

+ Lily Lolon huulipuna ja L’Orealin huulipuna ovat vuosien takaa jo ja joutavat kyllä jo roskiin. Sävyt näissä molemmissa olivat hyvät tällaiselle ihmiselle, joka ei juuri huulilla prameile. 😉 Huulipunia en itse asiassa edes käytä, silloin tällöin kyllä huulikiiltoja, mutta niitäkin harvoin.

Vieläkö haluatte ja jaksatte näitä postauksia loppuneista kosmetiikkatuotteista lukea? Jos, niin voi olla, että jatkossa tulee harvemmin, jos tuntuu tuotteita loppuvan hitaammalla tahdilla. Meinasin, että olisiko liian harvoin, jos tekisin neljä kertaa vuodessa eli kolmen kuukauden välein? Vai olisiko kahden kuukauden välein parempi tai jopa kerran kuussa, jos tuotteita vain loppuu enemmän kuin yksi? Kertokaa ja vaikuttakaa! 🙂