Uudet pussilakanat – kuin hotellissa nukkuisi

Hitaasti hyvä tulee, sanotaan. Pari vuotta olen haaveillut uusista pussilakanoista enkä aivan mistä tahansa pussilakanoista vaan Casa Stockmannin perkaalipuuvillaisista, joissa nukkuminen tuntuu kuin olisi hotellissa. Kiitos tästä kuuluu Miialle, jonka luona yöpyessäni sain lakanat testata. 🙂 Vihdoin tuossa loppukesästä tuli sopiva hetki kohdalle ja kävin ostamassa itselleni nämä hotellilakanat, kaksin kappalein. Olihan se jo muutenkin aika päivittää vanhat kauhtuneet pussilakanat uusiin.

Rakastan reissuissa sujahtaa hotellin rapsakoihin lakanoihin ja sillä halusinkin itsellenikin nämä niin sanotut hotellilakanat. Materiaali on 100 % puuvillaperkaalia. Näitä ei ole kivipestypehmeäksi, joten tuntuma on aavistuksen kahiseva. Ostin kaksi vitivalkoista pussilakanaa ja tyynyliinaa, ja olen jo näitä pessytkin. Suosittelen pesun jälkeen ripustaman lakanat välittömästi ja oikomaan niitä, sillä muutoin rypistyminen on taattu. Itselläni ne jäi useammaksi tunniksi pestynä pesukoneeseen kiireellisen menon vuoksi ja olivatkin varsin ryppyiset. Tosin nykyään ryppyisyyden koetaan luovan kotoista ja rentoa tunnelmaa (vrt. pellavalakanat), joten onko tuolla sitten lopulta niin merkitystä. 😉 Tarkempi petaaja saa kuitenkin silittämällä näistä upean ja jämptin petauksen.

Pussilakanassa on petausaukot yläkulmissa sekä avoin alaosa. Nepparikiinnitys olisi ihanteellinen, mutta peitto on pysynyt hyvin paikoillaan ihan näinkin.

Jos rapsakat hotellilakanat tuovat sinullekin makoisat unet, niin löydät pussilakanan täältä ja tyynyliinan täältä.

Millaisista petivaatteista sinä tykkäät? Maittaako uni hotellilakanoissa?

DIY kirjahylly puulaatikoista

Perinteinen kirjahylly sisustuselementtinä on on kokenut inflaation jo vuosia sitten. Ainakin ahkerasti sisustavien ja sisustustrendejä seuraavien keskuudessa. Kirjahyllystä luovuin minäkin, kun tahdoin avartaa ja raikastaa kotini sisustusta reilut viisi vuotta sitten – siitä huolimatta, että minulla olikin kirjoja. Muutama vuosi sitten luovuin lähes kaikista kirjoistani. Enhän edes lukenut. Säilytin ne kirjat, joilla oli eniten tunnearvoa ja loput kierrätin.

Vuosi sitten aloin lukea uudelleen. Ja kun innostuneena lukee, tekee mieli hankkia (hamstrata) kirjoja. Niinpä kirjoille piti saada säilytyspaikka, mutta perinteistä kirjahyllyä en edelleenkään halunnut. Muodostin parista puulaatikosta omintakeisen kirjahyllyn. Sen jälkeen kirjoja on tullut lisää ja koska puulaatikoita on niitäkin kerääntynyt, kasasin ne yhteen ja nyt minulla on mieluinen DIY kirjahylly puulaatikoista.

Tällä hetkellä kirjahyllyni sijaitsee makuuhuoneessa omassa nurkkauksessaan. Mutta koska kirjoja alkaa olla jo aika paljon ja vielä yksi puulaatikkokin löytyy pinon jatkoksi, ajattelin siirtää hyllyn olohuoneeseen makuuhuoneen ja keittiön väliselle seinälle. Ehkä se kirjahyllyn luontainen paikka on kuitenkin vielä olohuoneessa, etenkin, jos kirjoja on hieman vähää enemmän. Sitä paitsi tuo makuuhuoneen ikkunanurkkaus menee kyllä tukkoon, kun laatikkopinon korkeus nousee. Tämä kirjahylly puulaatikoista on näppärä myös siten, että jos jossain vaiheessa kirjojen määrä vähenee, voi helposti vain napata laatikoita pois kokonaisuudesta. Näppärä ja mielestäni varsin kodikaskin ratkaisu. 🙂

Peikonlehden onnistunut juurrutusprojekti

Alkuvuodesta nappasin peikonlehdestäni oksan (lehden siis) ja laitoin sen maljakkoon. Ajatuksena oli sillä korvata kalliit leikkokukkakimput ja samalla kokeilla, onnistuisiko peikonlehden juurruttaminen pelkästä lehdestä. Isossa peikonlehdessäni ei meinaan ollut niin montaa oksaa, että olisin raaskinut siitä napsaista.

Nelisen kuukautta siinä meni ja vihdoin alkoi juuria muodostua. Jo kesäkuun lopussa ostin peikonlehteä varten uuden ruukun, mutta vasta nyt sain aikaiseksi sen istuttaa multaan. Lehti oli pitkään makuuhuoneeni ikkunalla ja sillä siitä onkin hieman alkanut väri haalistua. Nyt on aika odottaa ja katsoa, missä vaiheessa tämä yksinäinen lehti puskisi mullasta itselleen kaverin. Tähän mennessä juurrutusprojekti on ollut varsin onnistunut vaikkakin hieman hitaanpuoleinen. 🙂

Kivaa keskiviikkopäivää!

Lempipaikkani kotona

Jo liki vuosi sitten sain Rauharentolan Sadulta blogihaasteen, jossa omaan kotiin tulee sijoittaa virtuaalinen punainen matto. Se sama matto, joka on monille tuttu Suomen kaunein koti -ohjelmasta. Sain vihdoin tartuttua tähän roikkumaan jääneeseen haasteeseen ja nyt näette lempipaikkani kotona. Punaisen maton sijoitin sohvalle, sen vasempaan nurkkaan, jossa aina istun läppärini kanssa sekä televisiosta ohjelmia katsellen. Tästä sohvalta näkee kotona eteistä ja kylpyhuonetta lukuunottamatta kaikkialle. 

lempipaikka_kotona_1483.jpg

lempipaikka_kotona_1485.jpg

lempipaikka_kotona_1488.jpg

lempipaikka_kotona_1490.jpg

lempipaikka_kotona_1492.jpg

lempipaikka_kotona_1491.jpg

lempipaikka_kotona_1493.jpg

lempipaikka_kotona_1494.jpg

lempipaikka_kotona_1495.jpg

lempipaikka_kotona_1497.jpg

Makuuhuoneen ja keittiön välinen seinä, jolla nyt on jakkarat ja valaisimet, on vähän sellainen ikuisuusongelmakohta. Siihen pitäisi keksiä jotain näppärämpää ja kivempaa. Kaksi valaisinta on vähän liikaa, mutta ne päätyivät tuohon nyt, kun muut tavarat liikkuivat. Ovat vähän niin kuin jumissa tuossa. No, eiköhän aikansa niitä katseltua tule joku ratkaisu mieleen. 🙂

Mihin sinä sijoittaisit kotonasi punaisen maton?

Betoniruukku ja pitsilehti

betoniruukku.pitsilehti_whiteandfresh_66

betoniruukku.pitsilehti_whiteandfresh_66

betoniruukku.pitsilehti_whiteandfresh_66

Löysin taannoin Stockmannilta tämän ihanan pienen betoniruukun. Betoni jaksaa jostain syystä aina vain viehättää. Vaikka ruukku on pieni – noin 10 x 10 cm – eikä siihen kokonsa puolesta kovin moni kasvi mahdu, halusin sen silti ostaa. Onneksi olin juuri hankkinut kukkakaupasta pari pikkuruista kasvia ja sainkin pienellä vääntämisellä herttaisen vaaleanpunaisen pitsilehden mahtumaan betoniruukkuun. 

Pitsilehti on itselleni uusi tuttavuus. Kukkakaupan myyjä kertoi, että pitsilehti on siinä mielessä helppo, että se ilmaisee vedentarpeensa nuukahtamalla. Vettä saatuaan se nostaa jälleen lehtensä ylös. Tuo nuukahtaminen on kyllä jännä efekti, samaa tekevät myös muun muassa viirivehka ja hortensia.

Mukavaa alkanutta viikkoa! 

Rakastu arkeen. Nauti hetkestä.

Tylsän harmaata arkea. Aikaisin ylös, aikaisin nukkumaan. Kiire koko päivän. Missä elämä?

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

whiteandfresh_rakastu_arkeen_nauti_hetke

Hei, se elämähän on siinä koko ajan. Arjessa. Pitää vain yrittää nähdä se kaikki, pienet hetket isompien lisäksi. Se ei aina ole helppoa, mutta esimerkiksi silloin, kun on jo käynyt pohjalla ja päässyt ylös, alkaa herkemmin huomaamaan ne pienet hetket. Hetket, jolloin onkin ihan kivaa ja hyvä olla. Kupillinen kuumaa inkiväärijuomaa, kaunis uusi viherkasvi kotona, koukuttava kirja. Siinä on jo kolme pientä, mutta ihanaa arjen asiaa ja hetkeä. Ja oivallus siitä, että tämähän riittää. <3

Aurinkoista keskiviikkoa!

Muurikello makuuhuoneessa

Yöpöydälläni aiemmin olleen viirivehkan siirsin olohuoneeseen, koska halusin yöpöydälle pienemmän kasvin ja ilmavuutta. Jonkin aikaa viirivehkan tilalla oli muorinkukka, joka ei kuitenkaan hoidossani tuntunut viihtyvän. Muorinkukka siis päätyi kaatopaikalle ja tilalle oli saatava jotain muuta. Kauppareissulla löysin Lidlistä tämän kesäisen ja kauniin liilan muurikellon. Sopii tällä hetkellä jopa lukemani kirjan sävyihin. 😉

whiteandfresh_makuuhuone_muurikello_1405

whiteandfresh_makuuhuone_muurikello_1406

whiteandfresh_makuuhuone_muurikello_1407

whiteandfresh_makuuhuone_muurikello_1412

Alun perin ajattelin yöpöydälle jotain viherkasvia – kilpipiilea, pieni peikonlehti tai perinteisempi muorinkukka olisi kiva – mutta koska tämä muurikello tupsahti eteeni, se päätyi mukaani. Kesäksi muurikellon siirrän terassille ja siihen asti ehdin hyvin etsimään jonkun pienen kasvin yöpöydälle.

Mukavaa alkavaa viikkoa! 🙂

Omintakeinen kirjahylly

Lukemisharrastuksen muututtua vuosien jälkeen jälleen aktiiviseksi, tuli tarpeelliseksi keksiä kirjoille säilytyspaikka. Aiemmin kirjat ovat olleet jossain laatikossa tms., kun niitä ei ole ollut kovinkaan montaa, sillä olenhan niitä vuosien aikana karsinut. Kirjahyllystä olen luopunut jo kuusi vuotta sitten enkä varsinaista kirjahyllyä enää haluakaan.

whiteandfresh1362.jpg

whiteandfresh1364.jpg

whiteandfresh1365.jpg

Kirjat ovat tovin olleet tuossa itse tekemässäni puulaatikossa, mutta nyt kaikki kirjat eivät siihen enää mahdu. Muistaakseni syksyn (vai oliko se viime kevään) Hulluilta Päiviltä hankkimani Casa Stockmannin puulaatikko on ollut vailla virkaa, mutta nyt se sai sisäänsä kirjoja ja laitoin sen tuohon toisen puulaatikon päälle. Vielä jäi osa kirjoista vaille paikkaa, niin pinosin ne vain rennosti laatikon päälle. Makuuhuoneeseen syntyi nyt siis tällainen omintakeinen kirjahylly. 

whiteandfresh1367.jpg

whiteandfresh1368.jpg

Mielestäni aika kotoisan näköistä vaikka ei alun perin ehkä ollut ihan sellainen ratkaisu, jonka kirjojen säilytykselle olisin toivonut. Ja kun (jos) kirjojen määrä pysyy hallinnassa, niin tuokaan nurkkaus ei pääse hallitsemattomasti räjähtämään. Mutta nyt jakkaran ja viherkasvin kanssa näyttää itse asiassa kivalta. 🙂

Kotini viherkasvit

Rakastan viherkasveja, ja niitä on kotonani useampi. Kovin mielelläni hamstraisin niitä enemmänkin, mutta nykyinen asuntoni on aika pimeä, joten tarpeeksi valoisia paikkoja kasveille on nykyään aika rajoitetusti. Tällä hetkellä kasveja on kuusi, joista suurin osa on olohuoneessa ja loput makuuhuoneessa. Voisin ehkä yrittää keksiä parempia sisustuksellisia ratkaisuja, jolloin saisin muutaman kasvin lisää. Haluaisin ehdottomasti kasveja myös keittiöön, olohuoneeseen ja kylppäriin, mutta se taitaa olla mahdoton halu ellen sitten tyydy tekokasveihin. Kylpyhuoneessa ja keittiössä on itse asiassa tekokasvit, jotka on ihan nättejä, mutta eihän ne tietenkään aidoille vedä vertoja. 

whiteandfresh_kodin_viherkasvit_1327.jpg

Tuorein hankintani on tämä hauskannäköinen muorinkukka. Muorinkukkalajikkeitahan on paljon erilaisia, ja tämä jostain syystä viehätti minua. Lajike on todennäköisesti peperomia ferreyrae, kai happy beaniksikin kutsuttu. Netissä seikkaillessani oli käsittävinäni, että tämä on joskus sekoitettu mehikasviinkin. Suomenkielistä lajinimeä en nyt kuitenkaan tälle muorinkukalle löytänyt.

Laitoin alustavasti muorinkukan vanhaan Arabian voipyttyyn, mutta se oli aavistuksen liian pieni suojaruukuksi, joten kävin eilen ostamassa kaupasta saviruukun suojaruukuksi. 

whiteandfresh_kodin_viherkasvit_1332.jpg

Vuosi sitten saamani peikonlehti voi edelleen oikein hyvin. Pitkän aikaa olin nähnyt blogeissa peikonlehtiä ja lopulta sellainen oli saatava itsellekin. Eikä ole tykkääminen väljähtynyt tässä vuoden aikana vaan mielelläni ottaisin niitä lisääkin. Nyt yritän juurruttaa uutta peikonlehteä nykyisestä nappaamastani lehdestä. Varsinaista oksaa en raaski peikonlehdestäni irroittaa, sillä niitä on vain kaksi. Katsotaan, miten juurruttamisprojektini käy. 🙂

whiteandfresh_kodin_viherkasvit_1336.jpg

Toiseksi vanhin viherkasvini näistä nykyisistäni on traakkipuu. En oikein tiedä, tykkäänkö siitä, mutta tuossa se on nyt useamman vuoden nököttänyt ja pärjäillytkin hyvin, joten on saanut olla. Viime kesän traakkipuu oli ulkona terassilla. Traakkipuu sopii hyvin viherkasvi-aloittelijalle, samoin kuin peikonlehti. Traakkipuun vieressä on edelliseen kotiini ostamani anopinkieli. Sen ostin alun perin makuuhuoneeseen, koska anopinkieli kuuluu ilmaa puhdistaviin kasveihin.

whiteandfresh_kodin_viherkasvit_1339.jpg

Oops, tarvitsisi vissiin hieman pölyjä pyyhkiä viirivehkan lehdistä. Juuri vielä luin artikkelin, jossa kerrottiin, että viherkasvien lehtiä olisi hyvä pyyhkiä pölyistä säännöllisesti. 😉

Joskus vuosi sitten ihastuin myös viirivehkaan, lieneekö syynä sen perus viherkasvimainen ulkonäkö ja plussana kukintavaiheessa suloiset valkoiset kukat. Tai no lehtihän se valkoinen on, jonka sisällä on keltainen kukinto. Mut mitäs sitä pieniin yksityiskohtiin takertumaan. 😉 Viirivehka on ollut sijoitettuna yöpöydälle. Myös tämä puhdistaa huoneilmaa. 

whiteandfresh_kodin_viherkasvit_1340.jpg

Vanhin viherkasvini on rönsylilja. Se oli alkujaan huomattavasti kippuraisempi ja lehdet olivat kauniilla spiraareilla. Sittemmin olen joutunut hieman leikkaamaan lehtiä, joten spiraalimuotoja ei enää ole, mutta edelleen lehdet kasvavat kauniissa kaarevassa muodossa. Ja kuten viirivehka ja anopinkieli, myös rönsylilja puhdistaa huoneilmaa. 

Ihanaa viikonloppua! 

Kodin yksityiskohtia

Ilta-auringossa on jotain sellaista taikaa, joka saa innostumaan. Eräänä iltana tuossa räpsin useampia kuvia kodin joistakin yksityiskohdista.

whiteandfresh1669.jpg

whiteandfresh1671.jpg

whiteandfresh1670.jpg

whiteandfresh1667.jpg

whiteandfresh1676.jpg

whiteandfresh1665.jpg

whiteandfresh1663.jpg

Charles Eames sanoo ”The details are not the details. They make the design.” Yksityiskohtien tärkeydestä olen samaa mieltä ja toteankin, että yksityiskohdat eivät ole yksityiskohtia, ne tekevät designin lisäksi myös kodin.